Pianokonsertto nro 4 (Prokofjev)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sergei Prokofjev sävelsi neljännen pianokonserttonsa B-duuri op. 53 vasemmalle kädelle vuonna 1931.[1] Pianisti Paul Wittgenstein, jota varten teos sävellettiin, oli menettänyt oikean kätensä ensimmäisessä maailmansodassa. Wittgenstein ei kuitenkaan kelpuuttanut konserttoa, vaan se jäi esittämättä säveltäjän elinaikana.[2] Teos kantaesitettiin Länsi-Berliinissä 5. syyskuuta 1956, jolloin pianistina oli Siegfried Rapp.[1]

Osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vivace
  2. Andante
  3. Moderato
  4. Vivace

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Prokofiev.org (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Classical Archives
Sergei Prokofjevin konsertot

Pianokonsertto nro 1 (op. 10) | Pianokonsertto nro 2 (op. 16) | Pianokonsertto nro 3 (op. 26) | Pianokonsertto nro 4 (vain vasemmalle kädelle; op. 53) | Pianokonsertto nro 5 (op. 55) | Pianokonsertto nro 6 (keskeneräinen; op. 134, joskus 133) | Viulukonsertto nro 1 (op. 19) | Viulukonsertto nro 2 (op. 63) | Sellokonsertto (op. 58) | Konsertiino sellolle ja orkesterille (muiden valmiiksi säveltämä; op. 132) | Sinfonia concertante sellolle ja orkesterille (op. 125) 

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pianokonsertto_nro_4_(Prokofjev)&oldid=20380686”