Elliottin aaltoteoria
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Elliottin aaltoteoria (EAT) on ihmisjoukkojen mielialaa mallintava psykologinen teoria, jota käytetään mm. osakeindeksien ennustamiseen.
Teorian mukaan muutokset suuren ihmisjoukon mielialassa akselilla optimismi-pessimismi muodostavat kuvioita. EAT kuvailee, minkälaisia nuo kuviot ovat ja miten ne liittyvät toisiinsa.
Tavallisesti EAT:tä käytetään osakeindeksien ennustamiseen. Silloin oletetaan, että sijoittajien mielialalla on suuri vaikutus kokonaismarkkinan hinnoitteluun.
EAT:n kulmakivi on kuvioiden fraktaalisuus eli oletus samojen kuvioiden esiintymisestä sekä kaikkein lyhyimmällä ajanjaksolla että kaikkein pisimmällä ajanjaksolla. Lyhyen aikavälin kuviot muodostavat yhteenliitettynä isompia kuvioita.
Kuviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Impulssiaalto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EAT:n peruskuvio on impulssiaalto, joka muodostuu kolmesta trendin suuntaisesta impulssiaallosta ja niiden välisistä kahdesta korjausaallosta. Impulssiaalto etenee isomman trendin suuntaisesti. Impulssiaallon sisäiset aallot numeroidaan 1, 2, 3, 4, 5. Impulssiaallon jälkeen trendi kääntyy ainakin väliaikaisesti.
- 1. aalto on joko leading diagonal triangle tai impulssiaalto
- 2. aalto on zigzag, flat tai niiden kombinaatio. Harvoin flat. Ei koskaan horizontal triangle.
- 3. aalto on impulssiaalto
- 4. aalto on zigzag, flat, horizontal triangle tai niiden kombinaatio. Yleensä flat tai horizontal triangle.
- 5. aalto on impulssiaalto tai ending diagonal triangle.
- Joko 1. tai 5. aalto tai molemmat ovat lyhyempiä kuin 3. aalto.
- 2. aalto ei koskaan ole korkeampi kuin ensimmäinen aalto.
- 4. aallon päätepiste ei koskaan ole 1. aallon päällä.
- Impulssiaallon 2. ja 4. aalto ovat melkein aina isoimmat korjausliikkeet
Korjausaallot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korjausaaltojen perustyyppejä ovat zigzag, flat ja horizontal triangle. Korjausaalto voi muodostua myös useammasta yhteenliitetystä perustyypistä, joiden välissä on ns. X-aalto. Korjausaaltojen sisäisten aaltojen merkitsemiseen käytetään kirjaimia. Zigzag ja flat merkitään A, B, C. Horizontal triangle merkitään A, B, C, D, E.
Flat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- A-aalto on jokin korjausaalto tai eri korjausaaltojen kombinaatio
- B-aalto on jokin korjausaalto tai eri korjausaaltojen kombinaatio
- C-aalto on joko impulssiaalto tai ending diagonal triangle
Zigzag[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- A-aalto on impulssiaalto tai leading diagonal triangle
- B-aalto on jokin korjausaalto tai eri korjausaaltojen kombinaatio
- C-aalto on impulssiaalto tai ending diagonal triangle
Horizontal triangle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- A-aalto on flat, zigzag tai niiden kombinaatio
- B-aalto on flat, zigzag tai niiden kombinaatio
- C-aalto on flat, zigzag tai niiden kombinaatio
- D-aalto on flat, zigzag tai niiden kombinaatio
- E-aalto on flat, zigzag, horizontal triangle tai niiden kombinaatio
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EAT:n löysi ja kuvasi Ralph Nelson Elliott 1930- ja 1940-luvuilla. R. N. Elliott (1871-1948) syntyi Kansasissa USA:ssa ja hän oli ammatiltaan kirjanpitäjä. Elliott sairastui vakavasti 1920-luvun lopulla ja kävi useita kertoja kuoleman partaalla. Toivuttuaan hiukan Elliott kiinnostui osakemarkkinoiden tarkkailemisesta. Elliott keräsi Dow Jones Industrial Average -indeksin arvoja 75 vuotta taaksepäin ja yritti löytää piirtämistään käyristä säännönmukaisuuksia. Vuoteen 1934 mennessä Elliott oli kehittänyt joukon sääntöjä, jotka kuvailivat osakeindeksin käyttäytymistä.
Löydöksistään R. N. Elliott kirjoitti teokset The Wave Principle (1938) ja Nature's Law – The Secret of the Universe (1946) sekä joukon artikkeleita Financial World -lehteen.
EAT:n popularisoi Robert Prechter 1980-luvulla tehtyään joukon oikeaan osuneita ennusteita USA:n osakemarkkinoilla.
Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EAT:tä kokonaisuutena on erittäin vaikeaa todentaa tieteellisesti, koska eri kuvioita määritteleviä sääntöjä on jopa satoja. Yksinkertaisen kuvion ennustuskykyä voidaan tutkia, mutta tutkimusmenetelmän täytyy sallia kuvion satunnainen mittakaava. Ns. autokorrelaatiotesteillä ei ole tuota ominaisuutta.
Vaikka Robert Prechter teki oikeaan osuneita ennustuksia USA:n osakemarkkinoiden kehityksestä 1980-luvulla, ovat hänen ennustuksensa osuneet sittemmin kehnosti kohdalleen.
EAT on vaikeasti hallittava analyysimenetelmä sen joustavuuden takia.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Frost, Prechter, Collins: ”Elliott Wave Principle: Key to Market Behavior”
- Elliott (edited by Prechter): ”The Major Works of R. N. Elliott”
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||