Puukemia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee orgaanisen kemian osa-aluetta. Suomalaisesta vuosina 1943–1965 toimineesta Puukemia Oy:stä on erillinen artikkeli.

Puukemia on orgaanisen kemian osa-alue, joka tutkii puun kemiallista koostumusta, puun rakenneosien reaktioita ja puunjalostusta (mm. sellunkeitto ja paperinvalmistus).

Historia ja tutkimusalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puukemian tutkimukselle Suomessa antoi varsinaisen sysäyksen talvi- ja jatkosodan aikainen tarvikepula. Tuolloin jouduttiin muiden materiaalien puutteessa keksimään korvaavia ratkaisuja puusta.[1] Sodanaikainen tutkimustyö hyödytti alan kehitystä myös sotien jälkeen. Professori Eero Sjöström oli aikakauden merkittävä puukemian tutkija ja hän myös kirjoitti merkittävän osan alan suomenkielisestä oppikirjallisuudesta.

Puukemian tutkimus on perinteisesti käsitellyt niin sanottujen puun pääkomponenttien eli selluloosan, hemiselluloosan ja ligniinin kemiallista tutkimusta.[1] Sen ohella on tutkittu niin kutsuttuja sivukomponentteja, kuten mäntyöljyjä ja terpeenejä.[1]

Tutkimus ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puukemian koulutusta Suomessa on pitkään järjestänyt Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan osasto, joka on myös alan merkittävä tutkimusyksikkö. Nykyisin koulutus TKK:ssa tunnetaan puunjalostuksen kemian nimellä. TKK:n ohella puukemian tutkimusta on tehty Jyväskylän yliopistossa, jossa alan tutkimusta on pitkään tehnyt professori Raimo Alén.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kodin suuri tietosanakirja 11, s. 132. Espoo: Weilin+Göös, 1978.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oskari Routala: Puukemia ja puukemiallinen teollisuus. Porvoo: WSOY, 1936.
  • Waldemar Jensen: Puukemia : Suomen paperi-insinöörien yhdistyksen oppi- ja käsikirja 1. Hki : Suomen paperi-insinöörien yhdistys, 1967. (2. painos 1977)
  • Eero Sjöström: Puukemian perusteet. 4. painos, Espoo: Otakustantamo, 1974. (1. painos 1972)
  • Eero Sjöström: Puukemia: teoreettiset perusteet ja sovellutukset. Espoo: Otakustantamo, 1989. 4. tark. painos. (1. painos 1978) ISBN 951-672-077-3
  • Eero Sjöström: Wood Chemistry. Fundamentals and Applications. 2. painos, Academic Press, 1993. (1. painos 1981). ISBN 9780126474817.
  • Matti Stén, Marko Riepponen & Hannu Manner: Johdatus paperikemiaan. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, 1998. 2. tark. painos. (1. painos 1997) ISBN 951-764-252-0.
  • Eero Sjöström & Raimo Alén (toim.): Analytical Methods in Wood Chemistry, Pulping, and Papermaking. Springer-Verlag, 1999. ISBN 978-3540631026
  • Raimo Alén: Papermaking Chemistry. Papermaking Science and Technology, 2007. ISBN 978-9525216240

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]