Piennartie
Piennartie eli penkka- tai luomatie on suolle ja metsään tehty maastoajoneuvolla, traktorilla, mönkijällä tai metsätyökoneella ajettava ura.
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piennartiet eli penkkatiet on tunnettu pitkään. Nimi luomatie tullee erityisesti suo-ojan kaivamisesta. Lapiolla kaivettu eli luotu ojamaa siirrettiin ojan penkalle, jota tasaamalla syntyi kulkukelpoinen ura. Vierekkäisistä ojista luodut maat muodostivat leveän tiemäisen väylän. Piennarteitä tehtiin juuri suometsiin tai ylipäänsä tahoille, joissa soita ei voitu kiertää. Myös pellonraivauksen yhteydessä syntyi pientareille luonnostaan peltoteitä. Nykyään piennartie tehdään kaivinkoneella. Ensin ladotaan tieuralta kaadettujen puiden kannot ja muut hakkuutähteet tai maastosta löytyvät tarpeet tien pohjalle. Niiden päälle nostetaan ojamaat, jotka tasoitetaan kaivinkoneen kauhalla ja telastolla.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piennartietä käytetään kuten metsäautotietä eli puunkorjuussa, metsänhoidossa sekä kulkureittinä muuten vaikeapääsyisiin kohteisiin. Varsinaisesta metsäautotiestä sen erottaa tavallisesti, että se ei kestä raskaita ajoneuvoja varsinkaan kesäisin, koska se kulkee soiden yli eikä sen perustaa ole vahvistettu. Se muistuttaa siis paljon talvitietä. Talvisin piennartietä tampataankin ja siltä poistetaan lumi, että tien pohja pääsisi jäätymään eli kovettumaan.[1]
Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikaisemmin piennarteillä oli merkitystä myös syrjäseutujen ihmisen liikkumisessa, kuten talviteilläkin. Nykyään piennarteiden tarpeellisuus liittyy ennen muuta suometsien hakkuisiin. Suomessa on paljon 1960-luvulla ja 1970-luvulla ojituksen takia syntyneitä suometsiä, joihin tarvitaan piennarteitä puunkorjuun alkaessa. Metsätyökoneet eivät juuri voi kulkea turvepohjaisilla alueilla sulan maan aikana. Koska suometsien pinta-alat ovat usein suuria, puiden korjuu ilman ennalta valmisteltuja kulkuyhteyksiä voi olla hyvin vaivalloista. Piennartien rakentamisen ansiosta puutavaran kuljetusmatka voi lyhyntyä useita satoja metrejä.[2] Korkeat kuljetuskustannukset taas alentavat puun kantohintaa. Piennartien rakentamiskustannukset ovat pieni osa varsinaisen metsäautotien kustannuksista – vuonna 2005 vain noin euro metriltä, ottaen huomioon että ojarumpukustannukset lisäävät hintaa.
Piennarteillä voi soilla ja varsinkin rämeillä olla merkitystä myös hirven pyynnin ampumalinjoina.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Härkonen, A. 2005. Suometsät kuntoon yhteispelillä. Karjalan Maa, torstai 17.3.2005 N:o 31. (PDF-tiedosto[vanhentunut linkki])
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuusi kysymystä piennarteistä Metsälehti. 21.11.2019. Viitattu 8.5.2023.
- ↑ Ohjeita piennartien rakentamiseen 21.5.2009. Ammattilehti. Viitattu 8.5.2023.