Meksikon huumesota

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Meksikon asevoimien satunnainen tarkastuspiste

Meksikon huumesota on aseellinen konflikti, jota käyvät kilpailevat huumekartellit ja Meksikon asevoimat. Huumesotaan on liittynyt enenevissä määrin kartellien tekemiä murhia ja joukkomurhia. Kartellit myös kiristävät suojelurahoja sekä lahjovat ja pelottelevat viranomaisia. Monet kartellien jäsenet ovat entisiä viranomaisia. Meksikon viranomaiset eivät ole saaneet kartelleja kukistettua muun muassa sen takia että poliisin henkilöstömäärä on pieni ja poliisin pieni palkka mahdollistaa näiden lahjomisen. Meksikon huumekartellit nousivat, kun Kolumbian huumekauppa luhistui 1990-luvulla. Meksikolaiset kartellit valvovat pääosaa Yhdysvaltain huumekaupasta. Huumekartellit pyrkivät sodassa kaappaamaan toistensa salakuljetusreittejä väkivalloin. Huumekartellit taistelivat keskenään jo 1990-luvulla, mutta nykyisen laajuiseksi kartellien välinen sota leimahti vuonna 2000.

Kun Meksikon presidentti Felipe Calderón julisti vuonna 2006 huumeiden vastaisen sodan, armeija alkoi toimia muun muassa merijalkaväen voimin kartelleja vastaan. Tällöin tilastoidut huumesotakuolemat lisääntyivät räjähdysmäisesti ja sen jälkeenkin kasvaen vuosi vuodelta. Hallitus sanoi, että huumekartellit yrittävät saada Meksikon hallintaansa. Huumekartellien johtohahmojen pidätykset ovat toistaiseksi lisänneet, eivät vähentäneet väkivaltaa Meksikossa. Meksikon huumekartellit ovat alkaneet salakuljettaa käteistä huumerahaa kuorma-autoissa Yhdysvalloista Meksikoon, koska Yhdysvaltain viranomaiset ovat alkaneet valvoa yhä tehokkaammin elektronisen rahan siirtoa[1]. Meksikon presidentti pyysi Yhdysvalloilta apua kartellien vastaisessa sodassa. Meksikon huumesodan uskottiin olevan oire siitä, että viranomaiset olivat häviämässä huumeiden vastaisen taistelun laajalti koko Latinalaisessa Amerikassa.

Meksikon huumekauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksiko on merkittävä huumeiden tuotanto- ja kauttakulkumaa. Sen kautta toimitetaan Yhdysvaltoihin valtaosa ulkomaisesta marihuanasta ja metamfetamiinista.[2] Meksikon kautta kulkee myös valtaosa heroiinista vaikka maassa ei tuoteta sitä merkittävästi.[2][3]

Meksikon huumekartellit hallitsevat pääosin huumeiden tukkukauppaa Yhdysvalloissa[2]. Arviot huumeiden tukkukaupan vuotuisesta arvosta vaihtelevat 13,6 miljardista 48,4 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Yhdysvaltain viranomaisten tiukentuneen tilisiirtojen valvonnan myötä huumeiden välittäjät salakuljettavat yhä enemmän huumerahoja takaisin Meksikoon autojen ja rekkojen avulla[4]

Kartellien synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla Kolumbian huumekartellit veivät runsaasti kokaiinia Yhdysvaltoihin. Toisaalta Meksikossa oli pitkään tuotettu laittomasti heroiinia ja kannabista. Marihuanakaupan synnytti Meksikoon 1960-luvulla Sinaloassa toiminut Pedro Avilés Pérez, joka loi muun muassa ilmasalakuljetuksen. Näin maassa oli valmis kasvualusta kokaiinikaupallekin. Kokaiinikauppa siirtyi Meksikoon, kun Yhdysvaltain viranomaiset toimivat Etelä-Floridassa ja Karibialla huumeiden salakuljettajia vastaan. Meksikolaiset rikolliset loivat maahan kauttakulkureittejä, ja hyötyivät Kolumbian huumekaupasta ottamalla kuljetusmaksua. 1980-luvulla Meksikon huumesalakuljetusta johti Miguel Ángel Félix Gallardo, jolla oli yhteys Kolumbian Pablo Escobarin johtamaan Medellinin kartelliin.

Toisaalta Peter Dale Scottin mukaan Gallardon johtama Guadalajaran huumekartelli oli voimakas, koska sillä oli turvallisuuspalvelun tuki ja Yhdysvaltain huumeviranomaiset katsoivat kartellin toimia sormien läpi. Gallardon ohjaamalla kartellilla oli oli yhteys turvallisuuspalvelu DFS:ään, jonka päällikköä Miguel Nassar (tai Nazar) Haroa CIA tuki[5]. Gallardo jakoi vuoden 1987 jälkeen ryhmänsä eri salakuljetusreittejä hallitseviin erillisiin alaosastoihin lähinnä vaikeuttaakseen poliisin vastatoimia[6]. Meksikon ”kokaiinikeisari” Gallardo pidätettiin vuonna 1989.

Gallardon luomista alaosastoista tuli täysin itsenäisiä kartelleja, jotka alkoivat taistella keskenään salakuljetusreiteistä. Kun Kolumbian huumekartellit kukistuivat, Meksikon kartelleista tuli näiden korvaajia 1990-luvun puolivälissä. Huumesodassa oli tauko 1990-luvun lopulla. Meksikon hallitus yhdisti monta erilaista poliisiorganisaatiota liittovaltion poliisiksi juuri tehostaakseen huumekartellien vastaista toimintaa. Kartellien välinen väkivaltainen kamppailu paheni vuoden 2000 tienoilla. väkivalta alkoi kiihtyä, kun viranomaiset pidättivät Osiel Cárdenasin, joka johti Meksikonlahden kartellia. Tämän jälkeen Sinaloan kartelli yritti kaapata tämän kartellin salakuljetusreitit. Seuraava sytyke huumakartellien väliselle sodalle oli se että eräs vanki ampui La palman erikoisturvallisessa vankilassa Arturo Guzmán Loeran, jonka veli oli Sinaloan kartellin johtaja Joaquín ”El Chapo” Guzmán[7].

Kartellit ja korruptio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huumerahaa ja aseita.

Meksikon hallitus erotti satoja tullivirkailijoita[8] ja poliiseja vuosina 2009–2010, koska epäili heitä huumerikollisten lahjomiksi. Sinaloan kartellin katsottiin laajalti soluttaneen ja/tai korruptoineen Meksikon hallinnon ja poliisin[9][10]. Meksikon poliisi olikin 2000-luvulla heikosti koulutettu, varustettu ja alipalkkainen. Se oli huumerikollisten harjoittamalle korruptiolle hyvin altis[11][12]. Huumekartelleissa onkin entisiä poliiseja. Raakoja murhia tekevä Meksikonlahden kartellin alainen Los Zetas -tapporyhmä koostuu muun muassa karanneista erikoisjoukkojen jäsenistä.

Väkivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaiselle markityssä Meksikon osavaltioissa on eniten huumekartellien välistä väkivaltaa.

Kartellit taistelevat salakuljetusreittien hallinnasta[13][14][15]. Kartellien välinen väkivalta lisääntyi huimasti sen jälkeen kun hallitus julisti kartellien vastaisen sodan vuonna 2006.

Tijuanan ja Gulf kartellin johtohenkilöiden pidätykset lisäsivät väkivaltaisuuksia. Väkivallan kasvaminen jonkun kartellin johtajan pidätyksen takia johtuu muun muassa siitä, että kilpailevat kartellit pyrkivät täyttämään huumekauppaketjuun syntynyttä tyhjiötä.

Eniten huumeväkivallan uhreja tuli pohjoisessa Chihuahuassa ja eteläisessä Guerrerossa. Pääkaupunki Mexico City oli rauhallinen. Myös hallituksen joukot rikkoivat toimissaan lakia ja ihmisoikeuksia. Jotkut kriitikot jopa syyttivät hallitusta siitä, että ne käyttävät huumesotaa poliittisesti hyväkseen pönkittääkseen valtaansa[16]. Meksikon hallituksen mukaan huumesodassa kuoli elokuuhun 2010 mennessä 28 000[17] ihmistä presidentti Felipe Calderónin julistettua sodan huumekartelleja vastaan joulukuussa 2006.[18] Suurin osa kuolleista sai surmansa huumejengien välisissä yhteenotoissa. Huumejengeillä on omat ”likaisen työn” ryhmänsä, jotka hoitavat ihmisten pelottelun ja viranomaisten vaimentamisen muun muassa tappamalla[19].

Huumesodan laajeneminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

huumesotaan liittyvien kuolemien määrä kasvoi Meksikossa vuodesta 2008 alkaen.

Vuonna 2006 rekisteröitiin 62 murhaa mutta vuonna 2007 2 837[20]. Huumeväkivalta laajeni kuolemilla mitattuna noin viisinkertaiseksi välillä 2007–2010[21]. Syksyllä 2010 Meksikon hallitus näytti saavuttaneen joitain tuloksia taistelussa kartelleja vastaan huolimatta siitä, että väkivalta kiihtyi. Hallitus oli onnistunut surmaamaan muutamia merkittäviä kartellien johtajia[22].

Meksikon merijalkaväki surmasi 6. marraskuuta 2010 Ezequiel Cardenasin, ”Tony Tormentan”, erään merkittävimmistä huumejoukkioiden johtajista tulitaistelussa lähellä Yhdysvaltain rajaa[23][24]. Kesäkuussa 2011 poliisi pidätti erään Jose de Jesus Mendezin, joka oli johtanut La Familiaa, erästä Meksikon väkivaltasimmista huumekartelleista[25]. Syyskuussa 2011 huumejengiläiset polttivat erään pelikasinon luultavasti sen takia, että tämän omistaja oli kieltäytynyt maksamasta suojelurahoja. Vaikka jengiläisten tarkoituksena oli vain aiheuttaa taloudellista tappiota, palossa kuoli neljäkymmentä keskiluokkaista ihmistä. Tämä oli selvä merkki siitä, ettei Meksikon tavallinen keskiluokkakaan ollut enää turvassa viranomaisten ja huumekartellien välisessä sisällissodassa. Meksikon presidentti Calderon pyysi Yhdysvalloilta apua[26], koska hallitus ei hallinnut tilannetta maassa. Eräs Yhdysvaltain presidenttiehdokas sanoi, että jos hänestä tulee presidentti Yhdysvallat lähettää maahan joukkoja. Taistelu kartelleja vastaan vie joidenkin mukaan vuosia.[22]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Meksikon huumesota.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cook, Colleen W., ed (October 16). "Mexico's Drug Cartels" ([[1]]). CRS Report for Congress. Congressional Research Service. p. 9. Retrieved 2009-08-09.
  2. a b c Colleen W. Cook: CRS Report for Congress: Mexico's Drug Cartels, s. 7. Congresional Research Service, 16.10.2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.3.2010). (englanniksi)
  3. Colleen W. Cook: CRS Report for Congress: Mexico's Drug Cartels, s. 2. Congresional Research Service, 16.10.2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.3.2010). (englanniksi)
  4. Colleen W. Cook: CRS Report for Congress: Mexico's Drug Cartels, s. 9. Congresional Research Service, 16.10.2007. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.3.2010). (englanniksi)
  5. [Peter Dale Scott (2000), Washington and the politics of drugs, Variant, 2(11)]
  6. Beith, Malcolm (2010). The Last Narco. New York, New York: Grove Press. p. 47. ISBN 978-0-8021-1952-0.
  7. Huumekartellit sotivat verisesti Adrián Reyes, MEKSIKO, México, 20.06.05 (IPS), (Inter Press Service
  8. Meksikon tulli erotti 700 virkailijaa MTV3 uutiset ulkomaat
  9. Mexico Seems To Favor Sinaloa Cartel In Drug War John Burnett , Marisa Peñaloza and Robert Benincasa, May 19 2010, accessed 2010 May 27
  10. USA lietsoo huumesotaa Meksikossa taloudellisen vaikutusvaltansa turvaamiseksi TuSKY uutiset 24.1.2011
  11. Korruptio ja huumesota Meksikon poliisin riesana Diego Cevallos, Uutiset Maailma.net
  12. Huumekartellit käyvät rajua sotaa Meksikossa 27.5.200
  13. Traci Carl: Progress in Mexico drug war is drenched in blood 3.11.2009. International News Safety Institute (INSI). Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  14. High U.S. cocaine cost shows drug war working: Mexico 14.9.2007. Reuters. Viitattu 16.3.2010. (englanniksi)
  15. Mark P. Sullivan, Junew S. Beittel: CRS Report for Congress: Mexico - U.S. Relations: Issues for Congress, s. 2, 13, 14. Congresional Research Service, 18.12.2008. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.3.2010). (englanniksi)
  16. Huumesota on sytyttämässä Meksikon liekkeihin 7.9.09 Latinalaisen Amerikan solidaarisuusverkosto
  17. Mexico says 28,000 killed in drugs war since 2006 4.8.2010. BBC News. Viitattu 23.8.2010. (englanniksi)
  18. Meksikon huumesodan uhriluku jo liki 25 000 17.7.2010. HS.fi. Viitattu 28.7.2010.
  19. Huumekartellit käyvät rajua sotaa Meksikossa Helsingin Sanomat Uutiset Ulkomaat 27.5.2008 21:30, Päivitetty: 28.5.2008 0:55
  20. Oficial: más de 22 mil 700 muertos por violencia Ciudad de México | Martes 13 de abril de 2010 AP | El Universal
  21. Mexico and the Cartel Wars in 2010 Stratfor. Retrieved 2011-03-28.
  22. a b Meksikon huumesota käännekohdassa? Uhreja jo 28 000 Suomen Kuvalehti Jutut Ulkomaat 16.9.2010 klo 14:47
  23. Huumeparoni ammuttiin operaatiossa MTV3 Uutiset Ulkomaat 06.11.2010 08:42
  24. Merkittävä huumepomo kuoli tulitaistelussa Meksikossa Yle Uutiset Ulkomaat 06.11.2010
  25. Huumekartellin johtaja jäi kiinni Meksikossa Ilta-Sanomat uutiset ulkomaat 22.06.2011 08:00
  26. Isku pelikasinoon – Meksikon huumesota kovenee Maailma.net 26.09.2011 Miia Kauppi