Konttiravintola Morton
| Konttiravintola Morton | |
|---|---|
| Perustettu | 1. heinäkuuta 2010 |
| Perustaja | Jarna Kaplas, Petri Virta, Iiro Lyytinen |
| Toimitusjohtaja | Jarna Kaplas |
| Kotipaikka | Rautalampi, Suomi |
| Toiminta-alue | Helsinki, Rautalampi, Kuopio, Jyväskylä, Joensuu, Pieksamäki, Varkaus |
| Toimiala | Ravintola |
| Tuotteet | Burgerit, Kahvilatuotteet, Baarituotteet |
| Emoyhtiö | Emäpitäjän Anniskeluravintolat Oy |
| Tytäryhtiöt | Morton Moment Oy |
| Omistaja | Jarna Kaplas |
| Kotisivu | https://morton.fi/ |
Konttiravintola Morton on suomalainen ravintolaketju, joka omistaa yhteensä 7 merikontteihin rakennettua konttiravintolaa Savossa, ja Uudellamaalla. Morton on tunnettu sen tarinastaan, sekä omaperäisestä liikeideastaan.[1]
Konttiravintoloista 6 on avoinna vain kesäisin. Morton Helsinki on avoinna ympäri vuoden.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
22-vuotiaat[3] Jarna Kaplas, Petri Virta ja Iiro Lyytinen perustivat Rautalammille 300-paikkaisen Morton-ravintolan ja keikkapaikan kesällä 2010. He olivat parikkymppisiä yrittäjyyden opiskelijoita[4] jyväskyläläisestä Tiimiakatemiasta.[5] Heillä oli työkokemusta ravintola-alalta yhteensä vain 2,5 kuukautta.[6] Virta ja Lyytinen olivat kotoisin 3000 asukkaan Rautalammilta[4] Kaplas naapurikunnasta Suonenjoelta.[6] Ravintola perustettiin entiseen rautakauppaan, jossa oli 300 neliötä. Paikka remontoitiin talkoissa, johon saapui 70 paikallista ihmistä. Paikka nimettiin 1700-luvulla eläneen yhdysvaltalaisen poliitikon mukaan. John Mortonin isoisoisän juurien kerrotaan olevan Rautalammilta.[6] Liikeideaa ihmeteltiin yleisesti, mutta paikasta tuli suosittu.[4] Viiden vuoden aikana paikalla keikkaili noin 150 artistia, muun muassa JVG, PMMP,[4] Jukka Poika, Sound Explosion Band, Jätkäjätkät, Samuli Putro ja Petri Nygård.[6] Kun yrittäjiä houkuteltiin muillekin paikkakunnille, he keksivät idea merikontteihin rakennetuista ravintoloista.[4]
Ensimmäinen konttiravintola perustettiin kesällä 2013 viikoksi[7] Helsingin Kansalaistorille[6] osana Rautalammin kunnan markkinointitempausta.[4] Helsingistä kontti siirrettiin Pieksämäen torille.[7]
Rautalammin Morton-ravintola suljettiin vuonna 2014.[7]
Vuonna 2015 Rautalammin Morton myytiin uudelle yrittäjälle.[4] Kaplas osti muun liiketoiminnon itselleen[7] ja alkoi pyörittää kesäisin toimivia konttiravintoloita.[4] Konttiravintoloita oli kolme, Pieksämäellä, Varkaudessa ja Äänekoskella, jonne avattiin yli 100-paikkainen ravintola.[8] Yhtiön liikevaihto oli yli puoli miljoonaa euroa.[4]
Vuonna 2017 yhtiön liikevaihto oli noin 800 000 euroa.[5]
Toukokuussa 2018 avattiin ensimmäinen Morton-ravintola Jyväskylään, Rantaraitin varrelle.[9] Ketjun muut ravintolat toimivat Kuopiossa, Varkaudessa ja Äänekoskella. Jyväskylän ravintolassa oli 50 paikkaa, joista puolet sisällä. Maa-alueesta tehtiin viiden vuoden sopimus. Kahdesta kontista rakennettu ravintola oli 20 metriä pitkä ja ketjun ensimmäinen konttiravintola, jossa sai syödä sisällä.[5]
Vuonna 2019 konttiravintoloita toimi Jyväskylässä, Kuopiossa, Pieksämäellä, Varkaudessa ja Äänekoskella.[10] Ketjun liikevaihto oli noin kaksi miljoonaa euroa.[11]
Alkuvuonna 2020 Virta palasi yrityksen luovaksi johtajaksi.[4] Maaliskuun puolivälissä yritys allekirjoitti esisopimuksen Helsingissä sijaitsevasta konttiravintolasta.[6] Kesällä Morton-ketjussa toimi merikontteihin rakennettuja burgerravintoloita Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Pieksämäellä ja Varkaudessa. Koronapandemian vuoksi ne alkoivat myydä ensimmäistä kertaa take away -annoksia.[4] Ravintolakauppa vahvistettiin kesäkuussa.[6] Konttiravintoloissa oli yhteensä 60 työntekijää ja niiden yhteinen liikevaihto oli noin 2,7 miljoonaa euroa.[4] Ensimmäinen ympärivuotinen ravintola avattiin syksyllä Helsinkiin, kun yritys oli ostanut Ruoholahdenrannassa sijainneen konttiravintola Cargon liiketoiminnan. Ravintolassa oli 150 asiakaspaikkaa,[4] joista 50 sisällä ja sata kesäterassilla. Paikkaa alettiin remontoida syyskuun lopussa ja [7] ravintola avattiin marraskuussa.[6]
Toukokuussa 2021 Morton palasi Rautalammille avaten sinne ketjun ensimmäisen kahvilan. Aamiaiseen ja pancakesiin keskittynyt kahvila rakennettiin konttiin. Ketjulla oli ravintoiloita myös kuudella muulla paikkakunnalla: ympärivuotisesti toimivan Helsingin lisäksi sillä oli kesäravintolat Jyväskylässä, Joensuussa, Kuopiossa, Pieksämäellä ja Varkaudessa.[12]
Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vuonna 2019 Kaplas palkittiin vuoden nuorena yrittäjänä[10] ja kutsuttiin Linnan juhliin.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tarina ja historia | Konttiravintola Morton morton.fi. 24.5.2019. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ Ravintolat ja paikkakunnat | Konttiravintola Morton morton.fi. 11.7.2019. Viitattu 5.5.2024.
- ↑ "Kotimaisen ruuan kalleus on yleinen harhaluulo" – konttiravintolaketjua luotsaava Jarna Kaplas uskoo paikallisuuteen ja pieniin toimijoihin Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 3.2.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Pietarila, Päivikki: Rautalammin ravintolailmiö tulee Helsinkiin jäädäkseen. Kauppalehti, 3.9.2020, s. 18.
- ↑ a b c Jyväskylän satamaan uusi konttiravintola – "Meitä on toivottu tänne" Keskisuomalainen. 13.4.2018. Viitattu 3.2.2022.
- ↑ a b c d e f g h HS Helsinki | Kolme savolaista loi lähes nollakokemuksella ravintolailmiön, joka tulee nyt Helsingin ytimeen Helsingin Sanomat. 29.10.2020. Viitattu 3.2.2022.
- ↑ a b c d e Mortonin konttiravintola laajentaa jo kuudennelle paikkakunnalle – kohta ruokaa saa Helsingistä Keskisuomalainen. 16.8.2020. Viitattu 3.2.2022.
- ↑ Äänekoskelle tulee Suomen kolmas konttiravintola Keskisuomalainen. 13.4.2015. Viitattu 3.2.2022.
- ↑ Jyväskylän ravintolavalikoima laajeni: Tuhma burgeri piristää keskustaa Keskisuomalainen. 3.6.2018. Viitattu 3.2.2022.
- ↑ a b Eeva Eronen: Vuoden nuoret yrittäjät palkittiin – Voittajaksi valittiin konttiravintolan pitäjä Savosta Kauppalehti. Viitattu 3.2.2022.
- ↑ a b Jarna on vuoden nuori yrittäjä ja perjantaina Linnassa – liikevaihto 2 miljoonaa ja alaisia 50! www.iltalehti.fi. Viitattu 3.2.2022.
- ↑ Ravintola Morton palaa kesäksi juurilleen Rautalammille Yle Uutiset. 14.2.2021. Viitattu 3.2.2022.