Rodoniitti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rodoniittia Madagaskarilta. Rodoniitti esiintyy useimmiten juuri tällaisessa massamaisessa muodossa, kiteet ovat harvinaisia.
Harvinainen rodoniittikide Australiasta. Ympäröivä metallinhohtoinen mineraali on lyijyhohdetta.

Rodoniitti (kemiallinen kaava MnSiO3, mangaani(2)-metasilikaatti) on vaaleanpunaisesta punaruskeaan vaihteleva mineraali, joka on saanut nimensä värinsä mukaan: kreikaksi rhodos tarkoittaa ruusua.

Rodoniittia esiintyy lähes kaikkialla maailmassa, tavallisesti mangaanikaivoksissa ja -esiintymissä. Mainittavia esiintymiä on muun muassa Sverdlovskissa Uralilla Venäjällä, Värmlannissa Ruotsissa, Suomessa esimerkiksi Ylistaron Vittingissä, Yhdysvalloissa, Intiassa, Madagaskarilla, Meksikossa ja Broken Hillissä Australiassa, jossa esiintyy erikoisia läpinäkyviä, kiteisiä muunnoksia. Läpinäkyvät kiteet hiotaan usein viistehiontaisiksi jalokiviksi. Rodoniitin kidejärjestelmä on trikliininen, mutta kiteet ovat erittäin harvinaisia.

Rodoniitissa esiintyy tavallisesti mustia mangaanioksidisulkeumia, jotka antavat sille kauniin marmorimaisen ulkonäön. Sulkeumat syntyvät rodoniitin sisältämän mangaanin hapettuessa.

Mohsin kovuusasteikolla rodoniitti on 5,5–6,5, mikä antaa kivelle erinomaisen työstettävyyden. Rodoniitti on hyvin suosittu korukivenä.

Rodoniitilla on myös kaksi koostumukseltaan poikkeavaa muunnosta: magnesiumpitoinen shihutsuniitti ja sinkkipitoinen fowleriitti. Rodoniitin sisarmineraali on rodokrosiitti: mangaanikarbonaatti, MnCO3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Schumann, Walter, 1993: Kivet ja mineraalit. Otava, Keuruu. ISBN: 951-1-10207-9
  • Schumann, Walter, 1989: Jalokivet ja korukivet. Otava, Keuruu. ISBN: 951-1-10837-9
  • Brocardo, G., 1994: Minerals & Gemstones. ISBN: 0-7153-0197-7

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]