Pohjois-Korean kriisi 2017–2018

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pohjois-Korean kriisi 2017)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Oikeinkirjoitus, tökkivää tekstiä
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Puuttuu kaikki tapahtumat 2018 elokuun jälkeen
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Puutteelliset lähteet

Pohjois-Korean kriisi 2017–2018
Paikka:

Korean niemimaa

Lopputulos:

Panmunjomin julistus
Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean johtajien tapaaminen Singaporessa

Osapuolet

 Korean demokraattinen kansantasavalta

 Yhdysvallat
 Etelä-Korea
 Japani

Komentajat

Pohjois-Korea Kim Jong-un

Yhdysvallat Donald Trump
Etelä-Korea Moon Jae-in
Japani Shinzō Abe

Pohjois-Korean kriisi (2017–2018) oli Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välinen kiista Pohjois-Korean kehittelemistä ydinaseista.

Pohjois-Korean mukaan sen ydinaseohjelma on puolustuksellinen. Pohjois-Korean mielestä Yhdysvallat uhkasi sitä, joten maa tarvitsi turvakseen ydinaseita.[1] Se kertoi vastaavansa ydinaseilla vain ydinaseiskuihin. Yhdysvaltain mielestä Pohjois-Korean ydinaseohjelma uhkasi Yhdysvaltoja, eikä Pohjois-Korealla näin saisi olla ydinaseita. Tämä synnytti maiden välille jännitteitä.

Pohjois-Korean ydinaseohjelma oli edennyt nopeasti vuodesta 2016. Maa teki sarjan pitkän kantaman ohjuskokeita vuonna 2017. Jo koesarjan alussa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaati Pohjois-Koreaa luopumaan joukkotuhoaseohjelmastaan. Kesällä Pohjois-Korea kokeili Yhdysvaltoihin kantavaa ohjusta ja syksyllä vetypommia, Tästä seurasi kova sananvaihto maiden johtajien välillä. Yhdistyneet kansakunnat määräsivät Pohjois-Korealle lisäpakotteita, mm. öljynvientikiellon.

Olympialaiset, tuleva Trumpin ja Kim Jong-Unin huippukokous ja Pohjois-Korean lupaukset lievensivät vuoden 2018 alkupuolella konfliktia, mutta tilanne pysyi yhä vaarallisena ja häilyvänä. Yhdysvallat vaati Pohjois-Korean ydinaseriisuntaa. Pjongjangin tulevia toimia ei tiedetty.[2] Huippukokous oli ulkonaisesti onnistunut.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pohjois-Korean joukkotuhoaseet

Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välille ei ole solmittu Korean sodan jälkeen rauhaa vaan pelkkä aselepo. Ajoittaisia pieniä aseellisia välikohtauksia on ollut maalla ja merellä.

Pohjois-Korea alkoi viimeistään 90-luvulla havitella itselleen ydinasetta. Sysäys tähän tuli sosialistisen maailman romahduksesta. Neuvostoliiton seuraaja Venäjä ei ole tukenut Pohjois-Koreaa samalla tavoin kuin Neuvostoliitto aiemmin.

Pohjois-Korea alkoi kehittää keskipitkän matkan ohjuksia 90-luvun alussa. Vuonna 1993 Bill Clintonin Yhdysvallat suunnitteli vakavissaan ennalta ehkäisevää iskua Pohjois-Korean ydinlaitoksiin. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush sanoi vuonna 2002 tammikuussa Pohjois-Korean kuuluvan "pahaan akseliin".[3][4] Yhdysvallat ja Japani lopettivat tämän takia öljyn viennin Pohjois-Koreaan.

Pohjois-Korean kanta ydinohjelmastaan vaihteli vuosina 2003–2013. Se milloin kiihdytti joukkotuhoaseohjelmaansa mutta välillä järjesti neuvotteluja ulkomaiden kanssa. Vielä vuonna 2012 ulkovallat eivät pitäneet Pohjois-Korean kehitteillä olevia ydinaseita ja ohjuksia uskottavina peloteaseina. Pohjois-Korean kolmas ydinkoe vuonna 2013 tehtiin kevyellä räjähteellä, joka voisi sopia ohjuksen kärjeksi.

Vuosina 2015–2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Korean ydinaseohjelma eteni nopeasti kun vuonna 2016 Pohjois-Korea kokeili ensi kertaa kohtalaisella menestyksellä sukellusveneestä laukaistavaa ohjusta. Kesällä 2017 maa laukaisi mannertenvälisen ohjuksen, jolla se saattoi uhata Yhdysvaltoja. Pohjois-Korean pelotteen sinetöi syksyn ydinkoe, joka oli todennäköisesti vetypommi.

Ohjuksien kehittelyn arveltiin tuolloin vieläkin olevan hieman kesken, ja vievän noin vuoden tai pari.

Kriisin alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korean demokraattisen kansantasavallan johtaja Kim Jong-Un ilmoitti uudenvuodenpuheessaan, että maan mannertenvälinen ohjus on melkein valmis.[5] Pohjois-Korea laukaisi 13. helmikuuta 2017 keskimatkan Pukguksong 2-ohjuksen Japaninmerelle. Yhdysvaltain vasta valittu presidentti Donald Trump tuomitsi ohjuskokeen, koska katsoi sen uhkaavan Japanin turvallisuutta.[6]

Kiina liittyi maaliskuussa YK:n pakoterintamaan, kun kielsi hiilen tuonnin Pohjois-Koreasta.[7] Pohjois-Korea arvosteli ankarasti Kiinaa siitä, että se koettaa estää Pohjois-Koreaa kehittämästä ydinaseita.[8] Yhdysvallat vaati Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa tiukempia pakotteita Pohjois-Koreaa vastaan. Yhdysvaltain laivasto ja sukellusvene liikkuivat Pohjois-Korean lähellä. Maa sijoitti THAAD-torjuntaohjuksia Etelä-Koreaan[9][10]. Näiden tehoa tositilanteessa ei tiedetty. Huhtikuussa pelättiin sodan syttyvän Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välille[11], mutta sitä ei silti pidetty todennäköisenä[12][13]. Donald Trump sanoi maan olevan valmis toimimaan yksin Pohjois-Korean suhteen, jos Kiina ei auta kriisin ratkaisussa.[14][15] Pohjois-Korean huhtikuun ohjuskokeet pelottivat Japania.[16] Kiina ja Etelä-Korea sopivat huhtikuussa toimista Pohjois-Korean ohjusohjelmaa vastaan.[17] Yhdysvaltojen presidentti Trump sanoi toukokuussa haluavansa tavata Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-Unin.[18]

Mannertenväliset ohjukset, vetypommi ja öljynvientikielto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2017 Pohjois-Korea teki kaksi ohjuskoetta, jotka olisivat voineet kantaa ainakin Alaskaan, mahdollisesti jopa kaikkialle Yhdysvaltoihin.[19][20]

Yhdysvaltain presidentti Trump uhkasi elokuussa 2017 Pohjois-Koreaa "tulella ja raivolla", jos se uhkailee Yhdysvaltoja. YK määräsi Pohjois-Korealle uusia pakotteita. Myös Kiina oli pakoterintamassa mukana[21]. Maiden johtajat kävivät elo-syyskuussa kiivasta sanaharkkaa: Kim Jong-Un oli Donald Trumpin mielestä "pieni rakettimies" ja Trump Kimin mielestä "vanha yhdysvaltalaishöppänä”.[22]

3.9.2017 Pohjois-Korea teki ydinkokeen, jonka räjähdysvoima oli jopa 200–300 kt[23]. Maa väitti sitä ohjuksen taistelukärjeksi sopivaksi vetypommiksi.

Myös Kiina oli mukana Pohjois-Korean vastaisissa pakotteissa. Venäjän varaulkoministeri sanoi marraskuussa 2017 pakotteiden luovan humanitaarisia ongelmia.

28. marraskuuta Pohjois-Korea kokeili mannertenvälistä Hwasong-15-ohjusta, jonka kantama on 13 000 km. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui kriisin takia. Pohjois-Korea ilmoitti olevansa vastuullinen ydinasevaltio. Yhdysvallat vaati meriliikenteen katkaisemista Pohjois-Koreaan. Yhdysvaltain sotilasedustaja sanoi, että Hwasong 15 on epätarkka, ja että sen kärki ei tullut kokeessa ehjänä merenpinnan tasolle asti. Tällöin Pohjois-Korealla ei olisi ollut vielä marraskuussa 2017 todellista kykyä iskeä Yhdysvaltoihin.

22. joulukuuta YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman, jossa se tuomitsi Pohjois-Korean toimet ja päätti uusista pakotteista maata kohtaan. Pakotteilla estetään raakaöljyn ja öljytuotteiden vienti Pohjois-Koreaan ja vaikutetaan pohjoiskorealaisten vierastyöläisten asemaan jäsenvaltioissa.[24]

Jännitteiden lievenemistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 alussa Pohjois-Korean ja Yhdysvaltojen välinen jännite lieveni muun muassa Etelä-Koreassa järjestettyjen Talviolympialaisten takia. Kim Jong-Un halusi diplomatiaa Etelä-Korean kanssa.[25] Pohjois-Korean johtaja kävi Kiinassa.[26] Pohjois-Korean johtaja Kim kutsui Trumpin tapaamiseen. Yhdysvallat ja Korea suunnittelivat 2018 maaliskuun lopusta lähtien maiden johtajien huippukokousta.[27] Tähän liittyen mm Yhdysvaltain tuleva ulkoministeri Mike Pompeo kävi Pohjois-Koreassa.[28] Pohjois-Korean ja Etelä-Korean johtajien välille avattiin suora puhelinyhteys, "kuuma linja".[29] Pohjois-Korea lupasi keskeyttää huhtikuussa 2018 ohjusten ja ydinaseiden testauksen.[29] Yhdysvaltain presidentti Trump kiitteli alussa Pohjois-Koreaa. [30]Mutta myöhemmin Trump totesi konfliktin ratkaisun olevan kaukana[31]. Tarkkailijoiden mielestä Pohjois-Korean liennytyspuheet saattoivat olla kylmäveristä taktiikkaa.[32]

Kimin ja Trumpin tapaamiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kim Jong-un ja Donald Trump tapasivat Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain huippukokouksessa Singaporessa 12. kesäkuuta 2018. He sopivat alustavasti pyrkimyksestä kohti ydinaseetonta Korean niemimaata ja Yhdysvaltain sotaharjoitusten lopettamisesta,[33][34] mutta tämä oli vasta hatara alku[35]. Trump sanoi luopuvansa sotaharjoituksista, koska nämä maksavat, mutta toisaalta Yhdysvaltain ulkoministeri sanoi, että Yhdysvallat suostuu vain täyteen ydinaseriisuntaan[36]. Kim lupasi aloittaa ydinaseista luopumisen nopeasti[34].

Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin johtajat suhtautuivat kokoukseen myönteisesti.[37] Kriitikot katsoivat Trumpin antaneen myönnytyksiä Pohjois-Korealle ilman vastamyönnytyksiä. Todellista edistystä ydinaseriisunnassa ei tapahtunut.[38] Pohjois-Korean ulkopuolella ei tiedetä, yritetäänkö ydinaseita oikeasti vähentää. Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välinen rauhansopimus on yhä solmimatta.[39]

Pohjois-Korea kiersi öljynvientirajoituksia ja jatkoi aseohjelmaansa.[40] Ainakin yksi venäläisyhtiö salakuljetti hiiltä Pohjois-Koreasta.[41] Heinäkuussa Yhdysvallat yritti turhaan ajaa YK:ssa läpi uusia pakotteita. Venäjän ja Kiinan vastustus jäädyttivät uudet pakotteet puoleksi vuodeksi.[42] Pohjois-Korea vaati Yhdysvalloilta pakotteiden höllentämistä ja virallista rauhansopimusta Yhdysvaltain kanssa. Yhdysvallat vaati Pohjois-Koreaa luopumaan pian osasta ydinaseistaan.[43] Sen edustajat väittivät Pohjois-Korean jatkavan salassa aseohjelmaansa.[44] Näin neuvottelut olivat elokuun puolivälissä 2018 umpikujassa.

Kim Jong-un ja Trump tapasivat toistamiseen Pohjois-Korean ja Yhdysvaltain huippukokouksessa Hanoissa 27.–28. helmikuuta 2019.[45]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Joby Warrick, Ellen Nakashima ja Anna Fifield: North Korea now making missile-ready nuclear weapons, U.S. analysts say The Washington Post. 8.8.2017. Viitattu 2.9.2017. (englanniksi)
  2. ↑ Pohjois-Korea ilmoitti lopettavansa ydinkokeet Iltalehti. Viitattu 22.4.2018.
  3. ↑ Pihlajamaa, Antti: Uhkakuvat muutoksessa – yhdysvaltalaisen roistovaltiodiskurssin vaikutus läntisiin sotilaallisiin uhkakuviin 1990- ja 2000-luvuilla, s. 7. Pro gradu tutkielma. Helsinki: Kadettikurssi 92 - Kenttätykistölinja, 2009. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 6.1.2018).
  4. ↑ Pohjois-Korea hieroo sopua Yhdysvaltain kanssa Yle, Uutiset. 26.7.2002. Viitattu 6.1.2018.
  5. ↑ Kim Jong Un's 2017 New Year's Address NCNK. 18.5.2017. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
  6. ↑ Pohjois-Korea: Ballistisen ohjuksen koelaukaisu oli menestys Ilta-Sanomat. 13.2.2017. Viitattu 22.4.2018.
  7. ↑ Steven Jiang: China bans coal imports from North Korea CNN. Viitattu 23.4.2018.
  8. ↑ Choe Sang-Hun: North Korean Media, in Rare Critique of China, Says Nuclear Program Will Continue The New York Times. 4.5.2017. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
  9. ↑ Ankit Panda: It's Official: THAAD Missile Defense Is Up and Running in South Korea The Diplomat. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
  10. ↑ Choe Sang-Hun, Gerry Mullany: Missile Defense System Takes Shape in South Korea as North Holds Drills The New York Times. 25.4.2017. Viitattu 23.4.2018. (englanniksi)
  11. ↑ Nyt jyrähti Kiina: ”Kaikki häviävät” Uusi Suomi. Viitattu 22.4.2018.
  12. ↑ 10 kysymystä Korean niemimaan tilanteesta Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  13. ↑ Huoli USA:n iskusta Pohjois-Koreaan kasvaa verkkouutiset.fi. 4.11.2017. Viitattu 22.4.2018.
  14. ↑ Trump: USA valmis toimimaan yksinään Pohjois-Korean suhteen Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  15. ↑ Eli Watkins: Trump: US will act unilaterally on North Korea if necessary CNN. Viitattu 22.4.2018.
  16. ↑ Pohjois-Korean ohjuskoe tuomittiin: "Suuri uhka Japanille" Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  17. ↑ Etelä-Korea ja Kiina sopivat 'voimakkaista toimista' Pohjois-Korean ydinaseuhan torjumiseksi beta.oikeamedia.com. Viitattu 22.4.2018. (englanniksi)
  18. ↑ Trump olisi valmis tapaamaan Pohjois-Korean Kimin Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  19. ↑ Pohjois-Korea: Koko Yhdysvallat on nyt ohjustemme ulottuvilla mtv.fi. Arkistoitu 23.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  20. ↑ Chieu Luu, Brad Lendon and Zachary Cohen: US bombers fly over Korean Peninsula in response to N. Korea's ICBM test CNN. Viitattu 23.4.2018.
  21. ↑ Trump kiittelee Kiinaa ja Venäjää Pohjois-Korean vastaisten pakotteiden tukemisesta mtv.fi. Arkistoitu 23.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  22. ↑ ”Mielipuoli”, ”Höppänä”, ”Rakettimies” - näin Pohjois-Korean Kim ja USA:n Trump haukkuvat toisiaan iltalehti.fi. Viitattu 22.4.2018.
  23. ↑ The nuclear explosion in North Korea on 3 September 2017: A revised magnitude assessment NORSAR. Arkistoitu 13 syyskuu 2017. Viitattu 23.12.2017. (englanniksi)
  24. ↑ UN News - Security Council further tightens sanctions against DPR Korea UN News Service Section. 22.12.2017. Viitattu 23.12.2017. (englanniksi)
  25. ↑ KCNA: Kim Jong-un haluaa edistää suhteita Etelä-Korean kanssa Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  26. ↑ Herätys: Kiina vahvisti huhut Pohjois-Korean johtajan vierailusta, yllättävän moni nauttii pitkästä työmatkasta, kevätaurinko lämmittää päivällä Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  27. ↑ Pohjois-Korean johtaja vahvisti Pekingissä: Kim halukas huippukokoukseen Trumpin kanssa Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  28. ↑ Trump vahvisti: CIA:n johtaja tapasi Kim Jong-unin Pohjois-Koreassa Yle Uutiset. Viitattu 22.4.2018.
  29. ↑ a b Yonhap: Pohjois-Korea keskeyttää ydin- ja ohjuskokeensa Ilta-Sanomat. 21.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  30. ↑ Trump: Erittäin hyvä uutinen Pohjois-Korealle ja maailmalle Ilta-Sanomat. 21.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  31. ↑ Trump: Pohjois-Korean ydinasekriisin ratkaisu vielä kaukana Ilta-Sanomat. 22.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  32. ↑ Asiantuntija: Pohjois-Korean ydinasekokeiden lopettaminen voi olla halpaa puhetta ja lännen palkintojen kalastelua Ilta-Sanomat. 21.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
  33. ↑ Neljän kohdan julistus – lue Trumpin ja Kimin allekirjoittama paperi sanasta sanaan Ilta-Sanomat. 12.6.2018. Viitattu 12.6.2018.
  34. ↑ a b Ydintarkkailijoita paikalle, ei enää sotaharjoituksia – Näin Donald Trump ja Kim Jong-un sopivat verkkouutiset.fi. 6.12.2018. Viitattu 12.6.2018.
  35. ↑ Asiantuntija: Trumpin ja Kimin tapaaminen on jännittävä näytelmä ja pelkkää spektaakkelia Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2018.
  36. ↑ USA:n ulkoministeri: Pakotteita ei vähennetä ennen kuin Pohjois-Korea luopuu ydinaseista Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2018.
  37. ↑ Singaporen kokous keräsi kiitoksia ja aiheutti huolta Yle Uutiset. Viitattu 14.6.2018.
  38. ↑ Kirjeenvaihtajan analyysi: Trumpin ja Kimin allekirjoittama sopimus oli ”floppien floppi” Helsingin Sanomat. 12.6.2018. Viitattu 14.6.2018.
  39. ↑ Tutkijat: Trumpin ja Kimin tapaaminen on vain keskustelunavaus Yle Uutiset. Viitattu 12.6.2018.
  40. ↑ Donald Trump kirjoitti Kim Jong-unille kirjeen, jonka Yhdysvallat toimitti Pohjois-Korean ulkoministerille Helsingin Sanomat. 4.8.2018. Viitattu 11.8.2018.
  41. ↑ Pohjois-Korean ovela huijaus verkkouutiset.fi. 8.8.2018. Viitattu 11.8.2018.
  42. ↑ YK:n raportti: Pohjois-Korea kiertää pakotteita menestyksekkäästi savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 11.8.2018.
  43. ↑ ”Gangsterit” – Pohjois-Korea syyttää taas USA:ta verkkouutiset.fi. 13.8.2018. Viitattu 21.8.2018.
  44. ↑ Pohjois-Korean ja USA:n riita repesi: Väite salaisista ydinaseista verkkouutiset.fi. 20.8.2018. Viitattu 21.8.2018.
  45. ↑ Assessment of the Trump-Kim Hanoi Summit Center for Strategic & International Studies 28.2.2019, viitattu 4.1.2024 (englanniksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjois-Korean_kriisi_2017–2018&oldid=22097295”