Megakirkko
Megakirkolla (engl. megachurch) tarkoitetaan yleensä protestanttista seurakuntaa, jonka palvelustilaisuuksiin osallistuu viikoittain yli 26 000 henkilöä. Kävijämäärään lasketaan mukaan kaiken ikäiset osallistujat. Protestanttisia megakirkkoja on eniten Yhdysvalloissa, jossa niitä lasketaan olevan noin 16 750. Megakirkkoja on myös muualla maailmassa, erityisesti Etelä-Koreassa, Brasiliassa ja useissa Afrikan maissa.[1]
Megakirkkoja yhdistäviä piirteitä ovat koon lisäksi erottuva organisaatiomalli, suunnitellut palvelutehtävät sekä jäsensuhteet.[2] Vuonna 2020 suurin osa megakirkoista oli itsenäisiä tunnustuskuntiin sitoutumattomia. Sitoutumattomat megakirkot muodostavat noin 40 prosentin osuuden kaikista megakirkoista. Muita merkittäviä suuntautumisia edustavat baptismi ja helluntaiherätys. Teologisesti suurin osa megakirkoista on evankelikalistisia.[1]
Suurin osa Yhdysvaltain megakirkoista sijaitsee aurinkovyöhykkeellä: Texasissa, Kaliforniassa, Floridassa ja Georgiassa. Monet megakirkoista sijaitsevat nopeasti laajenevien kaupunkien esikaupunkialueilla. Megakirkkoja on esimerkiksi Los Angelesissa, Dallasissa, Atlantassa, Houstonissa, Orlandossa, Phoenixissa ja Seattlessa. Megakirkot sijaitsevat usein suurilla maa-alueilla lähellä merkittäviä liikenneväyliä.[1]
Nykyisiä megakirkkoja on perustettu aktiivisesti 1980-luvulta lähtien, mutta varsinainen konsepti on peräisin 1800-luvulta.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Megakirkot ovat uusi ilmiö. Hyvin suuret seurakunnat eivät silti ole harvinaisuus kristinuskon historiassa. Tällaisia seurakuntia on kuitenkin vain muutamia, eivätkä ne vastanneet samalla tavalla yhteiskunnallisista toiminnoista kuin megakirkot. Megakirkkojen nopea leviäminen on tapahtunut erityisesti viime vuosikymmenten aikana.[2]
Lähes kaikki nykyiset megakirkot on perustettu vuoden 1955 jälkeen. Megakirkkojen todellinen kasvu on alkanut kuitenkin 1980-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1992 megakirkkoja arvioitiin olevan yli 350. Vuonna 1993 John Vaughan arvioi megakirkkojen kasvutahdiksi 5 prosenttia vuodessa.[2] Vuonna 2000 megakirkkoja oli Yhdysvalloissa yli 600 ja 2020-luvulla noin 1700.[1]
Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perustavalla tasolla megakirkkona pidetään seurakuntaa, jonka palvelustilaisuudet keräävät yli 2000 osallistujaa viikoittain. Scott Thumma pitää pelkkään kokoon liittyvää määrittelyä liian kapeana. Hänen mukaansa megakirkossa on kysymys enemmänkin kollektiivisesta sosiaalisesta ilmiöstä.[2]
Megakirkkoja on useita erilaisia. Yhdistäviksi piirteiksi useille megakirkoille on laskettu samankaltainen malli sekä yhteisesti jaettu ajatus organisoitumisesta ja johtamisdynamiikasta. Satojen megakirkkojen kasvun on tulkittu tarkoittavan, että tämä seurakuntamalli on erityisesti kohdannut modernin yhteiskunnan ja kulttuurin muutosten kanssa.[2]
Megakirkon toimintaan kuuluu usein erilaisia palvelutehtäviä liittyen sosiaalihuoltoon, virkistykseen ja avustuksiin. Useat megakirkot pyrkivät edistämään seurakuntayhteisön toimintaa esimerkiksi kotien yhteistoiminnalla ja pienryhmätoiminnalla.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Megachurch Definition Hartford Insitute for Religious Studies. Viitattu 19.12.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Exploring the Megachurch Phenomena: Their characteristics and cultural context Scott Thumma, PhD. Viitattu 19.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Anne C. Loveland, Otis B. Wheeler, From Meetinghouse to Megachurch: A Material and Cultural History, University of Missouri Press, USA, 2003, p. 35
| ||||||||||||||||||