Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809
| Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809 | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809 |
| Tekijä | Emanuel Thelning |
| Valmistumisvuosi | 1809–1812 |
| Korkeus | 222 cm |
| Leveys | 300 cm |
| Sijainti | Porvoon tuomiokapitulin talo |
| Paikkakunta | Porvoo |
Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809 on Suomessa vaikuttaneen ruotsalaisen taidemaalarin Emanuel Thelningin vuonna 1812 valmistunut suurikokoinen öljymaalaus, joka esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:tä ja Porvoon valtiopäiviä Porvoon tuomiokirkossa maaliskuussa 1809. Se on Thelningin pääteos ja eräs kuuluisimpia suomalaisia historiamaalauksia.[1] Sitä on käytetty kuvituksena lukuisissa Suomen historiaa kuvaavissa teoksissa. Sen taiteellisia arvoja ei tosin ole pidetty kovin merkittävinä.[2]
Maalauksen sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ei ole täysin selvää, mitä nimenomaista Porvoon säätykokouksen tapahtumaa maalaus esittää. Aiheena on yleisimmin mainittu joko maapäivien avajaiset (28. maaliskuuta 1809), Suomen säätyjen keisari Aleksanteri I:lle antama uskollisuudenvala, keisarin antama hallitsijanvakuutus tai keisarin pitämä puhe samassa tilaisuudessa (kaikki 29. maaliskuuta). Tutkija Alex Snellman on päätellyt eräiden maalauksen yksityiskohtien perusteella, että maalaus esittäisi hetkeä juuri ennen kuin aatelissäädyn edustajat ryhtyivät vannomaan ensimmäisinä uskollisuudenvalaa, siis 29. maaliskuuta 1809.[2]
Keisari Aleksanteri I seisoo maalauksessa keskellä valtaistuinkorokkeella. Hänen takanaan vasemmalla puolella on Venäjän ulkoministeri Nikolai Rumjantsev. Kolmatta korokkeella seisovaa miestä ei ole varmuudella tunnistettu, mutta tutkija Snellmanin arvion mukaan kyseessä olisi sotaministeri Aleksei Araktšejev. Suomen kenraalikuvernööri Georg Magnus Sprengtporten seisoo korokkeen vasemmalla puolella ja hänen vieressään on maamarsalkan sauvaa pitelevä maamarsalkka Robert Wilhelm De Geer. Korokkeen oikealla puolella taaempana kahden valkohattuisen miehen välissä on Turun hovioikeuden presidentti Adolf Tandefelt, joka esiluki uskollisuudenvalan sanat säätyjen edustajille. Kuvan oikeassa laidassa olevan pylvään edessä seisoo talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars, jonka vasemmalla puolella ovat porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp ja pappissäädyn puhemies, arkkipiispa Jacob Tengström.[2]
Pääosa maalauksen henkilöistä on yksilöimätöntä massaa ja todellisiin henkilöihin perustuvista hahmoistakaan suurinta osaa ei ole tunnistettu.[2] Lehtereille on kuvattu naisia ja tavallisen kansan edustajia, jotka seuraavat toimitusta.
Maalauksessa kaikki tilaisuuden osanottajat ja toimijat on ikuistettu yhteen tiettyyn paikkaan ja asentoon. Tämä eroaa varsinaisesta seremoniasta, jossa nähtiin juhlatilassa kulkueita ja paljon liikehdintää.[3]
Maalauksen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thelning oli tiettävästi läsnä maalauksen esittämässä Porvoon maapäivien avajaistilaisuudessa. Hän ilmoitti jo silloin aikovansa tehdä tapahtumasta suuren maalauksen ja luonnosteli kuvia useista kokouksen osallistujista. Maalaus on toteutettu vuosina 1809–1812. Perimätiedon mukaan Thelning maalasi sen Helsingin maalaiskunnassa omistamansa Stansvikin kartanon vajassa. Thelning vei valmiin maalauksen mukanaan muuttaessaan vuonna 1813 Pietariin. Vuonna 1820 hän sai kaupungin luterilaisen seurakunnan piispan Zacharias Cygnaeus nuoremman avulla valtiosihteeri Robert Henrik Rehbinderin kiinnostumaan teoksesta. Lopulta keisari Aleksanteri lunasti taulun Thelningiltä 600 ruplan vuotuista eläkettä vastaan. Maalaus sijoitettiin silloisen Porvoon kymnaasin talon suureen saliin, jossa maapäivät oli avattu vuonna 1809. Maalaus on edelleen samassa paikassa, mutta kymnaasin talo on nykyisin Porvoon tuomiokapitulin käytössä.[2] Tuomiokapituli myös omistaa maalauksen.[1]
Maalausta tehdessään Thelning ei voinut vielä aavistaa, miten merkittäväksi symboliseksi tapahtumaksi Suomen historiassa Porvoon säätykokous tultaisiin myöhemmin kohottamaan.[4] Suomen senaatti tilasi vuonna 1855 Robert Wilhelm Ekmanilta kopion Thelningin maalauksesta. Ekman sai luvan ottaa vapauksia, ja hän tekikin pelkän kopion sijaan uuden maalauksen samasta aiheesta, vaihtaen useita kuvan henkilöitä. Ekmanin maalaus valmistui vuonna 1858 ja sijoitettiin Senaatin talon (nyk. Valtioneuvoston linna) istuntosaliin. Se sai osakseen suurta huomiota ja Thelningin alkuperäinen työ jäi vuosiksi sen varjoon. Tähän vaikutti myös Thelningin maalauksen tummuus, minkä vuoksi sitä oli pitkään hankala käyttää kirjojen kuvituksena. 1900-luvun alun jälkeen Thelningin maalauksen käyttö tietokirjoissa lisääntyi, koska sitä pidettiin autenttisimpana kuvana tapahtumasta. Vuoden 1959 restauroinnin yhteydessä taulu puhdistettiin ja se osoittautui luultua hyväkuntoisemmaksi. Sitä kunnostettiin lisää vuonna 1983.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809
- Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jukka Ervamaa: Suomen taide autonomian alkuajalla, s. 83 teoksessa Suomen Taide 3. Weilin+Göös/Otava 1989.
- ↑ a b c d e f Alex Snellman: Emanuel Thelningin maapäivämaalaus ja Porvoon tapahtumat (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Museo 2007, s. 65–80. Merkkivuosi 1809 -sivusto. Viitattu 17.5.2014.
- ↑ Tandefelt, Henrika: Porvoo 1809, Juhlamenoja ja tanssiaisia, s. 12. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009.
- ↑ Rakel Kallio: ”Historia kuvissa”, s. 228 teoksessa Pinx – maalaustaide Suomessa: Suuria kertomuksia. Weilin+Göös 2001.