Me sotasankarit
| Me sotasankarit | |
|---|---|
| Catch-22 | |
|
Alkuperäisteos
|
|
| Kirjailija | Joseph Heller |
| Kieli | englanti |
| Genre | sotaromaani |
| Julkaistu | 1961 |
|
Suomennos
|
|
| Suomentaja | Markku Lahtela[1] |
| Kustantaja | Gummerus[1] |
| Sivumäärä | 546[1] |
|
|
|
Me sotasankarit (engl. Catch-22) on Joseph Hellerin 1961 kirjoittama satiirinen mustan huumorin sävyttämä sotaromaani. Romaanista on myös tehty samanniminen näytelmäversio vuonna 1961 ja elokuva vuonna 1970.
Hellerin romaani kuvaa Yhdysvaltain armeijan taistelulentäjiä toisen maailmansodan aikaan. Sääntöjen mukaan lentäjä saisi vapautuksen lennoilta ainoastaan todistamalla olevansa mielisairas. Toisaalta vapautuksen hakeminen hengenvaarallisilta lennoilta olisi nimenomaan järkevän ihmisen toimintaa. Vapautusta anova lentäjä siis todistaa jo hakemuksellaan olevansa täysjärkinen, eikä vapautusta näin ollen voida myöntää.
Toinen romaanin esimerkki samasta logiikasta on Jossarianin ja Lucianan suhde. Luciana kertoo Jossarianille masentuneena, ettei kukaan mies halua avoitua hänen kanssaan, koska hän ei ole enää neitsyt. Jossarianin kosiessa Lucianaa tämä toteaa, ettei Jossarian ole täysjärkinen halutessaan naimisiin tytön kanssa, joka ei ole enää neitsyt, eikä hän itse voi puolestaan naida ketään vähäjärkistä.
Catch-22[muokkaa]
Romaani teki tutuksi termin catch-22 kuvaamaan tilannetta, jossa ongelman ainoa ratkaisu on ongelman itsensä estämä. Toisin kuin usein luullaan, "catch-22" ei tarkoita mitä tahansa vaikeaa valintatilannetta tai ratkaisematonta ongelmaa, vaan nimenomaan yllämainittujen tyyppistä kehäpäätelmäristiriitaa.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b c kirjasampo.fi
Sivulta puuttuu