Mahjong

Wikipedia
Ohjattu sivulta Mah-jong
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee neljän pelaajan peliä. Yhden pelaajan pelistä kertoo artikkeli Mahjong-pasianssi. Ennustamista käsittelee artikkeli Majiang (ennustaminen).
Mahjong
arvokas voittokäsi
Pelaajia 2-4
Pelin kesto alle minuutista useaan tuntiin
Monimutkaisuus monimutkainen
Strategisuus matala-matalahko
Satunnaisuus paljon

Mahjong (kiin. 麻將, májiàng, Wade-Giles: mahjong) on Kiinasta peräisin oleva neljän hengen peli, jonka tavoitteena on muodostaa 17 nappulasta erilaisista yhdistelmistä koostuva voittokäsi. Pelin säännöistä on olemassa paljon erilaisia variaatioita, joissa onnella on vaihteleva merkitys. Pelin voittamiseksi tarvitaan tietoa pelimekaniikasta, todennäköisyyksien arvioimista ja hyvää onnea. Se voi päällipuolin vaikuttaa täysin onneen perustuvalta, mutta mestarilla täytyy olla shakin hallitsemiseen verrattava tietomäärä ja kokemus erilaisista käsistä ja pelitilanteista. Mahjongia pelataan perinteisesti neljä kierrosta, eli vähintään 16 erää. Tällainen peli kestää yleensä noin 1-3 tuntia.

Mahjong on osa kiinalaista kansankulttuuria.
Länsimainen pelisalkku sisältöineen. Mahjong-tiilten lisäksi neljä valkoista varatiiltä, erivärisiä pelimerkkejä, noppapari ja tuuliosoitin pidikkeineen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahjongin varhaisvaiheet ovat joiltain osin hämärän peitossa. Markkinointimielessä levitetyissä tarinoissa kerrotaan muinaisista Kiinan keisareista, Kungfutsesta ja Nooan arkista. Ensimmäiset konkreettiset todisteet mahjongista ovat 1800-luvun loppupuolelta ja nykykäsityksen mukaan peli on lähtöisin Ningbosta, Zhejiang-provinssista. Se on kehitetty aikaisempien domino- ja korttipelien sekä kiinalaisten rahojen pohjalta. Kiinalaiset dominot ovat yhä osa peliä, mutta niiden tehtävä siinä on toimia pistelaskun apuvälineinä.

Mahjongia on pelattu ja peäataan yhäuhkapelinä, mistä juontuvat nykyiset pistelaskujärjestelmät. Kommunistisen puolueen ottaessa vallan Kiinassa mahjong kiellettiin, koska ihmiset pelasivat rahasta vuorokaudet läpeensä sen sijaan että olisivat tehneet töitä.

Kiinalainen sivistyneistö pitää mahjongia rahvaan pelinä, eikä itsestään sivistynyttä vaikutelmaa antamaan pyrkivä kiinalainen myönnä edes osaavansa pelata sitä. Sivistyneistölle sopivana pelinä pidetään gota.

Mahjong vietiin Kiinasta Japaniin vuonna 1907. 1920-luvulla peli levisi Yhdysvaltoihin. Sekä japanilaiset että yhdysvaltalaiset kehittivät peliä monimutkaisemmaksi ja siitä julkaistiin monia sääntökokoelmia. The Mah Jong Association of Japan julkaisi säännöstön, jota on pidetty viime vuosikymmeninämilloin? eräänlaisena kansainvälisenä standardisäännöstönä. Amerikkalainen mahjong (usein Mah Jongg) taas poikkeaa täysin perinteisestä mahjongista.

Mahjongin säännöt ovat vaihdelleet suuresti maittain ja paikkakunnittain. Vuonna 1998 Kiinan valtiollinen urheilukomitea julisti mahjongin alaisekseen kilpalajiksi ja julkaisi standardisäännöt, jotka tulivat maailman tietoisuuteen lokakuussa 2002, kun niitä käytettiin ensimmäisessä mahjongin maailmanmestaruuskilpailussa Tokiossa. Ne tarkoitettiin virallisiksi kansainvälisiksi säännöiksi.

Lokakuussa 2005 perustettiin World Mahjong Organisation (WMO) Beijingissä. Mukana olivat muun muassa Japan Mahjong Organizing Committee (JMOC) ja European Mahjong Association (EMA). Kansainvälisiin sääntöihin tehtiin joitakin muutoksia vuonna 2006. Ne ovat nyt "majiangin kilpailusäännöt", joita sovelletaan kilpailuissa. Näillä kilpasäännöillä pelataan ilman rahapalkintoja. Vuonna 2007 Macaossa pelattiin ensimmäisen kerran World Series of Mahjong -maailmanmestaruusturnaus, jossa pelataan rahapalkinnoista ja käytetään omia sääntöjä. Vuoden 2008 turnauksen voittaja sai palkinnoksi 500 000 dollaria.

Kirjoitusasu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahjong levisi Eurooppaan amerikkalaisten välityksellä. Pelin nimi levisi englantia varten kehitettyjen menetelmien kuten Wade-Giles -järjestelmän muodossa. Vuonna 1979 hyväksyttiin mandariinikiinan viralliseksi kansainväliseksi latinisointimenetelmäksi hanyu-pinyin, jolla pelin nimi kirjoitetaan muodossa majiang. Wade-Gilesin mukainen nimitys on ehtinyt kuitenkin vakiintua.

Pelivälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahjongin pelivälineinä käytetään tiilen muotoisia pelinappuloita, joita on kiinalaisten sääntöjen mukaisessa pelissä 152 tai 158 ja modernien sääntöjen mukaisissa 144 (sama setti ilman bonustiiliä). Pelitiilet on perinteisesti tehty luusta ja bambusta. Nykyään tiilet ovat muovista, mutta ne on tehty kaksiosaisiksi niin, että varsinaisen pelitiilen takapuoli on väriltään poikkeava ja merkitsemätön "selkä" (kuten pelikorttien takapuoli). Pelisettejä valmistetaan harvemmin myös erikoismateriaaleista kuten arvometalleista.

Tiilet jaetaan maihin eli numerotiiliin (108 tiiltä), arvotiiliin eli kunnianarvoisiin (28 tiiltä) ja bonustiiliin (8 tiiltä). Numerotiilet jaetaan kolmeen maahan (kolikot, bambut ja wan), arvotiilet neljän ilmansuunnan tuuliin sekä kolmenvärisiin lohikäärmeisiin ja bonustiilet kukkiin ja vuodenaikoihin.

japTiilet edustavat "kolmea aarretta" (kiin. 三財, sāncái) eli taivaan (kiin. , tiān), maan (kiin. , ) ja ihmisen (kiin. , rén) kolmijakoa. Maat edustavat ihmistä, arvotiilien ilmansuunnat maata eli tilaa, arvotiilien päätiilet taivasta eli aikaa. Bonustiilet symboloivat satunnaista onnea.

Maat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kolikot (筒子 tǒngzǐ eli kolikko - renkaat, ympyrät, pallot)
Mahjong-circle-suit.jpeg
  • bambut (索子 suǒzǐ eli sata kolikkoa)
Mahjong-bamboo-suit.jpeg
  • wan (萬字 wànzǐ eli 100x100 kolikkoa eli 10 000 - "kirjaimet" tai "merkit")
Mahjong-char-suit.jpeg
Kaiyuan-tongbao.

Kussakin maassa on yhdeksän erilaista tiiltä, joilla on numeroarvo 1–9. Jokaista tiiltä on neljä kappaletta.

Kolikko on kiinalainen kolikko tóng 銅.

Bambu on sadan kolikon nauha sǔo 索. Jossain vaiheessa pötkömäiset kolikkonauhat tulkittiin bambunvarsiksi.

Nimitys kirjain tulee tiilessä olevasta punaisesta kirjoitusmerkistä, joka on kiinan kielen sana wàn 萬 (japanilainen ääntämys won tai käännös man), 10 000 eli sata sadan kolikon nauhaa. Sininen (tai musta) merkki näyttää tiilen luvun kiinalaisin numeroin 1-9. Länsimaisille pelaajille tarkoitetuissa seteissä on usein arabialaiset numerot tiilien nurkassa helpottamassa pelaamista.

Arvotiilet (japanil. kunnianarvoisat)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tuulet (風牌 fēngpái - tuulitiilet): itä (東 dōng), etelä (南 nán), länsi (西 xī) ja pohjoinen (北 běi). Länsimaisissa seteissä tuulissa on lisäksi kirjaimet E, S, W ja N.
Mahjong-winds.jpeg
  • Päätiilet (lohikäärmeet) (三元牌 sānyuánpái - kolmea aikakautta edustavat tiilet): punainen, vihreä, valkoinen. Länsimaisin kirjaimin lohikäärmeet voidaan merkitä myös punaisella C (centre eli keskusta), vihreällä F (future eli tulevaisuus) ja valkoiselle P (past eli menneisyys).
Mahjong-dragons.jpeg

Kutakin arvotiiltä on neljä kappaletta.

"Lohikäärme" on 1920-luvulla keksitty nimitys, jonka keksi mahjongin länsimaihin tuonut Joseph Babcock. Koska lännessä ei ymmärretty kiinalaisia merkkejä, keksittiin käyttää sanaa "lohikäärme", joka kuulosti eksoottisen kiinalaiselta. Joissain länsimaisissa seteissä tiiliin onkin kuvattu lohikäärmeitä.

Valkoinen voi olla täysin tyhjä tiili, mutta usein tiileen on piirretty kehys erottamaan valkoiset tyhjistä korvaustiilistä ja toisaalta estämään huijauksia, joissa pelaaja piirtää huomaamatta tyhjään tiileen tarvitsemansa tiilen kuvion.

Päätiilien merkityksille on annettu ainakin kaksi selitystä:

Kiinalaiset kutsuvat sarjaa vaihtoehtoisesti nimellä "nuoli" 箭 (jiàn). Vihreä 發 (fā) on kehotus ampua, punainen 中 (zhōng) merkitsee kohteeseen osumista ja valkoinen 白 (bái) näyttää epäonnistumista.

Merkit vastaavat myös kiinalaisen keisarillisen tutkintomenetelmän tuloksia. Punainen tiili (中榜 zhōngbǎng, "läpäisseiden lista") näytti, että oppilas oli läpäissyt tutkinnon ja nimitetään virka-asemaan. Vihreä tiili (發"財 fācái, "vaurastuminen") näyttää, että kokeissa menestymistä ja virka-aseman saavuttamista seuraa vauraus. Valkoinen tiili (白版 báibǎn) on muistutus nuhteettoman, lahjomattoman toiminnan tärkeydestä.

zhong on varhaisimmissa mahjong-peleissä ollut osana ilmansuuntaryhmää. Kiinalaisille ilmansuuntia on viisi. Viides on keskusta eli zhong ja se oli alun perin sininen kuten muutkin ilmansuunnat. On luultavasti länsimaisten markkinavoimien vaikutusta, että se irrotettiin alkuperäisestä yhteydestään ja tiilet ryhmiteltiin toisin.

Päätiilien nimi, "kolmen aikakauden tiilet", kertoo, että niiden on tarkoitus symboloida taivasta, joka määrää ajasta. Kolme aikakautta koostuvat kukin kolmesta 20 vuoden ajanjaksosta. Uusien virallisten sääntöjen lisäykset tuovat yhdeksän ajanjakson symboliikan entistä vahvemmin peliin.

Bonustiilet (kukkatiilet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasemmalta oikealle: luumu, orkidea (yksinkertaistettu merkki), krysanteemi, bambu; kevät, kesä, syksy, talvi.
  • kevät (春 chūn) ja luumu (梅 méi) - itä
  • kesä (夏 xià) ja orkidea (蘭 lán) - etelä
  • syksy (秋 qiū) ja krysanteemi (菊 jú) - länsi
  • talvi (冬 dōng) ja bambu (竹 zhú) - pohjoinen

Näitä kutsutaan yleisnimityksellä "kukat ja vuodenajat" (花牌 huāpái - kukkatiilet). Kukkien ja vuodenaikojen lisäksi tai asemasta pelin mukana voi tulla ammatteja, kahdeksan kuolemattoman symboleja tms. esittäviä sarjoja. Kuvamotiivista huolimatta ne kaikki edustavat neljää ilmansuuntaa, mikä on olennainen tieto pistelaskuvaiheessa perinteisiä pistelaskusääntöjä käytettäessä. Uusissa säännöissä kaikki tiilet ovat samanarvoisia.

Aitokiinalaisissa peleissä on yleensä myös kaksi tiiliparia, joilla pelaamiselle on omat sääntönsä. Tavallisesti parit esittävät kissaa ja rottaa sekä vaurauden jumalaa (财神; pinyin: Cáishén; Wade-Giles: Zhao Gongming) ja aarrepataa.

Maatiilet ovat pysyneet muuttumattomina, mutta arvotiilet ja bonustiilet ovat sallineet pelin tilaajien ja valmistajien mielikuvitukselle ja toiveille paljon liikkumavaraa. Lisäksi eri maiden mahjong-muunnelmissa kukkatiilissä on suuria eroja. Esimerkiksi vietnamilaisissa seteissä 16 numeroitua kukkatiiltä (1, 2, 3 ja 4 kaikki neljään kertaan) ja kahdeksan ylimääräistä bonustiiltä.

Muut pelivälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noppa
Neljä tuulta
Laskutikut

Pelissä käytetään kahta kuusisivuista arpakuutiota, joissa ykkönen ja nelonen on värjätty kiinalaiseen tapaan punaisiksi.

Mahjong-settiin voi kuulua joko nelisivuinen arpomisväline tai neljä pyöreää kiekkoa, joista kukin edustaa yhtä ilmansuuntaa, jonka merkki on kaiverrettu ja maalattu siihen. Näillä arvotaan istuimet ja ilmansuunnat sekä merkitään kuluvan kierroksen tuulta. Erilaisia tuuliosoittimia on paljon: kiekkoja, noppia, telineessä olevia pyöritettäviä sylintereitä ja niin edelleen.

Lisäksi pelin mukana tulee pistetikkuja tai pisteluita. Tikkujen käyttö ei ole välttämätöntä, mutta ne helpottavat tulostilanteen seuraamista, koska pisteenlasku perustuu maksuille pelaajalta toiselle. Tikkujen sijasta voi käyttää myös esimerkiksi pokeripelimerkkejä tai kynää ja paperia. Tikkuja (alun perin dominoita) on neljän tyyppisiä:

  • Taivas: 12 pistettä, joista puolet punaisia, puolet sinisiä (tai mustia)
  • Maa: kaksi pistettä
  • Ihminen: 8 pistettä
  • Sopusointu: kolme sinistä (tai mustaa) pistettä ja yksi punainen piste

Ihmisen ja maan pisteiden värit vaihtelevat peliseteissä. Pisteet voivat olla maalattuina tikun keskelle tai sen molempiin päihin.

Tavallisesti pistearvot ovat:

  • taivas - 500 pistettä
  • maa - 100 pistettä
  • ihminen - 10 pistettä
  • sopusointu - 2 pistettä

Uusissa säännöissä pistelasku on uudistettu täysin, eikä pisteitä kerry yhtä paljon kuin vanhojen sääntöjen mukaan. Laskutikuille voidaan antaa esimerkiksi seuraavat arvot:

  • taivas - 100 pistettä
  • maa - 25 pistettä
  • ihminen - 5 pistettä
  • sopusointu - 1 piste

Rahasta pelattaessa tikkujen loppuminen ei lopeta peliä tikut hävinneen kohdalla, koska hän voi yksinkertaisesti ostaa toisilta pelaajilta tikkuja käyttöönsä.

Japanilaisissa seteissä on erilaiset tikut:

  • 7 punaista pistettä ja 2 mustaa pistettä: 10 000 pistettä
  • 5 punaista pistettä: 5 000 pistettä
  • 1 punainen piste: 1 000 pistettä
  • 8 mustaa pistettä: 100 pistettä

Nämä pistearvot pätevät modernissa japanilaissa mahjongissa. Perinteisillä säännöillä pelattaessa pistearvot ovat pienemmät.

Perussäännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahjongia on pelattu yksityiskohdiltaan vaihtelevin säännöin. Jos pelataan vanhojen sääntöjen mukaan, pitää pelaajien varmistaa ennen pelin alkua, että kaikki ovat samaa mieltä pelissä noudatettavista säännöistä. Joidenkin virallisten sääntöjen (esimerkiksi uusien kilpasääntöjen, World Series of Mahjongin sääntöjen tai Euroopan mahjong-liiton riichi-säännöt) noudattaminen eliminoi sääntöjen tulkinnanvaraisuuden.

Peliin tarvitaan neljä pelaajaa, joskin kolmen pelaajan peli onnistuu myös. Kolmella pelaajalla pelatessa toimitaan ikään kuin mukana olisi neljäskin pelaaja (tyhjä paikka nimetään tuuleksi ja muuri rakennetaan normaalisti).

Yleisiä periaatteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajiin liittyvät toimet kiertävät aina vastapäivään, muuriin liittyvät toimet myötäpäivään. Pelin tempo voi olla miten nopea tahansa, kunhan kullakin pelaajalla on riittävästi aikaa reagoida muutoksiin. Tarvittaessa pelaaja voi pyytää hetken miettimisaikaa missä vaiheessa tahansa.

Mahjongia pelataan kierroksittain. Yksi kierros käsittää vähintään neljä ja korkeintaan 52 erää. Vaihtelu johtuu siitä, että jakajan voittaessa erän jakovuoro ei siirry järjestyksessä seuraavalle pelaajalle. Poikkeuksena on jakajan kolmastoista perättäinen erävoitto, jolloin vuoro siirtyy seuraavalle voitosta huolimatta.

Pelaajien tavoitteena on muodostaa mahdollisimman arvokas voittokäsi mahdollisimman nopeasti. Yleisimmät voittokädet muodostuvat neljästä kolmen tiilen ryhmästä ja yhdestä parista, mutta tästä kaavasta poikkeavia voittokäsiä on lukuisia. Pelaajan julistaessa voittokäden erä päättyy ja pisteet lasketaan. Säännöistä riippuen joko kaikki maksavat vain voittajalle tai hävinneet maksavat lisäksi myös toisilleen vajaiden käsiensä arvojen mukaan. Sovitun kierrosmäärän täytyttyä eniten pisteitä kerännyt pelaaja voittaa.

Aloitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelin alkua

Mahjongia pelataan mielellään neliönmuotoisen pöydän äärellä. Neljän pelaajan keskinäiset paikat arvotaan jollakin yhteisesti sovitulla tavalla. Samoin arvotaan, kuka pelaajista on ensin jakaja eli "itätuuli". Muiden pelaajien omat tuulet määräytyvät itätuulesta vastapäivään lukien järjestyksessä etelä, länsi, pohjoinen. Pelaajien tuulilla on vaikutus pistelaskuun ja tiettyjä sääntöjä käytettäessä myös maksuihin, jolloin jakaja eli itätuuli sekä maksaa että saa pisteet kaksinkertaisina.

Tuulten nimeämisen jälkeen tiilien jako eli "muurin murtaminen" valmistellaan: tiilet käännetään pöydälle kuvapuoli alaspäin ja sekoitetaan. Kukin pelaaja rakentaa eteensä kaksi tiiltä korkean muurin tiilten kuvapuolet alaspäin. Muurin leveys on 17 tiiltä, bonustiiliä käytettäessä 18 tiiltä. Muurit järjestetään neliöksi.

Muurin murtaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neliönmuotoinen muuri.

Itätuuli heittää arpakuutioita ja laskee vastapäivään, itsestään aloittaen, arpakuutioiden luvun osoittaman pelaajan, josta tulee muurin murtaja.

Kiinalaiseen tapaan muuri murretaan siten, että muurin murtaja heittää arpakuutioita uudelleen ja lisää tuloksen itätuulen heittämään summaan, minkä jälkeen hän laskee edessään olevan muurin sivun oikeasta laidasta alkaen yhteissumman verran päällekkäisiä tiilipareja vasemmalle jatkaen tarvittaessa vasemmalla puolellaan istuvan muurille. Muurin murtaja nostaa kyseisen tiiliparin päällimmäisen tiilen syntyneen aukon oikealle puolelle ensimmäiseen paikkaan ja alimmaisen tiilen aukon oikealle puolelle kolmanteen paikkaan.

Japanilaiseen tapaan muurin murtaja heittää arpakuutiota uudelleen ja laskee murtamiskohdan samaan tapaan mutta vain oman heittonsa summan mukaan. Murtamiskohdasta lasketaan takaisin oikealle seitsemän tiiliparin mittainen "raunio" eli "kuollut muuri", joka irroitetaan muusta muurista erilleen. Raunion kolmas päällimmäinen tiili vasemmalta lukien käännetään paikallaan kuvapuoli ylöspäin. Tämä tiili on nimeltään dora ja sen perusteella pelaajat voivat saada lisäpisteitä.

Muurin murtamisen jälkeen pelaajat ottavat itätuulesta alkaen vastapäivään kiertäen itselleen tiiliä muurista jakokohdasta alkaen ensin kukin kaksi tiiliparia kerrallaan kolmesti. Lopuksi itätuuli ottaa yhdelleen ensimmäisen ja neljännen yksittäisen tiilen, loput kolme pelaajaa järjestyksessä kukin yhden. Jaon jälkeen itätuulella on 14 tiiltä ja muilla 13. Pelaajat katsovat tiilensä ja asettelevat ne eteensä haluamaansa järjestykseen niin, etteivät muut näe tiilien arvoja.

Pelin kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisten sääntöjen mukainen raunio.

Jos bonustiilet ovat pelissä mukana, itätuuli aloittaa jaon jälkeen pelin kutsumalla kukat ja vuodenajat esiin. Tällöin kaikki pelaajat asettavat pöydälle eteensä jaossa saamansa bonustiilet kuvapuoli ylöspäin ja ottavat rauniosta käteensä korvaavat tiilet. Jos pelaaja nostaa pelin aikana muurista bonustiilen, hän asettaa sen heti pöydälle näkyviin ja korvaa sen käteensä rauniosta otetulla tiilellä.

Itätuuli aloittaa varsinaisen pelin asettamalla yhden tiilistään kuvapuoli ylöspäin pöydälle edessään olevan muurin sisäpuolelle. Tällaista kädestä poistettua tiiltä kutsutaan "heitetyksi" tai "viskatuksi". Muut pelaajat päättävät, vaativatko eli "huutavatko" sen itselleen. Tiilen voi vaatia itselleen vain, mikäli se täydentää jonkin ryhmän tai on viimeinen pelaajan tarvitsema tiili voittokäteen. Mikäli useampi pelaaja vaatii samaa tiiltä, arvokkain yhdistelmä voittaa. Chow-vaatimuksen voi tehdä vain pelivuorossa edellisen pelaajan heittämästä tiilestä. Ainoastaan viimeisimmän heitetyn tiilen voi vaatia.

  • mahjong -- tiili täydentää voittokäden -- säännöt useamman samanaikaisen mahjong-vaatimuksen suhteen vaihtelevat
  • pung (jap. pon) -- tiili täydentää kolmen saman tiilen ryhmän
  • kong (jap. kan) -- tiili täydentää neljän saman tiilen ryhmän
  • chi (jap. chī) -- tiili täydentää kolmen perättäisen tiilen ryhmän

Mikäli tiiltä ei vaadita, seuraavana vuorossa oleva pelaaja nostaa tiilen muurin murretusta päästä, ja voi halutessaan liittää sen käteensä. Tämän jälkeen hän heittää yhden tiilen pois kädestään, muut esittävät mahdolliset vaatimuksensa, ja niin edelleen.

Mikäli tiili vaaditaan, tiilen saanut pelaaja kääntää vaatimukseen oikeuttavan yhdistelmän tiilet kädestään esille ja liittää sen jälkeen vaaditun tiilen niiden yhteyteen. Tiiliryhmä jätetään esille, ja pelaaja heittää kädestään tiilen pois.

Näin jatketaan, kunnes joku pelaajista saa mahjongin eli voittokäden, tai muurista loppuvat tiilet (uusien sääntöjen mukaan) tai muurissa (mukaan lukien raunio) on enää 14 tiiltä (vanhojen sääntöjen mukaan). Edellisessä tilanteessa voittokäsi, joissain säännöissä myös hävinneet kädet, pisteyteytetään ja pelaajat maksavat toisilleen pisteistä riippuen.

Sarjat ja pisteytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahjong, joka sisältää avoimen gangin.

Tiilistä kerätään erilaisia sarjoja. Mahjong on käsi, jossa on neljä sarjaa ja pari. Mahjongin saa myös tietyillä erikoiskäsillä.

Sarjat ja vaihtoehtoiset nimitykset:

  • peng (碰 pinyin: pèng; ent. pong, pung; jap. pon)
  • gang (perinteinen: 槓, yksinkertaistettu 杠, pinyin: gàng; ent. kong; jap. kan)
  • chi (吃 chī tai 上 shàng; ent. chow; tsao, jap. chi)
  • pari (將 jiāng tai 眼 yǎn - silmät; jap.: tyyny)

Sarjan voi muodostaa kahdella tavalla: pelaamalla sen kädestä (piilosta) tai huutamalla. Kädestä pelattu peng tai gang (piilo-peng tai piilo-gang) on arvokkaampi kuin huudettu. Pelaaja voi omalla vuorollaan pelata sarjan pöytään. Koska kädestä pelattu sarja on arvokkaampi kuin huutamalla saatu, sarja merkitään kädestä pelatuksi kääntämällä yksi tiilistä sivuttain tai nurin. Pistelaskussa ei ole merkitystä, onko kädessä rakennettu sarja pelattu pöydälle vai ei.

Peng (pong, pon)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MJt7.pngMJt7.pngMJt7.png

Peng koostuu kolmesta samanlaisesta tiilestä. Se on yleisin mahjongin muodostamiseen käytetty sarja. Arvokkain peng on tehty tuulitiilistä, jossa tuuli on samalla sekä pelaajan oma tuuli että kierroksen tuuli.

Gang (kong, kan)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MJs4.pngMJs4.pngMJs4.pngMJs4.png

Gang kostuu neljästä samanlaisesta tiilestä. Pelaajan käden tiilimäärän pitämiseksi vakiona hän nostaa gangin muodostamisen jälkeen ylimääräisen tiilen rauniosta. Tällöin voidaan myös kääntää esiin ylimääräinen dora eli kerrointa osoittava tiili. Pistelaskun helpottamiseksi erityyppiset gangit merkitään kääntämällä niiden tiiliä eri tavoin.

Avoin gang on pöydälle asetettu peng, jonka pelaaja täydentää myöhemmin saamallaan tiilellä gangiksi, jos saa sopivan tiilen muurista. Pengin täydentäminen toisen pelaajan pois heittämällä tiilellä ei ole sallittua kaikissa säännöissä.

Huudettu gang on piilo-pengin täydentäminen gangiksi toisen pelaajan pois heittämällä tiilellä. Sarja asetetaan pöydälle ja yksi tiilistä käännetään nurinpäin osoittamaan, että gang on tehty piilossa olleen pengin avulla. Käsi täydennetään rauniosta otetulla tiilellä. Huudettu gang merkitään yhdellä nurin käännetyllä tiilellä.

Piilo-gang syntyy kun pelaaja täydentää piilo-pengin muurista nostamallaan tiilellä. Piilo-gang merkitään kahdella nurin käännetyllä tiilellä.

Gangin muodostaminen ei ole pakollista ja pelaaja voi säilyttää neljännen tiilen kädessään ilmoittamatta gangia tai heittää sen kädestään pois.

Chi (chow, chi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MJw4.pngMJw5.pngMJw6.png

Chi on suora, jossa on kolme numeroarvoltaan peräkkäistä saman maan tiiltä. Chin voi huutaa itselleen vain vasemmalla puolella eli vuorojärjestyksessä edellisenä istuvan pelaajan pois laskemasta tiilestä.

Perinteisten sääntöjen mukaan chistä ei saa pisteitä, ellei kädestä tehty mahjong ole erikoistapaus. Chitä käytetään silloin, kun halutaan voittoa (mahjong), mutta se ei ole suotavaa rahapelissä. Rahasta pelaava pelaaja pyrkii välttämään chin käyttöä, ellei hänellä ole edellytyksiä erikoiskäteen.

Kilpailusääntöjen mukaan pisteitä voi saada erilaisista chi-kokoonpanoista.

Pari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MJt2.pngMJt2.png

Pari eli silmät (japanilaisittain tyyny) on kaksi samaa tiiltä. Parin voi huutaa vain, kun se tarvitaan mahjongin tekemiseen.

Voitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun pelaaja on yhtä tiiltä vaille mahjong eli voittokäsi, hänen sanotaan kuulostelevan (eli odottavan) tiiltä (myös tempai, kiinan kielestä 聽牌 tīngpái) tai japanilaisittain istuvan kivellä. Säännöistä riippuen pelaaja voi sitoutua pitämään kätensä samana kunnes saa voittotiilen: tällöin hän julistaa riichin (kiinasta 立直 lìzhí, "seistä suorassa") ja asettaa pöydälle lisäpanoksen. Riichivoitosta saa lisäpisteitä, muutoin pelaaja menettää panoksensa.

Vain voittotiiltä vailla oleva pelaaja voi huutaa tarvitsemansa tiilen toisen pelaajan heitettyä sen pois sanomalla mahjong tai hu (胡), japanilaisittain ron. Myös itse nostetulla uudella tiilellä voittaa, tällöin japanilainen ilmoitus on tsumo. Pelaaja voi huutaa myös tiilen, jota joku pelaaja käyttää täydentääkseen pöydällä jo olevaa omaa pengiaan gangiksi. Tätä sanotaan gangin ryöstämiseksi.

Voittokäsi-ilmoituksen jälkeen pelaaja paljastaa kätensä muille pelaajille. Eri säännöissä käsitellään samaa tiiltä koskevien voittokäsi-ilmoitusten tilannetta eri tavoin: ainoastaan vuorossa seuraavana oleva pelaaja saattaa saada voiton, kaikki samalla tiilellä voittokäden saavat voivat voittaa kierroksen, tai kolmen yhtäaikaisen voittokäden tapauksessa kierros voidaan julistaa tasapeliksi.

Uusien sääntöjenselvennä mukaan voittokädessä pitää olla vähintään 8 pistettä, ja pienempiarvoisen voittokäden ilmoittava pelaaja joutuu maksamaan muille sakkoja. Tällaisen virheen jälkeen pelaajan käsi on kuollut: pelaaja nostaa vuorollaan uuden tiilen ja heittää sen heti pois. Kuollutta kättä ei voi muuttaa eikä julistaa voittokädeksi vaikka pelaaja sattuisikin nostamaan käden arvoa korottavan tiilen.

Japanilaisten sääntöjen mukaan pelataan joskus niin, että voitto-ilmoitusta ei voi tehdä, ellei pelaaja ole tehnyt riichi- eli odotusilmoitusta aiemmalla vuorolla. Tavallisesti tämä sääntö ei kuitenkaan ole voimassa. Japanilaisessa mahjongissa riichistä saa kuitenkin lisäpisteitä.

Kun ilmoitettu voittokäsi on todettu sääntöjen mukaiseksi, se pisteytetään. Kierroksen hävinneet pelaajat maksavat voittajalle, joidenkin sääntöjen mukaan myös toisilleen käsiensä arvojen perusteella.

Erän päättäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erä päättyy pelaajan voittoon tai tiilten loppuessa ilman voittokäsiä tasapeliin. Modernien kilpailusääntöjen mukaan pelattaessa tasapelitilanteessa tempaissa olleet pelaajat (joilla on yhtä tiiltä vaille valmis voittokäsi) saavat ilman tempaita jääneiltä pienen määrän pisteitä.

Vanhojen sääntöjen mukaan itätuulen eli jakajan voittaessa erän pelataan seuraava erä samoilla tuulilla kunnes joku toinen pelaaja voittaa tai jakaja saa kolmannentoista perättäisen voittonsa. Muutoin jakovuoro eli itätuuli siirtyy vastapäivään edellisen kierroksen etelätuulelle. Kun kukin pelaaja on ollut vuorollaan itätuuli, pelin tuuli vaihtuu itätuulesta etelätuuleksi, myöhemmin etelätuulesta länsituuleksi ja lopulta pohjoistuuleksi. Pelin tuulen vaihtuessa pelin itätuulena aloittanut on jälleen itätuuli.

Uusien sääntöjen mukaan peli koostuu neljästä kierroksesta (itä, etelä, länsi ja pohjoinen), jotka kukin sisältävät neljä erää (itä, etelä, länsi ja pohjoinen). Voittajan tuuli ei vaikuta pelattavien erien (16) määrään. Kilpasäännöissä pelin pituutta rajoittaa aina myös aikaraja, yleensä 2-2,5 tuntia. Kun aika loppuu, peli loppuu välittömästi.

Pistelasku (vanha)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pistelasku muodostuu peruspisteiden laskemisesta ja kerrannaisten selvittämisestä. Joissain säännöissä vain voittaja saa pisteitä, toisissa muutkin voivat saada pisteitä pengeista ja gangeista. Peruspisteet kerrotaan kerrannaisilla. Peliin voidaan sopia maksimipistemäärä, jonka yhdellä kädellä voi saavuttaa.

Peruspisteet

  • peng: numerot 2–8
pöydällä (2 pistettä)
kädessä (4 pistettä)
gang (8 pistettä)
gang kädessä (16 pistettä)
  • peng: 1:t, 9:t, kunnianarvoisat
pöydällä (8 pistettä)
kädessä (16 pistettä)
gang (16 pistettä)
gang kädessä (32 pistettä)
  • pari: lohikäärmeet, pelin tuuli tai oma tuuli
(2 pistettä)

Lisät peruspisteisiin mahjongin tekijälle:

  • mahjongin teko (20 pistettä)
  • voittava tiili muurista (2 pistettä)

Kaikille yhteiset kerrannaiset

  • lohikäärme-peng x 2
  • pelin tuuli -peng x 2
  • oma tuuli -peng x 2

Mahjongin tekijän kerrannaiset

  • ei chitä x 2
  • ei arvotiiliä x 2
  • vain saman maan tiiliä, arvotiilet sallittuja x 2
  • vain saman maan tiiliä x 3
  • mahjong-tiili on muurin viimeinen nostettavissa oleva tiili (15. viimeinen) x 2
  • kaikki sarjat kädestä x 2
  • gangin ryöstäminen x 2 (mahjong tiilellä, jonka toinen pelaaja vaati itselleen gangia varten)
  • peng kahdesta lohikäärmeestä ja pari kolmannesta lohikäärmeestä x 2

Erikoiskädet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13 orpoa

Mahjongin voi suorittaa rakentamalla erikoiskäsiä, joilla mahjongin tekeminen tuottaa enimmäispisteet. Yleensä erikoiskäsien saaminen on hankalaa ja majiangmestari saattaa pelata ikänsä näkemättä kaikkia määriteltyjä erikoiskäsiä. Erikoiskäsissä peng voi olla myös gang.

  • Yhdeksän porttia – kaikki saman maan tiilet siten, että 1:t ja 9:t muodostavat pengin ja muut numerot esiintyvät chissä ja parissa
  • Päät ja hännät – 1:ien ja 9:ien muodostamat pengit ja pari
  • Kolme suurta mestaria – peng jokaisesta lohikäärmeestä
  • Neljä siunausta – peng jokaisesta tuulesta
  • Tuulet ja lohikäärmeet – vain arvotiiliä (kunnianarvoisia)
  • Kätketty aarre – neljä pengia kädestä
  • Taivaallinen siunaus – itätuuli tekee mahjongin suoraan jaosta
  • Maallinen siunaus – pelaaja tekee mahjongin huutamalla ensimmäisen itätuulen poispaneman tiilen

Erikoiskädet, joissa ei tarvitse sarjoja

  • Seitsemän paria – seitsemän erilaista paria -- jos mahjong muodostuu huudetulla tiilellä, käsi on 250 pisteen arvoinen
  • Kolmetoista orpoa – 1 kpl jokaista päätytiiltä (1 ja 9) ja arvotiiltä ja toinen kpl yhdestä näistä

Bonustiilet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bonustiiliä ei mielellään käytetä pelin strategiapuoleen vakavasti suhtautuvien parissa, sillä ne lisäävät satunnaisen onnen merkitystä – yksi onnekas kukkatiili voi antaa saman bonuksen kuin tarkkaan rakennettu erikoiskäsi. Toisin paikoin Kauko-Itää suhtautuminen on päinvastainen ja bonus- ja jokeritiiliä on pelissä runsaasti, jopa 32 kappaletta.

Yksi bonustiili lisää peruspisteitä neljällä.

Jos bonustiili edustaa pelaajan tuulta tai pelierän tuulta, pelaaja saa yhden kertoimen. Bonustiilen ollessa sekä pelaajan oma että pelin tuuli pelaaja saa kaksi kerrointa. Onnekas pelaaja voi siis saada kolminkertaiset pisteet, vaikkei rakentanutkaan majiangia.

Pistelasku (uusi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pisteitä saa alkuperäisen 440 yhdistelmän sijasta 81 yhdistelmästä. Voittavassa kädessä voi olla useampia pisteisiin oikeuttavia yhdistelmiä. Pisteenlaskua mutkistaa se, että osa yhdistelmistä sisältää implisiittisesti toisensa, eikä niitä silloin saa laskea samasta kädestä.

Ainoastaan voittajan pisteet lasketaan. Voittokädessä on oltava vähintään kahdeksan pistettä, eikä bonustiilistä saatavia pisteitä saa laskea tässä vaiheessa vielä mukaan.

Voittajan käden yhdistelmien pisteet ja mahdolliset bonuspisteet lasketaan yhteen.

Jos voittava tiili tuli muurista, 8 pistettä lisätään peruspisteisiin ja häviäjät maksavat kukin yhteenlasketun pistemäärän voittajalle.

Jos voittava tiili on toisen pelaajan poisheittämä, muut pelaajat maksavat voittajalle 8 pistettä kukin. Lisäksi tiilen poisheittänyt pelaaja maksaa voittajalle peruspisteet.

Jos pelaaja on ilmoittanut tekevänsä mahjongin, mutta hänen pisteensä eivät riitä, hän joutuu maksamaan sakkona 10 pistettä kullekin muista pelaajista sekä pelin lopussa voittajalle normaalisti.

Yhdistelmät jaetaan 12 ryhmään niistä annettavien pisteiden mukaan seuraavasti:

1 piste

  • Chi-kaksoset: kaksi identtistä chitä samasta maasta, esimerkiksi kaksi 345 -bambusarjaa.
  • Chi-pari: kaksi samanlaista chitä eri maista, esimerkiksi bambu-678 ja kolikko-678.
  • Kahden chin sarja: kaksi peräkkäistä chitä samasta maasta, esimerkiksi kolikoiden 123 ja 456.
  • Päätychit: 123 ja 789 samasta maasta.
  • Tuulten tai päätytiilien (1 ja 9) peng.
  • Avoin gang: poisheitetystä tiilestä muodostettu gang.
  • Tyhjä maa: käsi, josta puuttuu yksi kolmesta maasta.
  • Ei arvotiiliä: käsi muodostuu vain numerotiilistä.
  • Mahjong kolmosen tai seiskan avulla: mahjongin muodostaminen täydentämällä chi 123 tai 789 -- käsi voi valmistua vain yhdellä tiilellä.
  • Mahjong keskitiilen avulla: chin täydentäminen keskitiilellä, esimerkiksi 4 täydentää chin 345 -- käsi voi valmistua vain yhdellä tiilellä.
  • Parin täydentäminen. Tämä ei päde, jos mahjong olisi voitu muodostaa myös toisella tiilellä.
  • Itse nostettu: mahjongin valmistuminen muurista itse nostetulla tiilellä.
  • Bonus-tiili

2 pistettä

  • Lohikäärmepeng
  • Kierroksen tuulen peng
  • Istuimen tuulen (oman tuulen) peng
  • Piilossa oleva käsi, jonka toisen pelaajan poisheittämä tiili täydentää mahjongiksi.
  • Neljä chitä -- käden täydentävä pari ei saa muodostua arvotiilistä.
  • Hajotettu gang: kolme tiiltä muodostaa pengin ja neljäs on osa chitä.
  • Kaksoispeng: samanarvoinen peng eri maista, esimerkiksi kirjain-666 ja bambu-666.
  • Kaksi piilossa olevaa pengiä
  • Piilossa oleva gang
  • Kaikki tavallisia: ei arvotiiliä eikä päätytiiliä (1 ja 9).

4 pistettä

  • Suuri käsi: vain arvotiiliä ja päätytiiliä (1 ja 9).
  • Piilossa oleva käsi: kaikki sarjat ovat piilossa ja mahjong täydentyy muurista itse otetulla tiilellä.
  • Kaksi avointa gangia
  • Neljäs tiili: majiangin muodostaminen neljännellä tiilellä, kun muut kolme ovat esillä pöydässä (avoimissa ryhmissä tai poisheitettyinä).

6 pistettä

  • Neljä pengiä
  • Yksi maa ja arvotiiliä
  • Kolme etenevää chitä: etenevät sarjat, esimerkiksi 234, 345, 456, kaikki eri maata.
  • Suku: jokainen sarja muodostuu kolmesta maasta, pari tuulesta ja lohikäärmeestä.
  • Avoin käsi: sekä sarjat että pari sisältävät poisheitetyn tiilen.
  • Kaksi piilossa olevaa gangia
  • Kaksi lohikäärmepengiä

8 pistettä

  • Sarjojen liitto: 123, 456 ja 789 kolmesta eri maasta.
  • Käänteiset tiilet: mahjong tiilistä, jotka toisin päin käännettyinä näyttävät samalta (bambut paitsi 1, 3 ja 7, kolikot paitsi 6 ja 7 sekä bai eli valkoinen lohikäärme).
  • Yhtenevä kolmoischi: sama chi kolmesta eri maasta, esimerkiksi 345- bambut, 345-kolikot, 345-kirjaimet.
  • Etenevät pengit: kolme pengiä eri maista, peräkkäiset numerot, esimerkiksi kirjain-555, kolikko-666, bambu-777.
  • Kana: mikään käden osa ei saa yhtään pistettä mistään syystä.
  • Viimeinen tiili: mahjong valmistuu muurin viimeisellä tiilellä.
  • Viimeinen poisheitto: mahjong valmistuu pelin viimeisellä poisheitetyllä tiilellä.
  • Gangin korvaustiili: mahjong valmistuu tiilellä, joka on nostettu muurista tai rauniosta täydentämään käsi gangin muodostamisen jälkeen.
  • Gangin ryöstäminen: majiang valmistuu tiilellä, jonka toinen pelaaja huutaa muodostaakseen gangin.

12 pistettä

  • Pienet arvotiilet
  • Pienet arvotiilet ja yhteenliitetyt: 147-, 258- ja 369-sarjat (kolme aikakautta) eri maista sekä yksinäisiä arvotiiliä.
  • Yhteenliitettyjen sarja: kolme sarjaa 147, 258 ja 369 eri maista.
  • Suuret luvut: käsi koostuu vain eri maiden numeroista 6-9.
  • Pienet luvut: käsi koostuu vain eri maiden numeroista 1-4.
  • Kolme suurta tuulta: kolme tuulipengiä tai -gangia.

16 pistettä

  • Sarja: neljä chitä, joista kolme ovat 123, 456 ja 789 sekä pari samasta maasta.
  • Toisiaan vastaavat päätychit: 123 ja 789 kahdesta maasta sekä viitospari kolmannesta maasta.
  • Kolme askellettua chitä: kolme chitä samasta maasta, yhden tai kahden askelen erolla, esimerkiksi 123, 234 ja 345 tai 123, 345 ja 567.
  • Kaikki viitoset: jokainen sarja sisältää jonkin maan viitosen, myös pari on viitospari.
  • Kolmoispeng: kolme samaa pengiä eri maista, esimerkiksi kolikko-444, bambu-444 ja kirjain-444.
  • Kolme piilossa olevaa pengiä

24 pistettä

  • Pelkkiä pareja: seitsemän paria.
  • Suuret arvotiilet ja yhteenliitetyt: yksi jokaista arvotiiltä, yhteenliitettyjä sarjoja ja pari.
  • Neljä parillista pengia: kaikki tiilet ovat parillisia numeroita eli 2, 4, 6 ja 8.
  • Yksi maa: kaikki tiilet kuuluvat samaan maahan.
  • Chi-kolmoset: kolme identtistä chitä samasta maasta (tiilet voisi järjestää uudelleen kolmeksi pengiksi).
  • Kolmen pengin sarja: peräkkäiset pengit samasta maasta, esimerkiksi kolikoiden 333, 444 ja 555.
  • Kolme korkeinta numeroa: kaikki tiilet koostuvat numeroista 7-9.
  • Kolme keskimmäistä numeroa: kaikki tiilet koostuvat numeroista 4-6.
  • Kolme alinta numeroa: kaikki tiilet koostuvat numeroista 1-3.

32 pistettä

  • Neljä etenevää chitä: esimerkiksi 234, 345, 456 ja 567 tai 123, 345, 567 ja 789.
  • Kolme gangia
  • Arvotiilet ja päätytiilet: pengit ja pari ovat kaikki arvotiiliä tai päätytiiliä (1, 9).

48 pistettä

  • Chi-neloset: neljä idettistä chitä samasta maasta.
  • Neljä etenevää pengiä: pengit samasta maasta, esimerkiksi bambujen 444, 555, 666 ja 777.

64 pistettä

  • Puhtaat päädyt: kaikki tiilet ovat päätytiiliä eli 1 tai 9.
  • Neljä pientä tuulta: kolmen tuulen pengit tai gangit sekä pari neljännestä tuulesta.
  • Kolme pientä lohikäärmettä: kahden lohikäärmeen pengit tai gangit sekä pari kolmannesta.
  • Puhtaat arvotiilet: kaikki tiilet ovat arvotiiliä.
  • Neljä piilossa olevaa pengiä
  • Neljä päätychitä: kaksi 123-chitä ja kaksi 789-chitä sekä viitospari samasta maasta .

88 pistettä

  • Neljä suurta tuulta: neljän tuulen pengit tai gangit.
  • Neljä suurta lohikäärmettä: kolmen lohikäärmeen pengit tai gangit.
  • Jade: kaikki tiilet ovat vihreitä, joita ovat bambujen 2, 3, 4, 5, 6 ja 8 sekä vihreä lohikäärme.
  • Yhdeksän porttia: käsi, joka koostuu yhden maan tiilistä ja jonka täydentämiseksi sopii mikä tahansa maan numerotiilistä.
  • Neljä gangia
  • Seitsemän paria sarjassa: esimerkiksi kolikoiden 22, 33, 44, 55, 66, 77 ja 88.
  • Kolmetoista orpoa: yksi jokaista arvotiiltä ja päätytiiltä sekä pari yhdelle näistä.

Sääntöeroja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinalaisten sääntöjen mukaan pelattaessa tuurilla on suurempi merkitys pelaajien menestykseen. Esimerkiksi onnekkaasti sattuneet bonustiilet voivat moninkertaistaa heikonkin voittokäden arvon. Lisäksi erikoiskäsien tavoitteleminen on erittäin riskialtista, koska niistä ei keskeneräisinä tyypillisesti saa juuri lainkaan pisteitä, ja muut pelaajat voivat keskeyttää pelin heikolla voittokädellä.

Modernit japanilaiset säännöt vähentävät tuurin merkitystä kiinalaisiin sääntöihin verrattuna ja ovat käytössä sellaisenaan tai muunneltuina uhkapelissä ja kilpailuissa. Tärkein ero on se, ettei mahjong ole sallittu, ellei kädessä ole ainakin yksi kerrannainen. Kerrannaisen voi saada julistamalla "riichi" eli olevansa yhden tiilen päässä mahjongista, jolloin pöydälle asetetaan pistemerkki. Riichin jälkeen pelaaja ei saa enää muuttaa kätensä kokoonpanoa, vaan joutuu hylkäämään muurista saamansa tiilet ellei saa niillä voittokättä. Kiinalaisissa säännöissä voittojulistuksen voi yleensä tehdä vain pelin ensimmäisen kierroksen aikana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Shozo Kanai and Margaret Farrell: Mah Jong for Beginners, based on the Rules and Regulations of the Mah Jong Association of Japan
  • A.D.Millington: The Complete Book of Mah-Jongg; the Rules, Strategy and Philosophy of the Classical Chinese Game
  • D. B. Pritchard: The New Mahjong: The International Game, Elliot Right Way Books 2004
  • The World Mahjong Organization: Mahjong Competition Rules, 2006

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mahjong.