Prytz

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Prytz, myös muodossa Pryss (lat. Preutz), on ruotsalainen suku, jonka usea sukuhaara on aateloitu. Yksi sukuhaara on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 57.[1][2] Suomalainen suku kuoli mieslinjassa vuonna 1991.[1]

Suvun vanhin tunnettu jäsen on 1400-luvulla elänyt, saksalaisena pidetty sotaeversti Claes Prytz.[2] Hänen ja hänen vaimonsa hauta on Sköllerstan kirkossa Ruotsin Örebron läänissä. Koska hautakivessä vainajan kuva on esitetty haarniskoituna, on päätelty, että Claes Prytz kuului aateliin.[3] Suvun vanhin varmuudella tunnettu kantaisä on Örebron kaupunginkirjuri Claes Hansson Prytz (k. 1554),[2] mahdollisesti edellisen pojanpoika.[3] Suku on antanut nimensä Pryssgårdenin kaupunginosalle Norrköpingissä.[4]

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin Prytzit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Claes Hansson Prytz (Claudius Johannis, 1585 - 1658), Norrköpingin kirkkoherra, Claes Hansson Prytzin († 1554) pojanpoika.[3]
  • Andreas Hansson Prytz (Andreas Johannis, 1590 - 1655), Linköpingin piispa, Claes Hansson Prytzin († 1658) veli.[5]
  • Peder Claesson Prytz, Tukholman oikeuspormestari, porvarissäädyn puhemies vuoden 1665 valtiopäivillä, Claes Hansson Prytzin poika[6]
Aatelissuku numero 702
  • Johan Prytz (1621-1667), Tukholman pormestari, porvarissäädyn puhemies vuoden 1660 valtiopäivillä, Claes Hansson Prytzin poika, aateloitiin 1661, introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 702.[2][7]
Aatelissuku numero 1269
  • Clas Petterson Prytz (1654-1704) komissiosihteeri kuninkaallisessa kansliassa, Peder Claesson Prytzin poika, aateloitiin vuonna 1693 ja introdusoitiin sukuna numero 1269. Kuoli lapsettomana.[2]

Porin Prytzit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa on asunut Prytzejä 1500-luvulta aikakin vuoteen 1881 saakka. Ennen isovihaa eläneet kuuluivat Ruotsista tulleeseen aatelissukuun. Isovihan aikana suvun kaupunkitalo ja nimi siirtyi avioliiton kautta porvarilliselle vävylle.[8]

  • Jöran Pryss († 1599), Suomen aatelislipullisen majoitusmestari, Claes Hansson Prytzin († 1554) poika. Aateloitiin 1580[3] ja uudestaan 1587 nimellä Pryss. Oli Sigismundin kannattaja ja sai surmansa tehdessään vastarintaa Kaarle-herttuan miehille.[8] Toinen lähde kertoo, että tuomittiin kuolemaan lapsenmurhasta saatuaan lapsen sisarentyttärensä kanssa.[3]
  • Claës Pryss († 1651 jälkeen) , porilainen porvari, Jöran Pryssin poika[8]
  • Georg Prytz (Georgius Nicolai, † 1677) Karkun kirkkoherra, Claës Pryssin poika[8][9]
  • Georg Prytz (~1642 - 1699) Korppoon kirkkoherra, valtiopäivämies vuosien 1675 ja 1693 valtiopäivillä, Georg Prytz vanhemman poika[9]
  • Anders Prytz (yo. 1666/67, † 1710), Turun pormestari, valtiopäivämies vuoden 1697 valtiopäivillä, Georg Prytz vanhemman poika[10]
  • Gabriel Prytz (1663 - 1715), porilainen raatimies, Georg Prytz vanhemman poika[11]
  • Johan Yrjänänpoika Prytz (1694 - 1767), porilainen porvari, Gabriel Prytzin vävy[8]

Turun Pryssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turussa vaikuttanut Claes Hansson Prytzistä polveutunut sukuhaara[2] saapui Suomeen 1600-luvun alkupuolella, kun kapteenin poika, myöhemmin raatimies Håkan Andersson († 1667) saapui Turkuun Itä-Götanmaalta.[12]

Aatelissuku numero 57

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Adliga ätten nr 57 PRYTZ - Ritarihuone
  2. a b c d e f Nr: 702 Adliga ätten Prytz - Ruotsin ritarihuone
  3. a b c d e Adliga ätten Prytz nr 702
  4. Pryssgårdens historia
  5. Svenskt biografiskt handlexikon
  6. Berättelser ur svenska historien Riksdagen 1655 - osa 7, sivu 34
  7. Berättelser ur svenska historien Riksdagen i Göteborg 1660 - osa 7, sivu 330
  8. a b c d e Hugo Lagström: Kaksi Prytz-sukua Porissa, Genos 27 (1956), s. 10-16
  9. a b 1659/60 Georg Prytz Georgius Georgii, Björneburgensis - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  10. 1666/67 Anders Prytz Andreas Georgii, Björneburgensis - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  11. 1678/79 Gabriel Prytz Gabriel Georgii, Björneburgensis - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  12. a b 1656/57 Anders Pryss - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  13. kl. 1688 Anders Pryss - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  14. a b c d Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesmatrikkeli 1640-1917 - osa P - Ö
  15. kl. 1713 Anders Pryss - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  16. 27.1.1722 Samuel Pryss - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  17. Iiro Kajanto: Pryss, Samuel (1705–1779 Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.4.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  18. 27.1.1722 Olof Pryss - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  19. Erkki Urpilainen: Pryss, Olof (1708–1785) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.4.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  20. kl. 1760 Anders Johan Pryss, aateloituna 1799 Prytz - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  21. 27.4.1805 Lars Johan Prytz - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  22. kl. 1760 11.12.1806 Lars Adolf Prytz - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  23. sl. 1811 Lars Olof Prytz - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  24. Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 338