Pekka Töpöhäntä Amerikassa
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Pekka Töpöhäntä Amerikassa | |
|---|---|
| Pelle Svanslös i Amerikatt | |
 Elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja |
Jan Gissberg Stig Lasseby |
| Käsikirjoittaja | Leif Krantz |
| Perustuu | Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä -kirjoihin |
| Säveltäjä | Berndt Egerbladh |
| Pääosat |
Erik Lindgren Carl Billquist Ewa Fröling Ernst-Hugo Järegård |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Ruotsi |
| Levittäjä | Sandrew Film & Theater (käännä suomeksi) |
| Ensi-ilta |
14. joulukuuta 1985 28. maaliskuuta 1986 |
| Kesto | 78 min |
| Alkuperäiskieli | ruotsi |
| Edeltäjä | Pekka Töpöhäntä |
| Seuraaja | Pekka Töpöhäntä ja suuri aarrejahti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Pekka Töpöhäntä Amerikassa (Pelle Svanslös i Amerikatt) on vuonna 1985 ensi-iltansa saanut ruotsalainen piirroselokuva ja vuonna 1981 valmistuneen Pekka Töpöhäntä -elokuvan jatko-osa. Se perustuu Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä -kirjoihin. Elokuva julkaistiin DVD:llä vuonna 2001. Elokuvassa Pekka Töpöhäntä seikkailee Amerikassa. Siellä hänen suuri haaveensakin toteutuu: hänelle kasvaa pitkä, kullankeltainen häntä.
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Erik Lindgren | … | Pekka Töpöhäntä |
| Ewa Fröling | … | Maija Maitoparta |
| Ernst-Hugo Järegård | … | Monni |
| Carl Billquist | … | Pilli |
| Björn Gustafson | … | Pulla |
Suomenkieliset roolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tom Pöysti – Pekka Töpöhäntä
- Titta Jokinen – Maija Maitoparta
- Pekka Autiovuori – Monni (dialogi)
- Kari Tamminen – Pilli ja Pulla, Monni (laulu)
- Maija-Leena Soinne – Vanha Maija
- Jape Kantola – Professori, Filadelfia-Fille, Pilvenpiirtäjä-Charles
- Cride Lönegren – Pekka Svansson
- Jari Silventoinen – Ilves
- Tiina Mattila
- Pepe Laaksonen
- Sami Hassinen
- Veli-Sakari Kukkonen
- Jukka Nurmela
- Antti Raekallio
- Mari Vesala
Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen sanoo ”lustikkaiden kissahahmojen” ilakoivan nyt edellistä Pekka Töpöhäntä -elokuvaa vapaamielisemmin ja antaa elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.
