Pääsiäisnäytelmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jeesuksen esittäjä kantaa ristiä pyörätiellä Puolassa.

Pääsiäisnäytelmällä tarkoitetaan pääsiäisen aikaan esitettyä Kristuksen kärsimystarinaan liittyvää näytelmää, joka esitetään useimmiten vaelluksen muodossa (Ristin tie) ja kulkue pysähtyy eri kohtauksiin. Kärsimysnäytelmä on maailmanhistorian tunnetuimpia ja esitetyimpiä draamoja. Pääsiäisnäytelmät ovat lajityypiltään myös kirkkodraamoja.

Näytelmät esitetään sisätiloissa kirkossa tai ulkona kadulla. Yleisö voi osallistua pääsiäisvaelluksessa Kristuksen kärsimyshistoriaan, Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisiin yhteisiin hetkiin, liikkumalla tapahtumapaikalta toiselle.

Näytelmissä ei-ammattilaisilla on usein suuri osuus. Monessa seurakunnassa näytelmää on ollut tekemässä suuri joukko eri-ikäisiä seurakuntalaisia ja työntekijöitä.

Ehkä tunnetuin kärsimysnäytelmä esitetään Oberammergaussa, eteläisessä Baijerissa, jossa sitä esitetään kymmenen vuoden välein.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset kristityt pyrkivät tekemän pyhiinvaelluksia pitkin oletettua reittiä, jota Jeesus oli kulkenut viimeisinä päivinään. He kantoivat ristiä ja pysähtelivät rukoilemaan. Pääsiäisnäytelmät kehitettiin niitä uskovaisia varten, joilla ei ollut mahdollisuutta matkustaa pääsiäisen aidoille tapahtumapaikoille.[1]

Ensimmäiset pääsiäisnäytelmät olivat latinankielisiä ja sisälsivät evankeliumin lukemista ja dramatisoituja katkelmia Raamatun henkilöiden elämästä. Näissä näytelmäjaksoissa alettiin käyttää kansankieltä, ja eri alueille kehittyi omia näytelmiään. Vanhimmat säilyneet ovat saksankieliseltä alueelta.[2] 1300-luvulta tunnetaan Wienin, Sankt Gallenin, Frankfurtin ja Maastrichtin runomuotoiset, pääosin saksankieliset pääsiäisnäytelmät.[3]

Näytelmiin lisättii viihteellisiä elementtejä ja uusia henkilöitä. 1400-luvun loppupuolelle mennessä monet pääsiäisnäytelmätapahtumat olivat kehittyneet yleisiksi viihdetapahtumiksi, ja usein kirkolliset viranomaiset kielsivät niiden esittämisen kirkoissa. 1500-luvun puolivälissä Strasburgin ja Pariisin synodit antoivat näytelmiä vastustavat lausunnot. Tästä seurasi kirkollisten ja maallisten näytelmien erottaminen toisistaan, ja uskonnollisten näytelmien esittäminen kävi harvinaisemmaksi.[3] Myös uskonpuhdistus lopetti monia perinteitä.[2] Valistusaikana Saksan katolinen kirkko pyrki tuhoamaan kaikki jäänteet keskiaikaisista kärsimysnäytelmistä.[3]

Kiinnostus kärsimysnäytelmiin virisi uudelleen 1800-luvun lopussa. Oberammergauhun ja muihin Baijerin pikkukaupunkeihin alkoi saapua tuhansia katsojia.[3]

Suomessa pääsiäisnäytelmät ovat tulleet suosituiksi eri puolilla maata 1990-luvulta alkaen.[4]

Pääsiäisnäytelmiä eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan Oberammergaun näytelmää on esitetty 10 vuoden välein vuodesta 1634, koska kylä vannoi ylläpitävänsä perinnettä jos välttyisi rutolta.[2]

Italiassa pieni Sordevolon kaupunki esittää näytelmän viiden vuden ajan. Perinne on jatkunut noin kaksisataa vuotta. Noin 200 kaupungin 2500 asukkaasta esiintyy itse näytelmässä, monet muut liityvät muilla tavoin järjestelyihin.[5]

Brasiliassa Nova Jerusalemin pikkukaupungissa on esitetty pääsiäisnäytelmää vuodesta 1951. Nykyisin katsojia on noin 70 000.[6]

Yhdysvaltojen suurin pääsiäisnäytelmätapahtuma järjestetään vuosittain Arkansasissa, Eureka Springsissä.[7]

Puolassa tunnettu pääsiäsnäytelmäpaikka on Kalwaria Zebrzydowska, noin 40 km Krakovasta.[8]

Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsiäisnäytelmien klassikko Suomessa on Tytti Jäppisen 1970-luvulla kirjoittama Passiodraama, joka oli tehty opiskelijajoukolle Temppeliaukion kirkkoa varten. Passiodraamaa esitettiin 17 vuotta. Sitä on esitetty kaikkialla Suomessa.[9]

Via Crucis – Ristin tie Helsingissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Via Crucis -esitys pohjautuu keskiaikaiseen kirkkoperinteeseen. Draama alkaa Kaisaniemen puistosta ja päättyy tuomiokirkon portaille.[10]

Via Crucis -kärsimysnäytelmää esitetään Helsingin keskustassa vuosittain pitkänäperjantaina (kenraaliharjoitus kiirastorstaina). Ensimmäisen kerran se esitettiin 1996. Vuoden 2007 Via Crucis koostui evankeliumiteksteistä, Mika Waltarin runoista ja Matteus-passion koraaleista. Ohjaus oli Hannu Heikinheimon, käsikirjoitus Anja Kolehmaisen.

Vuosina 20112014 pääsiäisvaelluksen ohjasi teatteriohjaaja, näyttelijä Mikko Lammi. Vuonna 2014 Jeesusta esitti näyttelijä Ilkka Villi.[11] Vuonna 2015 vietetään Via Cruciksen 20-vuotisjuhlavuotta. Pääsiäisvaelluksen ohjaa oopperaohjaaja Ville Saukkonen ja käsikirjoittaa Veli-Pekka Hänninen.

Passiodraaman taustaorganisaationa toimii Via Crucis Ristin Tien Tuki ry, jossa ovat edustettuina Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Helsingin ortodoksinen seurakunta, katolinen Pyhän Henrikin seurakunta ja vapaat kristilliset kirkkokunnat. [12]

Vuosi Jeesus ohjaus käsikirjoitus katsojia
1996 Kari-Kyösti Silvennoinen Paavo Liski Jouko H. Nissinen
1997 Kari-Kyösti Silvennoinen Paavo Liski Jouko H. Nissinen
1998 Martti Suosalo Juha Hemanus Lauri Otonkoski
1999 Tommi Korpela Juha Hemanus Lauri Otonkoski
2000 Hannu Kivioja Juha Hemanus Lauri Otonkoski
2001 Kai Lehtinen Juha Hemanus Lauri Otonkoski 10 000
2002 Jussi Lehtonen Lauri Otonkoski
2003 Juha Kukkonen Pertti Sveholm Lauri Otonkoski
2004 Jarkko Pajunen Pertti Sveholm Lauri Otonkoski
2005 Ei Jeesusta
2006 Lari Ylönen Hannu Heikinheimo
2007 Seppo Pirskanen Hannu Heikinheimo Anja Kolehmainen
2008 Juha Meriläinen Hannu Heikinheimo
2009 Seppo Merviä Miira Sippola Lauri Otonkoski
2010 Yuko Takeda Miira Sippola Lauri Otonkoski
2011 Tomi Alatalo Mikko Lammi Lauri Otonkoski 15 000
2012 Mikko Lamminen Mikko Lammi Lauri Otonkoski 14 000
2013 Martin Bahne Mikko Lammi Lauri Otonkoski 17 000
2014 Ilkka Villi Mikko Lammi Lauri Otonkoski 20 000
2015 Ville Saukkonen Veli-Pekka Hänninen

Kärsimystie – Lahdessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahdessa on esitetty vuodesta 2000 alkaen professori Paavo Liskin käsikirjoittamaa ja ohjaamaa Kärsimystie -katunäytelmää. Neljänä ensimmäisenä vuotena Lahdessa Jeesuksena oli Reijo Kontio. Keskeisissä tehtävissä esiintyi ammattinäyttelijöitä - mm. Petri Johansson, Kari Kihlström, Juhani Kouki, Petri Liski, Seppo Maijala, Marja-Liisa Nisula sekä Lumikki Väinämö. Mukana oli useita kuoroja, torvisoittokunta, ammattitanssijoita. Koreografina on toiminut Mia Liski. Lavastus Toni Rask, puvustus Laura Salmi. Projektivastaavana on toiminut Raili Varpola. Esitys alkaa Kaupungintalolta (Jerusalemin temppeli), kiertää Vuorikatua Salinin puistoon (Viimeinen ehtoollinen ja Getsemane)jatkaen Mariankatua (hiilivalkea) Kauppatorille (Kaifaksen ja Pilatuksen palatsit sekä Juudaksen hirttäytyminen) ja taas Mariankadulle (Lasarus ja Simon Kyreneläinen) sekä päättyen Ristin kirkon portaille (Golgata). Esitykset ovat saavuttaneet vuosittain n. 20 000 katsojaa.

Vuonna 2012 esityksen ohjasi näyttelijä, teatteriohjaaja Petri Liski ja Jeesuksena oli näyttelijä Tapani Kalliomäki. Jeesuksen äitiä esitti näyttelijä Kaarina Turunen. Mukana oli n. 350 vapaaehtoista esiintyjää, kuusi kuoroa sekä torvisoittokunta. Esitystä seurasi 20 000 katsojaa ja sen tuotti Lahden Seurakuntayhtymä yhdessä Lahden Kaupungin kanssa.

Ristin tie – Porissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porissa on esitetty vuosina 2008 ja 2010 Paavo Liskin käsikirjoittamaa, evankeliumeihin perustuvaa Kärsimystietä nimellä Ristin tie ja sen on ohjannut Matti Mäntylä. Jeesuksen roolissa on nähty Matti Hakulinen, Pontius Pilatuksena Marko Honkanen, Kaifaksena Jarmo Salmi, Juudaksen roolissa Ari-Pekka Söderdahl sekä Jeesuksen äidin, Marian roolissa Kielo Tommila.

Pääsiäisnäytelmiä Suomessa 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääsiäisnäytelmiä Suomessa 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joensuu: Kulttuuriyhdistys Apollo ry [1] toteutti yhteistyössä Joensuun seurakuntien kanssa Ristintie-tapahtuman Joensuun keskustassa. Tapahtuma koostui Kirkkokadun varren osatapahtumista ja päätapahtumasta Joensuun kirkossa.
  • Kemi: Kemin seurakunnan draamaryhmä esitti kolmiosaisen pääsiäisnäytelmän Kemin lumilinnassa. Näytelmän ohjaajana toimi 2007 Janne Hanska.
  • Kotka: Näytelmä esitettiin pääsiäislauantaina keskustassa. Isopuisto on Getsemane, Kotkan kaupungintalo Pilatuksen palatsi ja Palotorninvuori Golgata.
  • Savonlinna: Pääsiäisnäytelmä I.N.R.I. Ristiuhri esitettiin Olavinlinnassa useita kertoja. Ohjaus Kari Hakala.
  • Kaarina: Kaarinan seurakunnassa on esitetty pääsiäisnäytelmiä yli viidentoista vuoden ajan, eri vuosina lapsille, nuorille ja aikuisille. Ylös Jerusalemiin -näytelmää esitetään Kaarinan kirkolla yleensä palmusunnuntaina ja pääsiäisviikon maanantaina ja tiistaina.
  • Turku: Pyhiinvaeltaja-näytelmä esitettiin Martinkirkossa pääsiäisviikolla kaksi kertaa.
  • Lappeenranta: Pääsiäisnäytelmä "Sinun edessä" esitettiin Lappeen kirkossa pääsiäisviikolla.
  • Lohja: Pääsiäisnäytelmä Ihmisen Poika on vaellusnäytelmä Lohjan Vivamossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Passion - the perfect play ? BBC. Viitattu 18.4.2014.
  2. a b c Passion Play Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.4.2014.
  3. a b c d Passion Plays 1911. Catholic Encyclopedia. Viitattu 19.4.2014.
  4. Pääsiäisnäytelmät ovat osa seurakuntien toimintaa Kotimaa24. Viitattu 19.4.2014.
  5. Italian town of Sordevolo is all about Passion Chicago Sun Times. Viitattu 19.4.2014.
  6. Debate Over a Brazilian Town's Passion Play 2005. NY Times. Viitattu 18.4.2014.
  7. Great Passion Play Arkansas Encyclopedia. Viitattu 18.4.2014.
  8. Kalwaria Zebrzydowska Stay Pooland. Viitattu 18.4.2014.
  9. Vantaan Lauri 2002
  10. Via Crucis keräsi väen Helsingin keskustaan, 23.4.2011 Yle
  11. Pääsiäisvaellus Via Crucis tulee taas kadulle Kirkko ja kaupunki. Viitattu 18.4.2014.
  12. Helsingin Via Cruciksen sivusto
  13. Kotimaa 23.4.2009