Osterit

Osterit
Tyynenmerenosteri (Crassostrea gigas)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Nilviäiset Mollusca Luokka: Simpukat Bivalvia Lahko: Ostreoida Heimo: Osterit Ostreidae Rafinesque, 1815
Suvut
Crassostrea Sacco, 1897 Saccostrea Dollfus & Dautzenberg, 1920 Striostrea Vialov, 1936 Alectryonella Sacco, 1897 Anomiostrea Habe & Kosuge, 1966 Dendrostrea Swainson, 1840 Lopha Röding, 1798 Myrakeena Harry, 1985 Booneostrea Harry, 1985 Nanostrea Harry, 1985 Nicaisolopha Vyalov, 1936 Ostrea Linnaeus, 1758 Planostrea Harry, 1985 Pustulostrea Harry, 1985 Talonostrea Li & Qi, 1994 Teskeyostrea Harry, 1985 Undulostrea Harry, 1985
Katso myös
Osterit Wikispeciesissä   Osterit Commonsissa

Osterit (Ostreidae) on meressä elävä simpukkaheimo, johon kuluu toistakymmentä sukua. Osterit ovat kulinaarisesti arvostettuja. Joitakin lajeja viljellään ja kerätään luonnosta ihmisravinnoksi. Syötävien osterien levinnyysalueet ovat istutusten myötä laajentuneet suuresti.

Taloudellisesti tärkeitä lajeja

• Tyynenmerenosteri (Crassostrea gigas) (myös japaninosteri) vastaa nykyisin valtaosasta (94 %) osterituotantoa. Sitä viljellään etenkin Kiinassa, Japanissa, Ranskassa, Etelä-Koreassa, Yhdysvalloissa ja Taiwanissa. Se on eniten viljelty osterilaji Euroopassakin. Se on nopeakasvuinen ja taudinkestävä osteri. Euroopassa laji tunnettiin ennen portugalinosterina ("Crassostrea angulata"), joka kuitenkin sittemmin osoittautui varhaisten merenkulkijoiden Tyynestämerestä tuomaksi tyynenmerenosteriksi, siis vieraslajiksi.
• Amerikansosteri (Crassostrea virginica) on toiseksi tärkein, etenkin Yhdysvalloissa viljelty laji. Noin 5 % kokonaistuotannosta.
• Osteri (Ostrea edulis) on alkuperäinen eurooppalainen osterilaji, jonka maku on erityisessä arvossa. Se on vahvasti epäsymmetrinen: pohjaan kiinnittyvä vasen kuorenpuoli on paksu, kupera ja rosopintainen, kun taas oikea puoli on ohut ja litteä. Euroopanosteri ei kestä veden suolapitoisuuksien vaihtelua tai vesien likaantumista yhtä hyvin kuin muut viljellyt lajit. Sen tuotanto on vähentynyt erityisesti tautien takia, mutta sitä viljellään vielä pieniä määriä sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikan molemmilla rannikoilla. Tuotanto on kuitenkin vain vajaat kaksi promillea tyynenmerenosterin tuotannosta.

Osteri (Ostrea edulis)

Tyynenmerenosterin vuosituotanto 1950-2003. Yläreuna on 4,5 miljoonaa tonnia

Osterin (Ostrea edulis) vuosituotanto 1950-2003. Yläreuna on 30 000 tonnia

Ravintokäyttö

Osterit ovat suosittua ja hienostuneena pidettyä ruokaa, joilla usein arvellaan olevan positiivinen vaikutus ihmisten seksuaaliseen kykyyn. Ostereiden ravintoarvo onkin suuri ja niissä on paljon vitamiineja ja kivennäisaineita, etenkin rautaa, kuparia ja jodia. Osterien kokonaisenergiasta 78 % on proteiineissa, 22 % rasvassa ja hiilihydraatteja ei ole lainkaan.

Ylivoimaisesti suurin osterintuottajamaa on Kiina, joka vastaa 78 % kokonaistuotannosta. Kiinalaiset osterit käytetään säilöttyinä.^lähde?

Perinteisesti länsimaissa osterit ostetaan elävinä ja ne säilytetään kylmässä lämpötilassa. Etenkin Ranskassa osterit myös syödään elävinä jääpediltä, mutta ne on mahdollista myös kypsentää.

Osteriveitsi

Osterit avataan erityisellä osteriveitsellä, joka on noin 7–10 cm pitkä, litteä, teräväkärkinen ja tukevakahvainen veitsi. Veitsi ensin ujutetaan osterin sisään sivusta, jonka jälkeen veistä kääntämällä osteri aukeaa lähes itsestään. Tämän jälkeen leikataan veitsellä jalka poikki. Osterin tuoreus varmistetaan koskettamalla pikaisesti veitsellä kidusreunaa. Elävä osteri reagoi kosketukseen nopeasti supistumalla.

Osterien tuotannossa on ongelmana herpesvirus, joka infektoi osterin lämpimän veden aikana, jolloin eläimen tulisi lisääntyä ja se on haavoittuvimmillan.