Planckin aika

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Planckin aika on ajan luonnollinen yksikkö, jota merkitään tP. Se on nimetty Max Planckin mukaan. Planckin aika on se ajanjakso, joka valon nopeudella kulkevalta fotonilta kuluu Planckin pituuden mittaiseen matkaan,[1] ja sen suuruus on

t_P = \sqrt{\frac{\hbar G}{c^5}} \approx 5,39121(40) × 10−44 sekuntia,

missä:

\scriptstyle \hbar on Diracin vakio eli Planckin vakio jaettuna 2π
G on gravitaatiovakio
c on valon nopeus tyhjiössä.

Tämä "ajan kvantti" on lyhyin ajanhetki, jolla on merkitystä klassisen ajan käsityksen yhteydessä joka kvanttiajan likiarvo. Aika on kvanttikäsite. Planckin aikaskaalassa aika alkaa käyttäytyä sumeasti ja kaoottisesti.

Arvioitu universumin ikä (4,3 × 1017 s) on karkeasti 8 × 1060 Planckin aikaa.

Yksinkertainen määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Planckin aika on se ajanjakso, joka valolta kuluu Planckin pituuden mittaisen matkan kulkemiseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Leonard Susskind: The black hole war : my battle with Stephen Hawking to make the world safe for quantum mechanics, s. 114. New York: Backbay, 2009. ISBN 978-0-316-01641-4.