Oskar Tarhanov
Oskar Sergejevitš Tarhanov (ven. Оскар Сергеевич Тарханов, oikealta nimeltään Sergei Petrovitš Razumov, Сергей Петрович Разумов; 31. heinäkuuta 1901 Odessa – 8. helmikuuta 1938 Kommunarka) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kirjailija ja tutkija. Hän käytti myös salanimiä Oskar Erdberg, Karrio, O. Tanin, O. Taube ja Jan Tšžu-lai.[1][2]
Tarhanov syntyi juutalaisen tehtailijan perheeseen. Hän liittyi bolševikkipuolueeseen vuonna 1917, osallistui Venäjän sisällissotaan ja työskenteli puoluetehtävissä. Aikaisemmin partiojohtajana toiminut Tarhanov oli yksi pioneeriliikkeen ideologeista. Hän toimi Komsomolin keskuskomitean sihteerinä vuosina 1922–1924, Kommunistisen nuorisointernationaalin toimeenpanevassa komiteassa ja nuorten pioneerien keskusbyroon puheenjohtajana.[3][4]
Tarhanov lähetettiin vuonna 1926 Mihail Borodinin mukana Kiinaan, jossa hän osallistui Kiinan armeijan koulutukseen ja tutustui maan oloihin. Hän työskenteli tutkijana vuodesta 1927 ja opiskeli Punaprofessorien instituutissa vuosina 1930–1932. Tarhanov on kirjoittanut useita Kiinaa ja Japania käsitteleviä tutkimuksia sekä Kiina-aiheista kaunokirjallisuutta.[2][3][4]
Trotskilaisiin kuulunut Tarhanov erotettiin kommunistisesta puolueesta vuonna 1927, mutta hänet otettiin seuraavana vuonna takaisin puolueen jäseneksi. Vuodesta 1932 lähtien hän työskenteli Neuvostoliiton kaukoidän armeijan tiedusteluosastossa ja vuosina 1935–1937 Mongolian-lähetystön neuvonantajana.[3][4]
Tarhanov pidätettiin kesäkuussa 1937. Hänet tuomittiin osallisuudesta aseelliseen salaliittoon ja ammuttiin Kommunarkan teloituspaikalla. Tarhanov rehabilitoitiin vuonna 1956.[2]
Suomennettu teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oskar Erdberg. Kiinalaisia novelleja. Suom. Lea Helo. Leningrad: Kirja, 1931.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
