Piitimenjoen vesistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin päävesistöalueet
Piitimenjoen Benbryteforsen

Piitimenjoen vesistö (ruots. Piteälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 13) muodostuu Pohjanlahden perämereen laskevan Piitimenjoen (ruots. Piteälven) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 11 285 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee lähes kokonaan Ruotsissa ja pieneltä osin Norjassa. Vesistö on toistaiseksi suojeltu vesivoimarakentamiselta, vaikka pääuomassa sijaitseekin yksi vesivoimalaitos.[1][2][3][4]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Piitimenjoki. Joen kokonaispituus on 410 kilometriä ja se laskee Itämereen noin 5,3 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[5][a]

Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistö jää kahden suuren vesistön Luulajanjoen vesistön (tunnus 9) ja Skelleftejoen vesistön (tunnus 20) väliin. Sen vedenjakajat eivät kuitenkaan ole yhteisiä vain näiden vesistöjen kanssa. Luulajanjoen vesistö seuraa sen vedenjakajaa Norjan rajalta lähes Perämerelle asti, jossa sijaitsee pieni Alterälvenin vesistö (tunnus 12). Vesistön lounaispuolella tilanne on moninaisempi. Norjan rajalta alkaen vedenjakaja on yhteinen ensin Skelleftejoen vesistön kanssa, sitten Kågeälvenin vesistön (tunnus 19), Byskeälvenin vesistön (tunnus 18) ja lopuksi Lillpiteälvenin vesistön (tunnus 14) kanssa. Lisäksi rannikolla on pienten purojen ja ojien valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on pieni. Ruotsin ja Norjan valtionraja seuraa vedenjakajaa niin, että Atlanttin laskevat vesistöt jäävät yleensä Norjan puolelle. Näin on nytkin Piitimenjoen valuma-alueen kanssa.[3]

Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (52,3 %), turve (14,7 %), kalliomaa (19,2 %), hiekka ja sora (1,3 %), multamaa (1,4 %), savimaa (0,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,7 %), joiden lisäksi on vielä 7,3 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (63,1 %), soita ja kosteikkoja (10,9 %), kalliomaita (4,3 %), jäätiköitä (0,4 %), viljelymaita (0,3 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,2 %) sekä joutomaita (13,7 %). Näiden lisäksi on 7,2 % vesistöjä.[6]

Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piitimenjoen keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012)

SMHI on julkaissut tilastossaan Piitimenjokiin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 180 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 570 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 40,6 m³/s [6]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 167 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) on 630 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 39 m³/s ja [5]. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]

Sivujokia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piitimenjoe pääuomalla on lukuisia sivujokia ja -puroja, jotka yhtyvät uoman eri osuuksille. Niistä merkittävimmät ovat Vistån, Varjisån, Abmoälven, Mattaureälven, Arvesjåkkå, Rappenjåkkå ja joki Låddaureen. Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin sivu-uomia siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat alajuoksulta ylöspäin noustessa vastaan. Yhtymäkohdan etäisyys joenuusta ja pääuoman kohdan nimi on tiedettäessä mainittu.

Sivu-uoman
nimi
 
Yhtyy
Piitimenjoki
(km suusta)
Pääuoman
kohta
 
Pituus
(km)
 
Virtaama
(MQ m³/s)
 
Valuma-alue
(km²)
 
Lähteet
 
 
Kvarnbäcken Piitimenjoki 7 10 1,1,1,-,-,1
Kyrkbyssundet Piitimenjoki 10 23 1,1,1,-,-,1
Sågbäcken Piitimenjoki 6 14 1,1,1,-,-,1
Borgforsälven Piitimenjoki 319 1,1,1,-,-,1
Korsträskbäcken Piitimenjoki 11 114 1,1,1,-,-,1
Stockforsälven Piitimenjoki 34 236 1,1,1,-,-,1
Isträskbäcken Piitimenjoki 13 86 1,1,1,-,-,1
Vistån Piitimenjoki 1 006 1,1,1,-,-,1
Nedre Pansikån Piitimenjoki 30 82 1,1,1,-,-,1
Övre Pansikån Piitimenjoki 19 82 1,1,1,-,-,1
Varjisån 61 Piitimenjoki 1 942 1,1,1,-,-,1
Bölsmanån Piitimenjoki 4 44 1,1,1,-,-,1
Grundträskbäcken Piitimenjoki 3 100 1,1,1,-,-,1
Svanabäcken Piitimenjoki 7 46 1,1,1,-,-,1
Ljusträskbäcken 115 Piitimenjoki 218 1,1,1,-,-,1
Abmoälven 135 Piitimenjoki 1 132 1,1,1,-,-,1
Tjipkobäcken 172 Puoitasjaure 36 1,1,1,-,-,1
Mattaureälven 185 Vuollesavon 505 1,1,1,-,-,1
Udtjabäcken Piitimenjoki 256 1,1,1,-,-,1
Suoinakjåkkå Vuolvojaure 156 1,1,1,-,-,1
Arvesjåkkå Vuolvojaure 445 1,1,1,-,-,1
oja Sjiunjanjauresta 243 Padje-Måskejaure 51 1,1,1,-,-,1
Rappenjåkkå 250 Skierfajaure 443 1,1,1,-,-,1
Rissajåkkå 270 Tjeggelvas 187 1,1,1,-,-,1
Falesjåkkå 294 Falehaure 63 1,1,1,-,-,1
Njarkalisjåkkå 308 Kuoddujaure 42 1,1,1,-,-,1
Sartajåkkå 314 Sarta 221 1,1,1,-,-,1
joki Låddaureen 321 Alep Mäkak 450 1,1,1,-,-,1
Gállojåhkå Varvvekjåhkå 29 1,1,1,-,-,1

Lähteet: 1 = [2]

Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöön on ehditty rakentamaan yksi vesivoimalaitos Sikfors ennen kuin se rauhoitettiin vesivoimarakentamiselta. Se sijaitsee 21 kilometriä joensuusta Sikforsin kylässä ja samannimisen kosken yläpuolella. Voimalan alapuolella Sikforsenia jatkuu vielä 950 metriä ja alapuolella laajenee Vallidanin suvanto. Jokeen muodostunut patoallas, joka alkaa Trångforsenista, on vain kaksi kilometriä pitkä. Voimalan teho on 40 megawattia ja vuosituotanto on noin 185 gigawattituntia.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Piteälven.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Piitimenjokiin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  2. a b c d Piitimenjoki (SE727225-788867) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  3. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
  4. Kuhlins, Leif: Vattenkraft i Sverige, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 780-909, 17.12.2020 (ruotsiksi)
  6. a b Piitimenjoen vesistö (Excel-lomake nro 30555), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
  7. Kuhlins, Leif: Piteälven, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Piteälven
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.