Osakkeiden takaisinosto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Osakkeiden takaisinosto on operaatio, jossa yritys ostaa omia osakkeitaan voitonjakokelpoisilla varoillaan. Osakkeita ostetaan pörssistä tai pörssihinnan ylittävällä hinnalla osakkeenomistajilta.

Omien osakkeiden ostaminen on uusi käsite, esimerkiksi Kotitalouksien säästämistutkimuksessa[1] syksyllä 2003 käsite ei ollut niiden arvopaperikäsitteiden joukossa, joiden tunnettavuutta tiedusteltiin haastateltavilta. Osakeyhtiölakiin nykyisenlainen takaisinostamisen mahdollisuus säädettiin vuonna 1997.

Suomessa julkinen osakeyhtiö voi hankkia enintään 10 % osuuden osakkeistaan. Yksityinen osakeyhtiö voi hankkia enemmänkin, ei kuitenkaan kaikkia osakkeitaan.[2] Usein yritys hakee valtuutusta yhtiökokouksessa varmuuden vuoksi koko enimmäismäärälle. Valtuutusta ei usein käytetä kokonaan, tai osakkeita ei ehkä osteta lainkaan.

Syitä takaisinostoon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omia osakkeita voidaan hankkia yhdestä tai useammasta syystä ja syyt voivat vaihdella valtuutusajan sisällä, lisäksi varsinainen omien osakkeiden ostaminen pörssistä on yritysjohdolle vapaaehtoista. Yritysjohto ei yleensä ilmoita tiettyä syytä takaisinostoon hankkiessaan valtuutusta yhtiökokoukselta. Osakkeiden takaisinostaminen sallittiin Yhdysvalloissa vuonna 1993 sen oltua kiellettyä vuodesta 1955. Takaisinostamisen mekanismeista on esitetty monia teorioita taloustieteissä ja myös osinkoihin liittyviä teorioita on sovellettu takaisinostamiseen.

Seuraavassa on lähinnä amerikkalaisyritysten rahoitusjohdon käsityksiä[3] takaisinostamisen syistä:

  • Rahan jakaminen omistajille osingon vaihtoehtona
    • Osakkeiden ostaminen ja mitätöiminen vähentää osakkeiden lukumäärää, joten yrityksen arvo jakautuu pienemmälle osakemäärälle.
      • Ilmoitus takaisinostopäätöksestä on eri asia kuin varsinainen ostaminen
        • Suora vaikutus osakkeiden arvoon voi tapahtua yrityksen ilmoittaessa omien osakkeiden ostosta. Kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu vaikutus on kuitenkin varsin pieni eli noin 2-3 prosenttia.
        • Mahdollisesti varsinaista ostamista pörssistä ei tapahdu ollenkaan, tai määrä jää paljon alle valtuutuksen.
    • Rahaa jaetaan omistajille epäsuorasti lisäämällä todennäköisyyttä osakkeiden arvonnousuun. Taseen keventäminen ja osakkeiden lukumäärän vähentäminen (mitätöiminen) aiheuttavat osakkeiden tunnuslukujen paranemisen.
    • Verokohtelu erilainen osingoilla ja takaisinostolla
      • Osinkoja verotetaan heti, mutta takaisinoston verotus toteutuu vasta, kun omistaja myy arvonnousun kokeneita osakkeita.
      • Yrityksen ulkomaalaisomistuksen määrä (institutionaaliset sijoittajat) voi vaikuttaa johdon päätöksiin, jos osinkoja ja arvonnousua kohdellaan eri lailla verotuksellisesti ko. maissa.
    • Piensijoittajat suosivat osinkoja, institutionaaliset sijoittajat ovat neutraaleja voitonjaon tavan suhteen.
    • Rahoitusjohto suosii rahan jakamisessa takaisinostoa, koska se on joustavampaa osinkoihin verrattuna.
      • Investointipäätöksiä tehdään ottaen huomioon osingot, joiden määrää ei haluta laskea kuin poikkeusoloissa, kun taas takaisinostoon käytettävät rahat määräytyvät investointipäätöksen jäljiltä.
  • Yrityksellä liian paljon käteistä rahaa
    • Liian suuri kassa vaikuttaa heikentävästi muun muassa tärkeisiin osakkeiden tunnuslukuihin
    • EPS (Earnings per Share)
    • P/E (Price-Earnings Ratio)
  • Laimennusvaikutuksen vastatoimi
    • Yritysjohdon mittavien optioiden käyttäminen lisää osakkeiden määrää, jolloin osakkeiden määrää voidaan laskea takaisinostamalla ja mitätöimällä osakkeita
    • Suomalaisessa tutkimuksessa[4] havaittu johdon suosivan takaisinostoa osinkojen sijasta jos optio-ohjelma ei ole osingon irtoamisen aiheuttamalta osakkeen hinnan laskulta suojattu.
  • Ei ole näköpiirissä mahdollisuuksia tuottoisiin investointeihin
    • Omien osakkeiden ostaminen voi olla tuottoisin vaihtoehto, esimerkiksi jos osake on alihintainen.
  • Viestintää yrityksen hyvistä tulevaisuudennäkymistä
    • Rahoitusjohdon mielestä kuitenkin toissijaista viestintää. Pääviestiminen suoritetaan tulosilmoituksissa ja suoraan sijoittajien kanssa.
  • Osakkeen hinnan tarkoituksellinen hetkellinen kasvattaminen
    • Houkuttelee johtoa optio-ohjelman merkitsemisajan lähestyessä[5][6]
  • Raha polttaa taskussa -vastatoimi
    • Erään talousteorian mukaan johto voi ryhtyä helpommin huonoihin investointeihin, jos sillä on paljon ylimääräistä rahaa käytössä. Rahoitusjohto ei kuitenkaan itse ala vähentämään käytettävissään olevaa rahaa.
  • Muita syitä
    • Suojautuminen valtausyrityksiltä
    • Maksuvälineeksi yrityskauppoihin
    • Osakkeiden osto palkitsemisjärjestelmiä varten

Yhtiökokous valtuuttaa, ei velvoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä yrityksen yhtiökokous antaa määräaikaisen valtuutuksen vuodeksi (osakeyhtiölain sallima maksimi) yrityksen johdolle. Johdolla on vapaat kädet ostaa osakkeita milloin tahansa, mutta esimerkiksi Suomessa pörssi rajoittaa takaisinostamisen määrää omilla säännöillä.

Omia osakkeita voidaan ostaa esimerkiksi tasaisin välein määräaikana, ja takaisinostamisen (ja sen lopettamisen) pitäisi vaikuttaa osakkeen kurssiin. Esimerkiksi Nokia Oyj saattaa ostaa päivittäin osakkeitaan kymmenillä miljoonilla euroilla, joka on 3 – 10 % osakkeen päivän kokonaisvaihdosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kotitalouksien säästämistutkimus (Powerpoint-esitys) Pörssisäätiö.
  2. Osakeyhtiölaki 21.7.2006/624 (15. luvun 11 §) Viitattu 6.1.2012.
  3. Payout Policy in the 21st Century (PDF) Amerikkalaisten rahoitusjohtajien kyselytutkimus. Cornell University.
  4. "Share Repurchases, Dividends and Executive Options", (Pdf-tiedosto). Svenska Handelshögskolan. (linkki ei enää toiminnassa)
  5. "Talouden vastavirtaan ei uida". Professori Jarmo Leppilampi ja kauppatieteiden tohtori Petri Kuosmanen. Kouvolan Sanomat. (linkki ei enää toiminnassa)
  6. Ylenpalttiset optiopalkitsemiset ja omien ostot ! Professori Jarmo Leppilampi. Osaa haastattelusta Ilta-Sanomissa referoitu Kauppalehden keskustelussa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]