Piitimenjoen vesistö
Piitimenjoen vesistö (ruots. Piteälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 13) muodostuu Pohjanlahden perämereen laskevan Piitimenjoen (ruots. Piteälven) ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 11 285 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee lähes kokonaan Ruotsissa ja pieneltä osin Norjassa. Vesistö on toistaiseksi suojeltu vesivoimarakentamiselta, vaikka pääuomassa sijaitseekin yksi vesivoimalaitos.[1][2][3][4]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| pääuoman osuudet | |
|---|---|
| nimi | pituus (km) |
| Piitimenjoki | 143 |
| Övre Trollselet | |
| Fätnajaure | |
| Puoktjaure | |
| Piitimenjoki | 3 |
| Jäknajaure | |
| Piitimenjoki | 5 |
| Puoitasjaure | |
| Piitimenjoki | 10 |
| Vuollesavon | |
| Pajjesuvvan | |
| Piitimenjoki | 7 |
| Mårsomjaure | |
| Luttunjaure | |
| Piitimenjoki | 2 |
| Vuolvojaure | |
| Saddajaure | |
| Piitimenjoki | 4 |
| Vuolle Måskejaure | |
| Padje-Måskejaure | |
| Piitimenjoki | 2 |
| Skierfajaure | |
| Tjeggelvas | |
| Falehaure | |
| Piitimenjoki | 3 |
| Padjesavon | |
| Viltok | |
| Kuoddujaure | |
| Sarta | |
| Lulep Mäkak | |
| Alep Mäkak | |
| Piitimenjoki | 3 |
| Vuojatsavon | |
| Pieskehaure | |
| Varvvekjåhkå | 21 |
| Lähteet: 1 = [2] | |
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Piitimenjoki. Joen kokonaispituus on 410 kilometriä ja se laskee Itämereen noin 5,3 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[5][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistö jää kahden suuren vesistön Luulajanjoen vesistön (tunnus 9) ja Skelleftejoen vesistön (tunnus 20) väliin. Sen vedenjakajat eivät kuitenkaan ole yhteisiä vain näiden vesistöjen kanssa. Luulajanjoen vesistö seuraa sen vedenjakajaa Norjan rajalta lähes Perämerelle asti, jossa sijaitsee pieni Alterälvenin vesistö (tunnus 12). Vesistön lounaispuolella tilanne on moninaisempi. Norjan rajalta alkaen vedenjakaja on yhteinen ensin Skelleftejoen vesistön kanssa, sitten Kågeälvenin vesistön (tunnus 19), Byskeälvenin vesistön (tunnus 18) ja lopuksi Lillpiteälvenin vesistön (tunnus 14) kanssa. Lisäksi rannikolla on pienten purojen ja ojien valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on pieni. Ruotsin ja Norjan valtionraja seuraa vedenjakajaa niin, että Atlanttin laskevat vesistöt jäävät yleensä Norjan puolelle. Näin on nytkin Piitimenjoen valuma-alueen kanssa.[3]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (52,3 %), turve (14,7 %), kalliomaa (19,2 %), hiekka ja sora (1,3 %), multamaa (1,4 %), savimaa (0,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,7 %), joiden lisäksi on vielä 7,3 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (63,1 %), soita ja kosteikkoja (10,9 %), kalliomaita (4,3 %), jäätiköitä (0,4 %), viljelymaita (0,3 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,2 %) sekä joutomaita (13,7 %). Näiden lisäksi on 7,2 % vesistöjä.[6]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Piitimenjoen keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Piitimenjokiin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 180 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 570 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 40,6 m³/s [6]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 167 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) on 630 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 39 m³/s ja [5]. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]
Sivujokia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piitimenjoe pääuomalla on lukuisia sivujokia ja -puroja, jotka yhtyvät uoman eri osuuksille. Niistä merkittävimmät ovat Vistån, Varjisån, Abmoälven, Mattaureälven, Arvesjåkkå, Rappenjåkkå ja joki Låddaureen. Alla olevaan taulukkoon on koottu joitakin sivu-uomia siinä järjestyksessä, kuin ne tulevat alajuoksulta ylöspäin noustessa vastaan. Yhtymäkohdan etäisyys joenuusta ja pääuoman kohdan nimi on tiedettäessä mainittu.
| Sivu-uoman nimi |
Yhtyy Piitimenjoki (km suusta) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma-alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kvarnbäcken | Piitimenjoki | 7 | 10 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Kyrkbyssundet | Piitimenjoki | 10 | 23 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Sågbäcken | Piitimenjoki | 6 | 14 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Borgforsälven | Piitimenjoki | 319 | 1,1,1,-,-,1 | |||
| Korsträskbäcken | Piitimenjoki | 11 | 114 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Stockforsälven | Piitimenjoki | 34 | 236 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Isträskbäcken | Piitimenjoki | 13 | 86 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Vistån | Piitimenjoki | 1 006 | 1,1,1,-,-,1 | |||
| Nedre Pansikån | Piitimenjoki | 30 | 82 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Övre Pansikån | Piitimenjoki | 19 | 82 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Varjisån | 61 | Piitimenjoki | 1 942 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Bölsmanån | Piitimenjoki | 4 | 44 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Grundträskbäcken | Piitimenjoki | 3 | 100 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Svanabäcken | Piitimenjoki | 7 | 46 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Ljusträskbäcken | 115 | Piitimenjoki | 218 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Abmoälven | 135 | Piitimenjoki | 1 132 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Tjipkobäcken | 172 | Puoitasjaure | 36 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Mattaureälven | 185 | Vuollesavon | 505 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Udtjabäcken | Piitimenjoki | 256 | 1,1,1,-,-,1 | |||
| Suoinakjåkkå | Vuolvojaure | 156 | 1,1,1,-,-,1 | |||
| Arvesjåkkå | Vuolvojaure | 445 | 1,1,1,-,-,1 | |||
| oja Sjiunjanjauresta | 243 | Padje-Måskejaure | 51 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Rappenjåkkå | 250 | Skierfajaure | 443 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Rissajåkkå | 270 | Tjeggelvas | 187 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Falesjåkkå | 294 | Falehaure | 63 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Njarkalisjåkkå | 308 | Kuoddujaure | 42 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Sartajåkkå | 314 | Sarta | 221 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| joki Låddaureen | 321 | Alep Mäkak | 450 | 1,1,1,-,-,1 | ||
| Gállojåhkå | Varvvekjåhkå | 29 | 1,1,1,-,-,1 |
Lähteet: 1 = [2]
Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöön on ehditty rakentamaan yksi vesivoimalaitos Sikfors ennen kuin se rauhoitettiin vesivoimarakentamiselta. Se sijaitsee 21 kilometriä joensuusta Sikforsin kylässä ja samannimisen kosken yläpuolella. Voimalan alapuolella Sikforsenia jatkuu vielä 950 metriä ja alapuolella laajenee Vallidanin suvanto. Jokeen muodostunut patoallas, joka alkaa Trångforsenista, on vain kaksi kilometriä pitkä. Voimalan teho on 40 megawattia ja vuosituotanto on noin 185 gigawattituntia.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Piteälven.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Piitimenjokiin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Piitimenjoki (SE727225-788867) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Vattenkraft i Sverige, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 780-909, 17.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Piitimenjoen vesistö (Excel-lomake nro 30555), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Piteälven, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
