Matts Kankkonen
Matts Gustafsson Kankkonen (1815 – 16. heinäkuuta 1899 Rödsö, Kokkolan maalaiskunta[1]) oli suomalainen, Kokkolan maalaiskunnassa asunut talonpoika ja hylkeenpyytäjä, jolla oli merkittävä osuus Oolannin sodan aikana kesäkuussa 1854 käydyssä Halkokarin kahakassa.[2]
Englannin laivaston uhatessa takavarikoida Kokkolan satamassa olleet kauppalaivat ja hävittää Halkokarilla sijainneet Kokkolan porvarien varastot kauppaneuvos Anders Donner kokosi noin sadan miehen vapaaehtoisjoukon, joka yhdessä venäläisen sotaväen kanssa onnistui torjumaan englantilaisten maihinnousuveneet niin sanotussa Halkokarin kahakassa 7. kesäkuuta 1854. Vapaaehtoisjoukkoon kuulunut talonpoika Kankkonen oli hylkeenpyytäjänä hankkinut tarkat ampumataidot ja juuri hänen on kerrottu ampuneen jo heti ensimmäisessä yhteislaukauksessa maihinnousuyritystä johtaneen luutnantti Carringtonin.[3][4][5]
Halkokarin tapaus teki Kokkolan vapaaehtoisista niin maineikkaita, että Venäjän keisari Nikolai I antoi heille useita lahjoja ja kunnianosoituksia. Kankkoselle lahjoitettiin muun muassa Pyhän Yrjön hopeamitali ja kaksi kivääriä. Kankkosesta ja kauppaneuvos Donnerista tilattiin keisarin määräyksestä myös vuonna 1856 valmistuneet Wladimir Swertschkoffin maalaamat muotokuvat, jotka sijoitettiin Helsingin keisarilliseen palatsiin eli nykyiseen Presidentinlinnaan, missä ne ovat tänäkin päivänä.[3][4] Presidentti Martti Ahtisaari kertoi Kankkosen muotokuvan olleen hänen suosikkinsa Presidentinlinnan taideteoksista.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Dödsfall (ruotsiksi) Finlands Allmänna Tidning 20.7.1899, s. 1. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.10.2019.
- ↑ Tietosanakirja (1912), s. 209 Runeberg.org. Viitattu 24.11.2017.
- ↑ a b Jukka Relas: Keisarillinen taidekokoelma Suomessa, s. 26. Otava, Helsinki 2009.
- ↑ a b c Kokkolan sankarit entistä ehompina Ateneumissa Yle 26.4.2013. Viitattu 23.11.2017.
- ↑ Oolannin sota ja Halkokarin kahakka (Arkistoitu – Internet Archive) Kokkolan kaupunki. Viitattu 23.11.2017.