Norrménin talo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uspenskin katedraali ja Norrménin talo

Norrménin talo, joka tunnetaan myös Norrménin linnana sekä palatsina, oli Helsingin Katajanokalla osoitteessa Kanavakatu 2, vastapäätä Uspenskin katedraalia, 63 vuotta sijainnut punatiilinen, uusrenessanssia edustanut asuintalo.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talon suunnitteli arkkitehti Theodor Höijer Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle ja Pohjoismaiden Yhdyspankin pankinjohtajalle, Alfred Norrménille, joka tilasi Höijeriltä rakennuksen piirustukset vuonna 1896. Nelikerroksisen rakennuksen rakennustyöt etenivät huikeaan tahtiin, ja rakennus valmistuikin jo vuonna 1897. Rakennuksen kolmessa ylimmässä kerroksissa sijaitsi suuria, korkealuokkaisia asuntoja, kun taas alimman kerroksen paljon pienemmät asuintilat oli varattu lähinnä palvelusväelle. Itse Alfred Norrmén asui talossa kuolemaansa asti vuoteen 1942.[1] Rakennuksessa toimi myös Idän Emigranttien klubi ja sen ylläpitämä ravintola vuoteen 1944, jolloin se lakkautettiin.lähde? Vuosina 1945-1947 talossa piti majaansa myös liittoutuneiden valvontakomissio.[1]

Purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norrménin talo purettiin vuonna 1960. Sen paikalle rakennettiin Alvar Aallon suunnittelema, valkoisesta marmorista tehty Enso-Gutzeitin pääkonttori, joka valmistui vuonna 1962.[1] Talon purkamista on arvosteltu alusta lähtien, ja useat pitävät tilalle tullutta Aallon suunnittelemaa rakennusta täysin sopimattomana Katajanokan edustalle ja Norrménin talon purkamista Helsingin yhtenä suurimpina vääryyksinä. Jotkut ovat myös esittäneet, että Aallon rakennus pitäisi purkaa ja tilalle rakentaa Norrménin talon jäljennös. Pääkonttori kuitenkin suojeltiin vuonna 2010.[2]

Liisa Helmisen ohjaamassa, vuonna 2004 ensi-iltaan tulleessa elokuvassa Pelikaanimies Norrménin talo on digitaalisesti pystytetty takaisin paikalleen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Antti Manninen: Puretut talot, 100 tarinaa Helsingistä, Helsingin Sanomat, Karisto, Hämeenlinna, 2004
  2. Stora Enson pääkonttori suojellaan 3.3.2010. Yle Uutiset. Viitattu 25.6.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Manninen, Antti: Puretut talot: 100 tarinaa Helsingistä. Perustuu Helsingin sanomissa 2002–2004 julkaistuun kirjoitussarjaan. Helsinki: Helsingin sanomat, 2004. ISBN 952-5557-00-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]