Robert Wilhelm Ekman

Robert Wilhelm Ekman, Väinämöisen soitto, 1866

Romantiikka

---

Caspar David Friedrich, Vaeltaja sumumeren yllä, 1818.

Pääsuunnat

Romantiikka | Kansallisromantiikka

Muut virtaukset

Düsseldorfin koulukunta | Hudson River -koulukunta | Goottikulttuuri | Karelianismi

Aiheet

Vastavalistus | Romantiikan musiikki | Pittoreski | Subliimi | Kokonaistaideteos | Boheemi | Ossianin laulut | Romanttinen komedia | Maailmantuska

Teokset

Medusan lautta | Vapaus johtaa kansaa

Tekijät

Ivan Aivazovski | Albert Bierstadt | William Blake | John Constable | Eugene Delacroix | Robert Wilhelm Ekman | Caspar David Friedrich | Henry Fuseli | Théodore Géricault | Francisco de Goya | Alexander Lauréus | Friedrich Overbeck | Vasili Tropinin | William Turner (taidemaalari)

Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia

---

Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré

Robert Wilhelm Ekman (myös R. W. Ekman, 13. elokuuta 1808 – 19. helmikuuta 1873) oli merkittävä suomalaisen romanttisen muotokuvamaalauksen ja varhaisen kansallisromantiikan taidemaalari ja opettaja.

Elämänvaiheet

Lapsuus ja taideopinnot

Ekman syntyi Uudessakaupungissa säätyläisperheeseen. Hänen vanhempansa olivat lääkäri, pormestari Karl Kristoffer Ekman ja Sara Elisabet o.s. Gadolin. Robert Wilhelmin ollessa kymmenvuotias molemmat vanhemmat kuolivat. Perheeseen jäi viisi orpoa, jotka sijoitettiin kasvatuskoteihin. Koulunkäynti jäi puutteelliseksi, eikä yliopisto-opintoihin ollut mahdollisuutta.

Ekman opiskeli ensin kotimaassa Gustaf Wilhelm Finnbergin johdolla, mutta aloitti 1824 opinnot veljensä Fredrikin kanssa Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa Tukholmassa. Jo opiskeluaikana Ekman suuntautui akateemisen klassismin sijasta kansanelämän kuvauksiin. Ekman valmistui taideakatemiasta 1836, ja opinnoissaan hyvin menestyneelle taiteilijalle myönnettiin suuri matkastipendi. Sen turvin hän vietti useita vuosia vuosina 1837–1844 työskennellen Hollannissa, Ranskassa ja Italiassa. Koska apurahoja ei olisi voinut muuten saada, Ekman siirtyi Ruotsin kansalaiseksi.

Hovimaalari ja opettaja

Robert Wilhem Ekman, Yrjö Aukusti Wallin, 1853.

Palattuaan Tukholmaan Ekman sai agréen arvon eli hyväksyttiin akatemian jäseneksi vuonna 1844. Nimitykseen liittyi kuninkaallisen hovi- ja historiamaalarin arvonimi. Vuonna 1845 Ekman palasi Turkuun, jossa aloitti Turun tuomiokirkon koristamisen seinämaalauksilla. Tuomiokirkon suuritöiset freskot Kaikkien pyhien kappeliin, kirkon kuoriosaan, valmistuivat 1854.

Asuttuaan Suomessa kymmenen vuotta Ekman otti 1855 takaisin Suomen kansalaisuuden. Muutettuaan Turkuun Ekman alkoi maalarimestari Carl Gustaf Söderstrandin kanssa puuhata kuvataiteen opetusta. He olivat tunteneet toisensa jo 20 vuotta. He olivat työskennelleet Tukholman taideakatemiassa samaan aikaan. Ekman oli kahdeksan vuotta Söderstrandia nuorempi. Vuonna 1830 perustetun Turun piirustuskoulun johtajaopettajana Ekman toimi vuosina 1846–1873. Hänen aikanaan Turun piirustuskoulussa kehitettiin erityisesti elävän mallin maalaamista paljon aikaisemmin kuin Helsingin piirustuskoulussa edes maalattiin alastonmallia.

Tuotanto

Ekman oli kiinnostunut maansa historiallisesta menneisyydestä ja kansanelämästä. Hänen tuotannossaan on 1850-luvulta lähtien muinaissuomalaisia aiheita sekä kansanelämänkuvauksia rahvaan asuinsijoilta.

Ekmanin haaveena oli Kalevalan sankaritarujen kuvittaminen. Suuresta innostuksesta ja suunnittelusta huolimatta aiheesta ei kuitenkaan syntynyt valmista, koska kukaan ei suostunut suunnitelman rahoittajaksi. Ekman rinnasti kalevalaisen muinaissuomalaisuuden antiikin Kreikan mytologioihin. Kalevalaisista aiheista syntyi kymmeniä harjoitelmia ja luonnoksia, joista osan Ekman julkaisi painokuvina. Hänen kalevalainen pääteoksensa Väinämöisen soitto valmistui vuonna 1866.

Ekman oli Suomen taiteilijaseuran jäsen, ja kunniajäsenyyden hän sai 1864. Ekmanin puoliso oli Josefina o.s. Pippingsköld.

Hänen teoksiaan on julkisissa kokoelmissa: Ateneumin, Turun, Tampereen ja Imatran taidemuseossa, Kansallismuseossa, Cygnaeuksen galleriassa ja Serlachiuksen taidemuseossa. Ulkomailla: Konstmuseet, Göteborg, Ruotsi, Norrköpings museum, Ruotsi, Gripsholms Slott, Ruotsi, Drammens Kunstforening, Norja.

Ekmanin julkisia taideteoksia ovat Turun tuomiokirkon freskomaalaus 1850–1854 sekä yli 30 alttaritaulua, muun muassa Helsingin Vanhankirkon 1846–1848, Sääksmäen 1847, Viitasaaren 1849, Sauvon 1853, Oulun 1859, Tammelan 1860, Vaasan 1861, Porin 1863 ja Perttelin kirkkojen 1871 alttaritaulut.

Tunnetuimpia teoksia

• Maisema Subiacosta, 1844
• Magnus Dahlström lapsena, 1864
• Osteria con cucina, Italialainen majatalo 1846
• Kreeta Haapasalo soittaa kannelta talonpoikaistuvassa, 1868
• Talvikalastusta Turun linnan ulkopuolella 1872
• Teoksia, Valtion taidemuseon luettelo

Galleria

• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 

Palkinnot ja tunnustukset

• Perintöprinssi Oskarin palkinto vuodesta 1825 alkaen useana vuonna.
• Ruotsin kuninkaallisen taideakatemian agré 1836.

Kirjallisuutta

• Margareta Willner-Rönnholm, Taidekoulun arkea ja unelmia, Turun Piirustuskoulu 1830–1981, Turun maakuntamuseo – Turun Taidemuseo 1996. ISBN 951-595-025-2
• Levanto, Marjatta: Ateneum-opas : Isak Wacklinista Wäinö Aaltoseen. Helsinki : Otava, 1987. ISBN 951-1-09455-6.

Aiheesta muualla

• Robert Wilhelm Ekman Valtion taidemuseon kokoelmissa
• Turun taidemuseo
• Ateneumin taidemuseo, Robert Wilhelm Ekman
• Valtion taidemuseon sivut
• Till "Fänrik Ståls sägner" tolf teckningar = Vänrikki Stoolin tarinoista kaksitoista kuvausta / R. W. Ekman. Helsinki 1869. Kansalliskirjaston kappaleen digitaalinen kopio.

Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)

Immanuel Alm | Johan Alm | Helena Arnell | Johan Backman | Jonas Bergman | Johan Zacharias Blackstadius | Edla Blommér | Elias Brenner | Erik Cainberg | Margareta Capsia | Wilhelm Maximilian Carpelan | Auguste Joseph Desarnod | Robert Wilhelm Ekman | Samuel Elmgren | Gustaf Wilhelm Finnberg | Lennart Forstén | Lars Gallenius | Johan Georg Geitel | Berndt Godenhjelm | Emanuel Granberg | Johan Hedberg | Johan Gustav Hedman | Pietari Henrikinpoika | Adolf Hårdh | Johan Knutson | Pehr Adolf Kruskopf | Claes Lang (vanhempi) | Petter Lang | Aleksander Lauréus | Johan Lefrén | Thomas Joachim Legler | Liedon mestari | Johan Erik Lindh | Gustaf Lucander | Charlotta Malm-Reuterholm | Karl Peter Mazér | Erik Wilhelm le Moine | Abraham Myra | Didrik Möllerum | Mathilda Rotkirch | Nils Schillmark | Johan Strömer | Johan Stålbom | Gabriel Gotthard Sweidel | Carl Gustaf Söderstrand | Emanuel Thelning | Ulrik Thersner | Mikael Toppelius | Isak Wacklin | Erik Westzynthius (nuorempi) | Erik Westzynthius (vanhempi) | Magnus von Wright | Wilhelm von Wright