Mongolianvaahtera
Sivulta puuttuu | Mongolianvaahtera | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Acer ginnala Maxim.[1] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Mongolianvaahtera Wikispeciesissä |
Mongolianvaahtera (Acer ginnala) on vaahteroiden (Acer) sukuun kuuluva kesävihanta puuvartinen kasvi. Jotkut kasvitieteilijät pitävät sitä tataarivaahteran alalajina (Acer tataricum subsp. ginnala). Mongolianvaahteraa tavataan luonnonvaraisena Siperiassa, Japanissa, Koreassa ja Mongoliassa. Se on vain harvoin villiintynyt Eurooppaan.
Mongolianvaahtera kasvaa 3–10 metrin korkuiseksi yleensä pensaan ja puun välimuodoksi ja rungon halkaisija on 20–40 senttimetriä. Mongolianvaahteran kaarna on harmaanruskea ja siihen tulee vanhemmiten matalia halkeamia. Sen kukat ovat kellanvihreät ja halkaisijaltaan 5–8 millimetriä. Laji kukkii alkukesästä. Sen siemenet muistuttavat paljon tavallisen Suomessa kotoperäisen metsävaahteran siemeniä, mutta ne ovat paljon pienempiä. Siemenet irtoavat myöhään syksyllä puusta ja itävät seuraavana keväänä. Mongolianvaahteran ruska on aurinkoisilla paikoilla voimakkaan punertava.[2]
[muokkaa] Koristekasvikäyttö
Mongolianvaahteraa kasvatetaan koristekasvina Pohjois-Euroopassa ja -Amerikassa. Se soveltuu hyvin esimerkiksi bonsaipuuksi.[3] Pihapuuna se on karaistuneisuutensa takia soveltuva Suomessa aina Ouluun ja jopa Rovaniemellekin saakka, ja se kestää jopa kolmenkymmenen asteen pakkaset. Se kasvaa hyvin myös varjoisilla pohjoisrinteillä, tosin siellä sen ruska on melko vaatimaton. Se ei ole kuitenkaan pihapuista kaikista kauneimpia, sillä sen lehvästö on melko harva.
