Osinko

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus.

Yleisimmin osinkoja jakavat osakeyhtiömuotoiset yritykset. Osinkoa voidaan jakaa, jos osakeyhtiöllä on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää. Osingonjaosta päättää osakeyhtiön yhtiökokous. Yhtiökokous on kuitenkin sidottu yhtiön hallituksen esitykseen osingonjaosta. Osingonjako on laillista vain, mikäli yhtiön hallitus on hyväksynyt tai ehdottanut osingonjakoa. Yhtiökokous voi kuitenkin vaihtaa hallituksen niin halutessaan. Yhtiökokous voi päättää jakaa osinkoa vähemmän tai enemmän kuin hallitus on esittänyt, mutta osingon korottaminen hallituksen esittämästä on mahdollista vain rajoitetusti.

Sisällysluettelo 1 Syy osinkojen jakamiselle 2 Ulkomailta tulevien osinkojen verotus Suomessa 3 Osingot eri maissa 3.1 Suomi 4 Katso myös 5 Lähteet

[muokkaa] Syy osinkojen jakamiselle

Ensisijainen tehtävä yrityksillä on, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, tuottaa hyötyä sen omistajille, mikä kompensoi omistajien residuaalista eli viimesijaista oikeutta yrityksen varoihin. Tämä on koko osakeyhtiömuodon erään perusperiaatteen ilmenemä. Yrityksen tuottamalla voitolla tarkoitetaan OYL:ssä pitkän aikavälin arvonnousuja ja tuottoa, ei niinkään lyhyen aikavälin osinkotuottoja. Kun yritys tekee voittoa, osa voitosta jää tyypillisesti yrityksen taseeseen ja osa maksetaan osakkeenomistajille osinkoina. Osingonjako ei saa vaarantaa yhtiön maksuvalmiutta eikä pienentää yhtiön sidottua omaa pääömaa, jollei velkojainsuojamenettely anna siihen mahdollisuutta.

[muokkaa] Ulkomailta tulevien osinkojen verotus Suomessa

Verokustannuksiin vaikuttavat seuraavat seikat:

• onko osinko saatu verosopimusmaahan tai EU:hun kuuluvalta yhtiöltä vai verokeitaasta,
• jakaako osingon julkisesti noteerattu vai jokin muu yhtiö,
• miten osakkeen käypä arvo lasketaan,
• verottaako veroja maksavan yhtiön kotimaa osinkoa,
• millä tavalla kansainvälinen kahdenkertainen verotus poistetaan.^[1]

Suomessa asuvan yksityishenkilön EU- ja verosopimusvaltioista saatuja osinkoja verotetaan pitkälti samoilla periaatteilla kuin Suomesta saatujakin. Tämä edellyttää kuitenkin asiaa koskevassa direktiivissä mainittujen ehtojen täyttämistä. Jos yhtiö ei täytä vaatimuksia, osinkoja verotetaan ansiotuloina.^[1]

[muokkaa] Osingot eri maissa

[muokkaa] Suomi

Suomalaiset yritykset jakavat osinkoa yleensä vuosittain tilinpäätöksen valmistuttua. Maksu on sidoksissa tilinpäätökseen, koska osinkoja voidaan maksaa ainoastaan viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen perusteella. Tietyissä tilanteissa osinkoa jakavan yhtiön ylimääräinen yhtiökokous voi kuitenkin tehdä jo sillä tilikaudella, jolta osinkoa jaetaan, ennakoivan osingonjakopäätöksen (kts. oikeustapaus KHO 1999/254[1]). Osinkoon on oikeutettu, jos omistaa osakkeet osingosta päättävän yhtiökokouspäivän päätteeksi. Seuraavaa pörssipäivää nimitetään osingon irtoamispäiväksi, jolloin ostetulla osakkeella ei ole enää osinko-oikeutta tässä osingonjaossa. Osakkeen omistuksen kirjaaminen arvo-osuustilille tehdään kolmantena pankkipäivänä, jota nimitetään osingon täsmäytyspäiväksi.

Vuosina 2003 ja 2004 useat suomalaiset pörssiyritykset jakoivat lisäosinkoja vuonna 2005 voimaan tulleen osinkoverotuksen muutoksen vuoksi.

[muokkaa] Katso myös

• Osakkeiden takaisinosto

[muokkaa] Lähteet

Tämä talouteen ja kaupankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.