Pekka Sulkunen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pekka Juhani Sulkunen (s. 15. heinäkuuta 1948 Jyväskylä) on Helsingin yliopiston sosiologian professori (1. elokuuta 2000 lähtien) ja Jyväskylän yliopiston sosiologian dosentti. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa tutkijana ja esimiehenä Alkoholipoliittisessa tutkimuslaitoksessa sekä tutkimusprofessorina Stakesissa.[1]

Tieteellinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulkunen väitteli valtiotieteiden tohtoriksi sosiologian alalta Helsingin yliopistossa vuonna 1980 aiheenaan alkoholinkulutuksen ja elinolojen muutokset länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen.[2]

Päihdekysymykset ovatkin jo pitkään olleet keskeisessä roolissa Sulkusen tutkimuksissa ja juuri niiden kautta hän on usein myös lähestynyt yleisempiä modernisaatiokehitykseen kytkeytyviä teemoja kuten hyvinvointipolitiikkaa ja elämäntapoja,[3] yhteiskuntaluokkia ja kulutusta,[4] sekä luonnon ja kulttuurin suhdetta[5]. Näitä teemoja kokoavasti Sulkunen on luonnehtinut länsimaisten yhteiskuntien nykytilaa saturoitumisen käsitteellä.[3] Saturoitumisella hän viittaa teknisen edistyksen, universaalin individualismin ja nationalismin modernien ihanteiden muuttumiseen tavoiteltavista päämääristä osaksi jo saavutettua todellisuutta. Tällöin myös näiden ihanteiden tavoitteluun aiemmin kytkeytyneet ja niistä legitimaationsa saaneet yhteiskuntapolitiikan linjaukset ovat muuttuneet usein ristiriitaisiksi suhteessa ihanteiden toteutumisen myötä realisoituneisiin mahdollisuuksiin ja oikeuksiin. Tämä näkyy esimerkiksi monien kulutusriskien yhteiskunnallisen hallinnan perusteiden asettumisena kyseenalaisiksi. Sulkusen saturoitunutta yhteiskuntaa käsittelevä kirja ilmestyi vuonna 2009.[6]

Sulkunen on keskustellut paljon myös sosiologisen arviointitutkimuksen perusteista sekä yleisemminkin sosiologisen tutkimuksen roolista osana yhteiskunnallista keskustelua. Tässä yhteydessä hän on käyttänyt sosiaalisten liikkeiden tutkijan Alain Tourainen alun perin esittelemää sosiologisen intervention käsitettä. Sulkunen viittaa sosiologisella interventiolla metodologisesti ja käsitteellisesti arkiajattelusta erottuvan näkökulman suomaan mahdollisuuteen osallistua tutkimuskohteesta käytävään keskusteluun hedelmällisellä tavalla.[7] Omassa tutkimuksessaan Sulkunen on viimeaikaisena interventiona tematisoinut erityisesti julkishallinnon ja yleisemminkin yhteiskunnan projektiluontoistumista.[8]

Empiirisissä tutkimuksissaan Sulkunen on ammentanut teoreettisesti ja metodologisesti ennen muuta ranskalaisesta keskustelusta kuten Pierre Bourdieun, Michel Maffesolin ja Claude Lévi-Straussin sosiologiasta ja antropologiasta sekä semiootikko A. J. Greimasin työstä. Greimasin aktantti- ja modaalisuus-käsitteiden pohjalta hän on kehittänyt myös kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja erityistä semioottisen sosiologian näkökulmaa.[9]

Yhteiskuntateoriaa käsittelevissä puheenvuoroissaan Sulkunen on kiinnittänyt huomiota jyrkkään luonto-kulttuuri-erontekoon liittyviin ongelmiin. Hänen mukaansa sosiologiatieteen itseymmärryksen taustalla on pitkään ollut ajatus luonnon ja kulttuurin vastakkainasettelusta, joka ei kuitenkaan ole "tosiasiaväitteisiin perustuva näkemys ihmisen erityispiirteistä vaan käsitteellinen ja moraalinen näkökulma".[10] Riittämättömyytensä tällaisen dualismin varaan rakentuva ajattelu paljastaa tarkasteltaessa maailmaa, jossa "ei ole puhdasta luontoa, ei myöskään ihmisluontoa, jota kulttuuri ei olisi muovannut, eikä kulttuuria joka ei riippuisi biologisesta elämästä."[11]. Vaihtoehtoista yhteiskuntateoreettista näkökulmaa voitaisiin Sulkusen mukaan rakentaa esimerkiksi Adam Smithin moraalitunteiden teorian kaltaiselle, jyrkän dualismin välttävälle perustalle.[10]

Empiirisen tutkimuksen puolella Sulkunen on ilmoittanut omaksi strategiakseen tarkastella sellaisia ilmiöitä, jotka näyttäytyvät korostuneesti juuri luonnon ja kulttuurin häilyvällä raja-alueella.[11] Tällaisista ilmiöistä Sulkunen on paneutunut erityisesti riippuvuuksiin. Vuosina 2007–2010 Sulkunen koordinoi Suomen Akatemian Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelman addiktioteorioihin ja -mielikuviin keskittyvää kansainvälistä tutkimuskonsortiota.[12] Vuonna 2014 hän sai Suomen Akatemian rahoituksen hankkeelle ”Rahapelipolitiikka eurooppalaisessa hyvinvointivaltiossa" (2014–2018).[13]

Sulkusen kirjalliseen tuotantoon kuuluu tutkimusartikkelien ja -monografioiden lisäksi myös sarja sosiologian oppikirjoja.[14]

Luottamustoimet ja kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Sulkunen on ollut Suomalaisen tiedeakatemian jäsen vuodesta 2002.[15] Suomen sosiologien kansallisen tiedeseuran Westermarck Societyn puheenjohtajana hän on toiminut vuosina 1992–1996 sekä 2004–.[16] Vuosina 2008-2010 hän oli Euroopan sosiologiyhdistys ESA:n johtokunnan jäsen[17] ja hänet valittiin vuosiksi 2011-2013 ESA:n presidentiksi.[18]

Sulkunen sai vuonna 1997 kansainvälisen Jellinek Memorial Award -palkinnon yhteiskuntatieteellisistä ja kulttuurintutkimuksellisista ansioistaan alkoholitutkimuksen alalla.[19]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sulkunen, Pekka: The Saturated Society. Regulating Risk & Lifestyle in a Consumer Culture. London: Sage, 2009. ISBN 9780761959410.
  • Rantala, Kati & Sulkunen, Pekka (toim.): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. 2. painos 2007. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-955-5.
  • Sulkunen, Pekka & Sutton, Caroline & Tigerstedt, Christoffer & Warpenius, Katariina: Broken Spirits. Power and Ideas in Nordic Alcohol Control. Helsinki: Nad, 2000. ISBN 951-53-2180-8.
  • Sulkunen, Pekka: Johdatus sosiologiaan - käsitteitä ja näkökulmia. 9. painos. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22285-2.
  • Sulkunen, Pekka & Holmwood, John & Radner, Hilary & Schulze, Gerhard (eds.): Constructing the New Consumer Society. London: Macmillan, 1997. ISBN 0-333-63131-5.
  • Sulkunen, Pekka & Alasuutari, Pertti & Nätkin, Ritva & Kinnunen, Merja: The Urban Pub. Lähiöravintola (1985). Helsinki: Stakes, 1997. ISBN 951-33-0339-X.
  • Sulkunen, Pekka & Törrönen, Jukka (toim.): Semioottisen sosiologian näkökulmia: Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-717-X.
  • Sulkunen, Pekka: The European New Middle Class. Aldershot: Avebury, 1992. ISBN 978-1856283403.
  • Sulkunen, Pekka: Alkoholin kulutus ja elinolojen muutos toisen maailmansodan jälkeen. Helsinki: Sosiaalipoliittinen yhdistys, 1980. ISBN 951-99273-1-X.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pekka Sulkusen CV valt.helsinki.fi. Arkistoitu 3.10.2008. Viitattu 2.10.2008.
  2. ↑ Sulkunen, Pekka: Alkoholin kulutus ja elinolojen muutos toisen maailmansodan jälkeen. Helsinki: Sosiaalipoliittinen yhdistys, 1980. ISBN 951-99273-1-X.
  3. ↑ a b Sulkunen, Pekka: Ethics of alcohol policy in a saturated society. Addiction, 1997, 92. vsk, nro 9, s. 1117–1122.
  4. ↑ Sulkunen, Pekka: The European New Middle Class. Aldershot: Avebury, 1992. ISBN 978-1856283403.
  5. ↑ Sulkunen, Pekka: Between culture and nature: intoxication in cultural studies of alcohol and drug use. Contemporary Drug Problems, 2002, 29. vsk, nro Summer, s. 253-276.
  6. ↑ The Saturated Society SAGE Publications Ltd. Viitattu 2.10.2008.
  7. ↑ Sulkunen, Pekka: Sosiologian käänteet. Sosiologia, 2001, 29. vsk, nro 1, s. 27-30.
  8. ↑ Sulkunen, Pekka & Rantala, Kati (toim.): Projektiyhteiskunnan kääntöpuolia. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-955-5.
  9. ↑ Sulkunen, Pekka & Törrönen, Jukka (toim.): Semioottisen sosiologian näkökulmia: sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 9789516627178.
  10. ↑ a b Sulkunen, Pekka: Yhteiskunnan luontosuhteen kriisiytyminen modernissa yhteiskuntateoriassa. Tieteessä tapahtuu, 2002, nro 7, s. 20-24. Artikkelin verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ a b Sulkunen, Pekka: Partitiiveista ja dualismeista - kommentti keskusteluun luonnon ja kulttuurin vastakkaisuudesta. Tieteessä tapahtuu, 2003, nro 3, s. 53-54. Artikkelin verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Theories of Addiction and Images of Addictive Behaviours (IMAGES) (IMAGES-tutkimuskonsortion sivut) Helsingin yliopisto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 22.10.2014. (englanniksi)
  13. ↑ Pekka Sulkunen received Academy grant funding 5.8.2014. Helsingin yliopisto. Viitattu 22.10.2014. (englanniksi)
  14. ↑ http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=453&cat= (Sulkusen oppikirjatuotanto WSOY:n kotisivuilla) wsoy.fi. Viitattu 2.10.2008. [vanhentunut linkki]
  15. ↑ http://www.acadsci.fi/jasenet/varsinaiset_jasenet.htm acadsci.fi. Viitattu 2.10.2008.
  16. ↑ http://www.westermarck.fi/?page_id=60&language=fi westermarck.fi. Arkistoitu 23.3.2016. Viitattu 2.10.2008.
  17. ↑ http://www.europeansociology.org/index.php?option=com_content&task=view&id=8&Itemid=40 europeansociology.org. Arkistoitu 22.11.2008. Viitattu 2.10.2008.
  18. ↑ Professori Sulkusesta ESA:n presidentti Helsingin yliopiston uutisarkisto. 14.9.2011. Helsingin yliopisto. Viitattu 12.10.2011.
  19. ↑ http://www.jellinekaward.org/jellinekawards.aspx jellinekaward.org. Arkistoitu 3.2.2009. Viitattu 2.10.2008.
Kansainväliset
Kansalliset
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pekka_Sulkunen&oldid=22229190”