Palanderin talo (Tampere)
| Palanderin talo | |
|---|---|
 Palanderin talo torilta kuvattuna. |
|
| Osoite | Keskustori 7 |
| Sijainti | Nalkala, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | asuin- ja liiketalo |
| Valmistumisvuosi | 1901 (talon itäpuoli), 1905 (länsipuoli) |
| Suunnittelija |
Birger Federley Vihtori Heikkilä |
| Urakoitsija | Jonas Andersson |
| Omistaja | Kiinteistö Oy Tampereen Keskustori 7 |
| Tyylisuunta | jugend |
| Kerrosluku | 6 |
 |
|
Palanderin talo sijaitsee Tampereen Keskustorin etelälaidalla Jugend-torilla[1]. Kuusikerroksisessa rakennuksessa on muun muassa useita myymälöitä ja toimistoja. Rakennuksen kolme ylintä kerrosta ovat suurimmaksi osaksi yksityishenkilöiden asuntoina. Keskustorin puolella ylimmässä kerroksessa keskellä oli ateljeehuoneisto, joka on yksi talon kuuluisimmista osista. Siellä ovat työskennelleet useat koti- ja ulkomaiset taiteilijat, tunnetuimpina Hugo Simberg ja Kimmo Kaivanto.[2][3][4] Ateljee oli pitkään Tampereen kaupungin hallinnassa[5].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen kaupunginviskaali ja varatuomari Karl Verner Palander osti tontin osoitteesta Keskustori 7 vuonna 1897. Suunnitelmana oli rakennuttaa jugendtyylinen talo. Projektin arkkitehdiksi hän palkkasi Birger Federleyn ja rakennusmestariksi Jonas Anderssonin.[3][6] Idän puoleinen osa talosta valmistui hänen suunnitelmiensa mukaisesti vuonna 1901. Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn innoittamana Palander halusi muuttaa suunnitelmia, ja keskeneräistä länsipuolta varten hän tilasi uudet piirustukset Vihtori Heikkilältä. Federley ei asiasta riemastunut vaan nosti kanteen piirustustensa luvattomasta muuttamisesta.[7] Aleksis Kiven katuun rajoittuva länsipuoli valmistui neljä vuotta myöhemmin.[3][1]
Palander asui itse talossa kuolemaansa asti eli vuoteen 1922, jolloin talo siirtyi Suomen Pankin omistukseen. Oston yhteydessä taloa muutettiin paremmin toimistokäyttöön sopivaksi. Lisäksi pääovi uusittiin 1920-luvun tyyliseksi.[8] Pankin konttori oli pitkään talon alakerrassa, ja talo tunnettiin myös Suomen Pankin talona. Vuonna 1937 Suomen Pankin talon tontilla Hallituskadun puolella sijainnut kaksikerroksinen tallirakennus kunnostettiin ja sinne sijoitettiin Tampereen tuomiokapitulin ja Porvoon hiippakunnan arkisto, joka siihen asti oli sijainnut Suomen Pankin talon kellarikerroksessa.[9] Nykyään Suomen Pankilla ei ole omistusta talossa, ja vanha Palanderin talo -nimi palautettiin 2000-luvun alun remontin yhteydessä.[3]
Palanderin talo oli aikomus purkaa vuoden 1938 asemakaavan perusteella. Suunnitelmat jäivät kuitenkin toteutumatta, kun toinen maailmansota syttyi.[10] Rakennus suojeltiin asemakaavalla vuonna 1996.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b omasaari.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ [1]
- ↑ a b c d matkailu-opas.com
- ↑ Tampere - kulttuuripalvelut
- ↑ Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat. Tampereen asiat aasta yyhyn, s. 142. Tampere: Tampere-Seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0.
- ↑ Tampereen historia - Jonas Anderssonin lentävä lavitsa 1908[vanhentunut linkki]
- ↑ Koskivoimaa -Birger Federley (1874-1935) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Koskivoimaa - Tampereen Keskustorin rakennuskannan muutokset 1918-1940 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 1.000 hyllymetriä tilaa Tampereen tuomiokapitulin uudessa arkistohuoneistossa, Aamulehti, 31.12.1937, nro 352, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Tampereen historia - Keskustori Tampereen sydämessä on monta näytöstä kokenut[vanhentunut linkki]
- ↑ Wacklin, Matti & Hirvikallio, Seija: Hämeenkatu – Tampereen sydän, s. 192. Tampere: Tampere-Seura, 2010. ISBN 978-952-5558-10-4.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Palanderin talo Wikimedia Commonsissa
