Metsäviklo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metsäviklo
Tringa ochropus 1 (Marek Szczepanek).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurpat Scolopacidae
Suku: Viklot Tringa
Laji: ochropus
Kaksiosainen nimi
Tringa ochropus
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Metsäviklo Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Metsäviklo Commonsissa

Metsäviklo (Tringa ochropus) on pienikokoinen kahlaajalintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 20–24 cm, siipien kärkiväli 39–44 cm ja paino 50–120 g. Lintu muistuttaa liroa, mutta on selästä tummempi, lähes musta pienin valkein täplin, ja sen koivet ovat harmaanvihreät. Yläperä on kirkkaanvalkea rajoittuen jyrkästi tummaan selkään. Kutsuääni on voimakas ja melodinen ’tjyit–vit–vit’, varoitus hakkaava ’kip–kip–kip...’. Laulu esitetään soidinlennossa, ja se on erittäin miellyttävän kuuloinen nouseva ja laskeva sarja kutsuäänimäisiä säkeitä.

Vanhin suomalainen rengastettu metsäviklo on ollut 5 vuotta 9 kuukautta 2 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 11 vuoden 6 kuukauden ikäinen brittiläinen lintu.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parimäärä Suomessa: 50 000–80 000. EU:n alueella pesii 150 000–200 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 1,2–4 miljoonaa yksilöä.

Se on muuttolintu, joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Saapuu Suomeen huhtikuussa, ja lähtee syysmuutolle kesäkuusta alkaen elokuun loppuun.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rikkonaiset metsäalueet, eritoten korvet, missä järviä, lampia ja jokia. Muuttoaikoina myös märillä rantaniityillä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on tavallisesti puussa vanhassa rastaan tai oravan pesässä. Naaras munii toukokuussa 4 munaa, joita molemmat puolisot hautovat noin 3 viikkoa. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja ne joko hyppäävät maahan tai emot kantavat ne lähimmälle kosteikolle. Ne oppivat lentämään 3–4 viikon ikäisinä. Molemmat emot huolehtivat aluksi poikueesta, mutta naaras jättää huolenpidon koiraalle ennen kuin poikaset lentävät.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyönteiset, kotilot, madot, kasvien versot ja silmut.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Tringa ochropus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 26.5.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]