Kehäpäätelmä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kehäpäätelmä on virheellinen päätelmä, jonka pätevyys perustuu oletukseen johtopäätöksen totuudesta. Toisin sanoen kehäpäätelmä on hyväksyttävä vain siinä tapauksessa, että johtopäätös sattuu olemaan tosi. Kehäpäättely ei osoita mitään syitä, miksi kyseistä väitettä olisi pidettävä totena.

Yleinen muoto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinkertaisimmillaan kehäpäätelmä kuuluu: Koska asia on näin, asia on näin. Kehäpäätelmän yleinen kaava on seuraava:

  1. A on B:n premissi
  2. Todisteeksi B:lle esitetään A
  3. Alkuehdoksi (premissiksi) A:lle esitetään B

Tavallisesti kehäpäätelmät piiloutuvat monimutkaisen esitystavan taakse eikä kehäpäätelmästä ole siksi helppoa antaa selkeää esimerkkiä. Kehäpäätelmässä voi olla myös useampia termejä kuin vain kaksi. Esimerkiksi seuraava päättely on kehämäistä:

  • Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi.
  • Koska suurin osa ihmisistä pitää edellistä väitettä totena, on sen oltava tosi.
  • Siis: Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi.

Kehäpäätelmä tunnetaan myös latinankielisillä nimillä petitio principii, circulus in probando ja circulus vitiosus.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehäpäätelmiä:[1]

  • Tykkään vaniljajäätelöstä, koska se on suosikkimakuni.
  • Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin.
  • Ralph Nader oli paras presidenttiehdokas, koska hän oli selkeästi muita parempi.

Pätevä päätelmä:[1]

  • He kiinnittivät Arnold Schwarzeneggerin näyttelemään pääosaa, koska Hollywoodissa ei voida tehdä toimintaelokuvaa ilman suurta tähteä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Fallacy: Circular Reasoning Viitattu 13.10.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]