Megadethin diskografia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Megadethin diskografia
Megadeth esiintymässä Porto Alegressa, Brasiliassa vuonna 2010.
Megadeth esiintymässä Porto Alegressa, Brasiliassa vuonna 2010.
Julkaisut
Studioalbumit 14
Livealbumit 5
Kokoelma-albumit 5
EP:t 5
Singlet 44
Videot 11
Musiikkivideot 33

Megadeth on yhdysvaltalainen thrash metal -yhtye, jonka laulaja ja kitaristi Dave Mustaine ja basisti David Ellefson perustivat vuonna 1983 Los Angelesissa. Yhtyeen albumeita on myyty maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonaa kappaletta, ja Megadeth on ollut ehdolla Grammy-palkinnon saajaksi yksitoista kertaa.

Vuonna 1984 Megadeth julkaisi kolme kappaletta sisältäneen demoäänitteen Last Rites, joka kiinnitti levy-yhtiö Combat Recordsin huomion. Megadeth solmi levytyssopimuksen Combatin kanssa marraskuussa, ja yhtye aloitti esikoisalbuminsa Killing Is My Business... And Business Is Good! äänittämisen joulukuussa. Albumi julkaistiin vuoden 1985 kesäkuussa, mutta sen äänimaailma kärsi pienen budjetin takia heikosta tuotannosta. Tästä huolimatta albumi herätti paljon huomiota underground metal -piireissä, ja myös suuret levy-yhtiöt kiinnostuivat Megadethista. Levy-yhtiö Capitol Records teki yhtyeen kanssa levytyssopimuksen vuonna 1985 ja osti Combat Recordsilta julkaisuoikeuden Megadethin toiseen levyalbumiin Peace Sells... But Who's Buying?, josta tuli yhtyeen uran ensimmäinen Yhdysvalloissa listoille noussut levytys.

Kahdella ensimmäisellä studioalbumilla soittaneet rumpali Gar Samuelson ja kitaristi Chris Poland erotettiin yhtyeestä vuonna 1987 ennen kuin Megadeth aloitti kolmannen albuminsa So Far, So Good... So What! työstämisen. Uudeksi rumpaliksi valittiin Samuelsonin rumputeknikko Chuck Behler, ja Polandin korvasi Jeff Young. Tämä kokoonpano ei kuitenkaan kantanut So Far, So Good... So What! -albumia pidemmälle, ja vuonna 1989 Megadethin uudeksi rumpaliksi valittiin Nick Menza, Behlerin rumputeknikko. Vuonna 1990 Jeff Youngin korvasi työteliään etsinnän jälkeen Marty Friedman. Mustainen, Ellefsonin, Friedmanin ja Menzan “klassinen kokoonpano“ debytoi ensi kerran Megadethin neljännellä studioalbumilla Rust in Peace, joka oli ehdolla Grammy-palkintoon. Vuonna 1992 julkaistiin Countdown to Extinction, Megadethin uran suurin kaupallinen menestys.

Sekä Countdown to Extinction että sen seuraaja, vuoden 1994 Youthanasia, ylittivät platinalevyrajan Yhdysvalloissa. Seuraavalla studioalbumillaan Cryptic Writings Megadeth oli muuttanut musiikkiaan entistä kuulijaystävällisemmäksi, mitä monet yhtyeen fanit vieroksuivat. Nick Menza erotettiin yhtyeestä, ja Megadethin klassinen kokoonpano hajosi lopullisesti Marty Friedmanin erottua yhtyeestä Risk -albumin kiertueen jälkeen. Vuonna 2001 Megadeth julkaisi albumin The World Needs a Hero, mutta yhtyeen ura päättyi vuonna 2002 Dave Mustainen vasemman käden hermovaurion takia.

Vuonna 2004 soittokykynsä takaisin saanut Mustaine keräsi väliaikaisen kokoonpanon studiomuusikoista ja äänitti Megadethin seuraavan albumin The System Has Failed, jonka oli alun perin pitänyt olla hänen oma sooloalbuminsa. Albumin ja Blackmail the Universe -kiertueen menestyksen johdosta Mustaine päätti jatkaa Megadethin uraa. Vaihtuvien kokoonpanojen kanssa levytettyjen studioalbumien United Abominations ja Endgame jälkeen Megadethin kokoonpano vakiintui basisti David Ellefsonin palattua yhtyeeseen vuonna 2010. Megadeth julkaisi uransa viimeisimmän studioalbumin, Super Collider, vuonna 2013.

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumin tiedot
Killing Is My Business... And Business Is Good!
Peace Sells... But Who's Buying?
So Far, So Good... So What!
Rust in Peace
Countdown to Extinction
Youthanasia
Cryptic Writings
Risk
The World Needs a Hero
The System Has Failed
United Abominations
Endgame
Thirteen
Super Collider
  • Tyyppi: Studioalbumi
  • Julkaistu: kesäkuussa 2013
  • Listasijoituksia: #6 (USA), #4 (FIN)
  • Levy-yhtiö: Tradecraft
  • Myynti: -
  • Singlet: Super Collider, Kingmaker

Livealbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rude Awakening
That One Night: Live in Buenos Aires
Big 4 of Thrash
Blood in the Water: Live in San Diego
Rust in Peace Live


Kokoelma-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Capitol Punishment: The Megadeth Years
Still Alive... and Well?
Greatest Hits: Back to the Start
Warchest
Anthology: Set the World Afire

EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maximum Megadeth
  • Tyyppi: EP
  • Julkaistu: huhtikuussa 1991
  • Listasijoituksia: -
  • Levy-yhtiö: Capitol Records
  • Myynti: -
  • Singlet: -
Hidden Treasures
  • Tyyppi: EP
  • Julkaistu: heinäkuussa 1995
  • Listasijoituksia: #19 (USA)
  • Levy-yhtiö: Capitol Records
  • Myynti: -
  • Singlet: -
Live Trax
  • Tyyppi: EP
  • Julkaistu: marraskuussa 1997
  • Listasijoituksia: -
  • Levy-yhtiö: Capitol Records
  • Myynti: -
  • Singlet: -
Live Trax II
  • Tyyppi: EP
  • Julkaistu: heinäkuussa 1997
  • Listasijoituksia: #19 (USA)
  • Levy-yhtiö: Capitol Records
  • Myynti: -
  • Singlet: -
Cryptic Sounds
  • Tyyppi: EP
  • Julkaistu: marraskuussa 1998
  • Listasijoituksia: -
  • Levy-yhtiö: Capitol Records
  • Myynti: -
  • Singlet: -

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkivideot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Wake Up Dead  (1986)
  • Peace Sells  (1986)
  • Anarchy in the U.K.  (1988)
  • Mary Jane  (1988)
  • No More Mr. Nice Guy  (1990)
  • Holy Wars... The Punishment Due  (1990)
  • Hangar 18  (1991)
  • Foreclosure of a Dream  (1992)
  • Symphony of Destruction  (1992)
  • Skin o' My Teeth  (1993)
  • Sweating Bullets  (1993)
  • Train of Consequences  (1994)
  • À Tout le Monde  (1995)
  • Almost Honest  (1997)
  • Trust  (1997)
  • Use the Man  (1998)
  • A Secret Place  (1998)
  • Crush 'em  (1999)
  • Breadline  (2000)
  • Moto Psycho  (2001)
  • Washington Is Next!  (2007)
  • Head Crusher  (2009)
  • The Right To Go Insane  (2010)
  • Public Enemy No. 1  (2011)