Mykobakteerit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mykobakteerit
TEM -elektronimikroskooppikuva tuberkuloosibakteerista
TEM -elektronimikroskooppikuva tuberkuloosibakteerista
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Pääjakso: Actinobacteria
Luokka: Actinobacteria
Lahko: Actinomycetales
Heimo: Mycobacteriaceae
Suku: Mycobacterium
(Lehmann & Neumann) 1896
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mykobakteerit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mykobakteerit Commonsissa

Mykobakteerit ovat aktinobakteerien luokkaan kuuluvia bakteereja, jotka muodostavat Mycobacterium-suvun. Sukuun kuuluu monia patogeeneja, joiden tiedetään aiheuttavan ihmisessä ja muissa nisäkkäissä vakavia tauteja kuten tuberkuloosia ja lepraa. [1] Etuliite myko- ('vaha' tai 'sieni') tulee latinasta ja viittaa soluseinän vahamaisiin yhdisteisiin.

Mikrobiologiset ominaispiirteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykobakteerin soluseinä: 1-ulommat lipidit, 2-mykolihappo, 3-polysakkarideja (arabinogalaktaani), 4-peptidoglykaani, 5-solukalvo, 6-lipoarabinomannaani (LAM), 7-fosfatidylinositoli-mannosidit (PIM), 8-soluseinän runko.

Mykobakteerit ovat aerobisia ja liikuntakyvyttömiä bakteereja (lukuun ottamatta lajia M. marinum, jonka on osoitettu pystyvän liikkumaan makrofagin sisällä) ja tyypillisesti vastustuskykyisiä happovärjäykselle[1]. Yleensä niissä ei myöskään ole endosporeja tai solukapselia. Vaikkakaan mykobakteerit eivät käytännön näkökulmasta (värjäytyminen) näytä luokittuvan gram-positiivisiin, ne luokitellaan haponkestäviksi gram-positiivisiksi bakteereiksi ulkokalvon puuttumisen takia. Kaikille mykobakteereille on yhteistä paksu soluseinä, joka on hydrofobinen, vahamainen ja runsaasti mykolaatteja sisältävä. Soluseinä suurelta osin tekee mykobakteereista kestäviä, sen rakenneosien biosynteesi taas on mahdollinen kohde uusille tuberkuloosilääkkeille. [2]

Monet mykobakteerilajit sopeutuvat helposti ravinneköyhäänkin ympäristöön – käyttävät ammoniakkia tai aminohappoja typen lähteenä ja glyserolia hiilen lähteenä – kun saatavilla vain on kivennäisaineita. Ihanteellinen kasvulämpötila vaihtelee suuresti lajista riippuen, 25:stä yli 50:een celsiusasteeseen. Osaa lajeista on vaikea viljellä ja osan lisääntyminen on erittäin hidasta. Esimerkiksi M. lepraen jakautuminen saattaa kestää kaksikymmentäkin vuorokautta.[1] Lisäksi käytettävissä olevat geenitekniset menetelmät eivät ole näiden lajien kohdalla yhtä runsaat. [3] Mykobakteerit jakautuvat selvästi nopea- ja hidaskasvuisiin lajeihin ja silmälle näkyviä yhdyskuntia seitsemässä päivässä kehittävät lajit voidaan luokitella nopeiksi. Muodoltaan ne ovat joko suoria, tai hieman kaarevia 1-10 mikrometrin pituisia ja 0,2-0,6 mikrometrin paksuisia sauvoja.

Jotkin lajit tuottavat karotenoidipigmenttejä ilman valoa, toiset vaativat fotoaktivaatiota pigmentin tuottamiseen. Fenotyypiltään mykobakteerit ovat lähimpänä Nocardia-, Rhodococcus- ja Corynebacterium- lajeja.

Patogeenisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mykobakteerit voivat levitä isäntäänsä tämän osoittamatta merkittäviä oireita. Esimerkiksi miljardit ihmiset kantavat oireettomana tuberkuloosibasillia (M. tuberculosis). Mykobakteeri-infektiot ovat huomattavan vaikeita hoidettavia, sillä bakteerit ovat vahvan soluseinänsä ansiosta luonnostaan vastustuskykyisiä monille antibiooteille kuten penisilliinille. Samasta syystä ne sietävät huomattavan hyvin happoja, emäksiä, puhdistusaineita ja eliöitten puolustustautumismiskeinoja. Klaritromysiini ja rifamysiini tehoavat useimpiin mykobakteereihin, mutta myös antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja tunnetaan.

Muiden bakteeristen patogeenien lailla M. tuberculosiksen erittämillä proteiineilla ja pintaproteiineilla on merkittävä osuus bakteerin virulenssiin. Ekstrasytoplasmisia proteiineja, joiden tiedetään vaikuttavan tuberkuloosibakteerin virulenssiin, löydetään koko ajan lisää. [4]

Lääketieteellinen luokitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taudinmääritystä ja -hoitoa silmällä pitäen mykobakteerit luokitellaan useisiin pääryhmiin. M. tuberculosis -ryhmän bakteerit , jotka voivat aiheuttaa tuberkuloosia: M. tuberculosis, M. bovis, M. africanum, and M. microti, lepraa aiheuttava M. leprae ja NTM (engl. NonTuberculous Mycobacteria), johon kuuluvat kaikki muut mykobakteerit, jotka voivat aiheuttaa tuberkuloosia muistuttavaa keuhkotautia, lymfadeniittia, ihotauteja tai disseminoitunutta (levinnyttä) tautia.

Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin mykobakteerit luokiteltiin ulkonäön ja lisääntymisnopeuden perusteella. Nykyisin käytetään kladistiikan mukaista luokitusta.

Hitaasti kasvavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mycobacterium tuberculosis -ryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhmän bakteerit aiheuttavat ihmisessä ja eläimissä tuberkuloosia. Ryhmään kuuluvia lajeja ovat:

  • M. tuberculosis, pääasiallinen ihmisen tuberkuloosin aiheuttaja.
  • Mycobacterium bovis
  • Bacillus Calmette-Guérin BCG
  • Mycobacterium africanum
  • Mycobacterium canetti
  • Mycobacterium caprae
  • Mycobacterium microti
  • Mycobacterium pinnipedii

Mycobacterium avium -ryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhmän bakteerit tapasivat olla yleis- mutta ei keuhkoinfektioissa AIDS-potilaiden merkittävä kuolinsyy.

  • Mycobacterium avium avium
  • M. avium paratuberculosis, jonka on havaittu olevan osallisena märehtijöiden Johnen tautiin ja sillä epäillään olevan yhteyttä myös ihmisen Crohnin tautiin
  • Mycobacterium avium silvaticum
  • Mycobacterium avium hominissuis"
  • Mycobacterium colombiense

Mycobacterium gordonae -kladi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mycobacterium asiaticum
  • Mycobacterium gordonae

Mycobacterium kansasii -kladi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mycobacterium gastri
  • Mycobacterium kansasii

Mycobacterium nonchromogenicum/terrae -kladi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mycobacterium hiberniae
  • M. nonchromogenicum
  • M. terrae
  • M. triviale

Mycolactone-producing mycobacteria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mycobacterium simiae -kladi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mycobacterium triplex|M. triplex
  • M. genavense
  • M. florentinum
  • M. lentiflavum
  • M. palustre
  • M. kubicae
  • M. parascrofulaceum
  • M. heidelbergense
  • M. interjectum
  • M. simiae

Luokittelemattomat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • M. branderi
  • M. cookii
  • M. celatum
  • M. bohemicum
  • M. haemophilum
  • M. malmoense
  • M. szulgai
  • M. leprae, lepran aiheuttaja
  • M. lepraemurium
  • M. lepromatosis toinen, vähemmän merkittävä lepran aiheuttaja, kuvattiin 2008.
  • Mycobacterium africanum
  • M. botniense
  • M. chimaera
  • M. conspicuum
  • M. doricum
  • M. farcinogenes
  • M. heckeshornense
  • M. intracellulare
  • M. lacus
  • M. marinum
  • M. monacense
  • M. montefiorense
  • M. murale
  • M. nebraskense
  • M. saskatchewanense
  • M. scrofulaceum
  • M. shimoidei
  • M. tusciae
  • M. xenopi

Keskimääräinen lisääntymisnopeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mycobacterium intermedium

Nopeakasvuiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mycobacterium chelonae -kladi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mycobacterium abcessus
  • Mycobacterium chelonae

Mycobacterium fortuitum -kladi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mycobacterium fortuitum
  • M. fortuitum subsp. acetamidolyticum
  • M. boenickei
  • M. peregrinum
  • M. porcinum
  • M. senegalense
  • M. septicum
  • M. neworleansense
  • M. houstonense
  • M. mucogenicum
  • M. mageritense
  • M. brisbanense
  • M. cosmeticum

Mycobacterium parafortuitum -kladi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mycobacterium parafortuitum
  • M. austroafricanum
  • M. diernhoferi
  • M. hodleri
  • M. neoaurum
  • M. frederiksbergense

Mycobacterium vaccae -kladi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • M. aurum
  • M. vaccae

CF[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • M. chitae
  • M. fallax

Luokittelemattomat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mycobacterium confluentis
  • M. flavescens
  • M. madagascariense
  • M. phlei
  • M. smegmatis
    • M. goodii
    • M. wolinskyi
  • M. thermoresistibile
  • M. gadium
  • M. komossense
  • M. obuense
  • M. sphagni
  • M. agri
  • M. aichiense
  • M. alvei
  • M. arupense
  • M. brumae
  • M. canariasense
  • M. chubuense
  • M. conceptionense
  • M. duvalii
  • M. elephantis
  • M. gilvum
  • M. hassiacum
  • M. holsaticum
  • M. immunogenum
  • M. massiliense
  • M. moriokaense
  • M. psychrotolerans
  • M. pyrenivorans
  • M. vanbaalenii
  • M. pulveris

Luokittelemattomat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mycobacterium arosiense
  • M. aubagnense
  • M. bolletii
  • M. caprae
  • M. chlorophenolicum
  • M. fluoroanthenivorans
  • M. kumamotonense
  • M. novocastrense
  • M. parmense
  • M. phocaicum
  • M. poriferae
  • M. rhodesiae
  • M. seoulense
  • M. tokaiense

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ryan KJ, Ray CG (editors) (2004). Sherris Medical Microbiology, 4th, McGraw Hill. ISBN 0-8385-8529-9. 
  2. Bhamidi S (2009). "Mycobacterial Cell Wall Arabinogalactan", Bacterial Polysaccharides: Current Innovations and Future Trends. Caister Academic Press. ISBN 978-1-904455-45-5. 
  3. Parish T, Brown A (editors) (2009). Mycobacterium: Genomics and Molecular Biology. Caister Academic Press. ISBN 978-1-904455-40-0. 
  4. McCann et al. (2009). "Secreted and Exported Proteins Important to Mycobacterium tuberculosis Pathogenesis", Bacterial Secreted Proteins: Secretory Mechanisms and Role in Pathogenesis. Caister Academic Press. ISBN 978-1-904455-42-4. 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Mycobacterium