Medieval: Total War

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Medieval: Total War
Medieval Total War kansikuva.jpg
Kehittäjä The Creative Assembly
Julkaisija Activision
Suunnittelija(t) Mike Brunton
Säveltäjä(t) Jeff van Dyck
Pelisarja Total Wa
Pelimoottori Shogun: Total War -pelin moottori
Julkaisupäivä NA 20. elokuuta 2002
EU 30. elokuuta 2002
Lajityyppi reaaliaikainen strategia
Pelimuoto yksinpeli, moninpeli
Alusta Microsoft Windows
Jakelualusta CD-ROM
Gamepad.svg
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla
Vastaanotto
Yhteispisteet
Kerääjä Pisteet
GameRankings 88,49 % (perustuu 40 arvosteluun)[1]
Metacritic 88% (perustuu 25 arvosteluun)[2]
Arvostelupisteet
Julkaisu Pisteet
GameSpot 8,7/10[3]
GameSpy 4,5/5[4]

Medieval: Total War on The Creative Assemblyn kehittämä ja Activisionin elokuussa 2002 julkaisema strategiapeli Microsoft Windowsille. Pelin jatko-osa Medieval 2: Total War julkaistiin marraskuussa 2006. Vuoropohjaisessa strategiakartassa pelialuetta ovat keskiaikainen Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä.

Kampanjapeli alkaa vuodesta 1087 ja loppuu vuoteen 1453.

Perusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen pelin aloittamista, pelaaja valitsee vaikeustason, ryhmittymän ja aikakauden, jolla haluaa pelata. Aikakausi (Early 1087, High 1205 ja Late 1321) määrittelee pelin aloitusajankohdan ja ryhmittymien voimasuhteet. Pelin alussa pelaajalla on ainakin yksi provinssi ja muutamia sotilas- ja diplomaattiyksiköitä. Provinsseihin voi rakentaa linnoja ja muita rakennuksia, joista osa mahdollistaa kehittyneempien sotilasyksiköiden kouluttamisen. Lisäksi rakennetaan myös kauppapaikkoja, jotka tuottavat verotuloja, kaivoksia, viljapeltoja ja kirkkoja.

Taistelut käydään kolmiulotteisella taistelukentällä, jolloin pelaaja pystyy vaikuttamaan taistelun kulkuun. Taistelun voi myös jättää tekoälyn hoidettavaksi, mikä lisää tappioita.

Ryhmittymien johtajat ja heidän poikansa ja veljensä muodostavat eliittiyksiköitä, jotka katolisilla ovat kuninkaallisia ritareita (royal knights), bysantin keisareilla katafrakteja, Novgorodilaisilla pajarit (boyars) ja muslimisulttaaneilla Ghulam-henkivartijoita (Ghulam Bodyguards).

Laivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivoja voidaan käyttää kaupankäyntiin ja maajoukkojen siirtämiseen provinssien välillä, joilla ei ole maayhteyttä. Suorittaakseen maihinnousun vihollisprovinssiin, pelaajalla pitää olla hallussaan provinssi, jossa on satama, ja kohdeprovinssiin johtavan meriyhteyden varrella ei saa olla vihollislaivoja. Koska satamat tuhoutuvat, kun provinssi on vallattu, voi olla mahdotonta päästä vetäytymään maihinnousun jälkeen, ennen kuin satama on rakennettu uudelleen.

Ristiretket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristiretkiä voidaan myös ”rakentaa”. Kun se on rakennettu, siihen käsketään yksiköitä, valitaan valloitettava provinssi ja aloitetaan ristiretki. Ristiretki on ainoa sotilasyksikkö, joka pystyy kulkemaan toisen valtion alueen poikki, mutta siihen tarvitaan kyseisen valtion lupa. Jos lupaa ei saada, ristiretki aloittaa taistelun päästäkseen läpi. Ristiretki voidaan aloittaa ainoastaan paavin luvalla vain ei-katolisia ja kirkonkiroukseen julistettuja katolisia ryhmittymiä vastaan. Jokaisella ryhmittymällä voi olla kerrallaan vain yksi ristiretki.

Muslimivaltioilla ristiretken vastine on jihad, jolla voi valloittaa takaisin aiemmin menetettyjä provinsseja.

Agentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Agentit ovat ei-sotilaallisia yksiköitä, joihin kuuluu suurlähettiläitä, vakoojia, salamurhaajia ja uskonnollisia yksiköitä kuten piispoja, inkvisiittoreita ja kardinaaleja. Prinsessa on ainoa yksikkö, jota ei voi kouluttaa, vaan joka syntyy ryhmittymän kuninkaalle tai keisarille. Suurlähettiläitä voi käyttää pysyvien liittosuhteiden muodostamiseen muiden kuninkaiden kanssa, avioliittojen järjestämiseen kruununperijöiden ja muitten valtioitten prinsessojen välillä, sotilasyksiköiden lahjomiseen omalle puolelle, kenraalien ja muiden viranhaltioiden erottamiseen tehtävistään ja tietojen hankkimiseen muiden ryhmittymien provinsseista.

Salamurhaajia voidaan käskeä tappamaan sekä omia että muiden valtioiden yksiköitä, kuten lähettiläitä, piispoja, kenraaleita, prinssejä ja kuninkaita. Muiden ryhmien hallitsijoiden murhaaminen saattaa poistaa koko ryhmän pelistä, mikäli uhrilla ei ole jälkeläisiä. Muussa tapauksessa kruununperijä ottaa vallan, mutta provinssit ja kenraalit eivät välttämättä ole hänelle yhtä uskollisia kuin edeltäjälleen. Uskonnollisen yksikön murhaaminen hidastaa kyseisen uskonnon leviämistä. Mitä tärkeämpi ja kokeneempi kohde on kyseessä, sitä vaikeampi salamurha on.

Agenteilla ja sotilaskometajilla on erilaisia ominaisuuksia, jotka ilmaisevat heidän kyvykkyyttään. Agenteilla on vain yksinkertainen asteikko (Valour) nollasta ylöspäin. Kenraaleilla on johtamistaito-kyky (Command), joka parantaa todennäköisyyttä voittaa taistelu, ja uskollisuus (Loyalty) tai vaikutuvalta (Influence) ryhmittymien johtajilla. Silloin täälöin juuri koulutetulla yksiköllä saattaa olla epätavallisen korkeat suoritusarvot ja jonkun historiallisen henkilön nimi. Esimerkiksi Saxo Grammaticus ja Thomas Becket ovat kolmen tähden piispoja ja Jeanne d’Arc, Fredrik I Barbarossa ja Saladin ovat taitavia kenraaleja.

Kuninkailla ja kenraaleilla on lisäksi persoonallisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia (Traits). Esimerkiksi kenraali, joka usein vetäytyy taistelusta, saa mainetta pelkurina.

Kirkkovaltio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkkovaltio on tekoälyn hallitsema ryhmä. Paavin sotajoukot ovat lähes identtisiä muille italialaisarmeijoille, ja hän itse on ominaisuuksiltaan yhteneväinen maallisten hallitsijoiden kanssa.

Paavin päätökset ovat katolisille ryhmittymille pelillisesti merkittäviä. Paavi ei esimerkiksi hyväksy pitkittynyttä sotaa kahden katolisen valtion välillä, ja vaatii sodan aloittanutta osapuolta lopettamaan vihamielisyydet ekskommunikaation uhalla. Ekskommunikaatio eli erottaminen kirkollisesta yhteydestä tekee rangaistun kuninkaan valtakunnan avoimeksi muiden katolisten valtioiden hyökkäyksille. Ekskommunikaatio lakkaa ajan myötä, viimeistään siinä vaiheessa kun joko ekskommunikoitu hallitsija tai paavi menehtyy. Paavi myös antaa luvan ristiretkille. Toisinaan paavi myös itse vaatii ristiretkiä, erityisesti aiemmin mainittuja ekskommunikoituja valtioita vastaan.

Kirkkovaltio on mahdollista valloittaa, mutta tietyn ajan päästä paavi ilmestyy uudelleen Rooman provinssiin valtavan armeijan kanssa taistellakseen tiensä takaisin Kirkkovaltion johtoon. Kirkkovaltion kimppuun hyökkääminen tietää myös automaattisesti ekskommunikaatiota ja katolisten maiden vihaa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Medieval: Total War Gamerankings. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)
  2. Medieval: Total War PC Metacritic. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)
  3. Elliott Chin: Medieval: Total War Review Gamespot. 27.8.2002. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)
  4. Peter Suciu: Medieval: Total War Gamespy. 2.9.2002. Viitattu 25.2.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]