Mah-jong

Mah-Jong

Mah-jong
Pelaajia	2-4
Pelin kesto	alle 5 sekuntia (todella harvinaista)-monta tuntia
Monimutkaisuus	monimutkainen
Strategisuus	matala (pitää osata arvioda ja muu on onnea)
Satunnaisuus	paljon (kaikki riippuu hyvistä "korteista"

Mah-jong (kiinaksi 麻將, pinyin: májiàng, Wade-Giles: mahjong) on Kiinasta peräisin oleva neljän hengen peli. Pelin voittamiseksi tarvitaan tietoa pelimekaniikasta, todennäköisyyksien arvioimista ja hyvää onnea. Aloittelevalle pelaajalle peli vaikuttaa täysin onneen perustuvalta, mutta mestarilla täytyy olla shakin hallitsemiseen tarvittavaan tietomäärään verrattava kokemus erilaisista käsistä ja pelitilanteista.

Pelissä käytetään 144 tiiltä, joista muodostetaan sarjoja. Tavoitteena on saada käsi, joka sisältää majiangiin tarvittavat sarjat. Yksi majiang-peli sisältää vähintään 16 erää ja kestää arviolta 1–3 tuntia.

Mah-jong on osa kiinalaista kansankulttuuria

Länsimainen pelisalkku sisältöineen

Historia

Mah-jongin varhaisvaiheet ovat joiltain osin hämärän peitossa. Markkinointimielessä levitetyissä tarinoissa kerrotaan muinaisista Kiinan keisareista, Kungfutsesta ja Nooan arkista. Ensimmäiset konkreettiset todisteet majiangista ovat 1800-luvun loppupuolelta ja nykykäsityksen mukaan peli on lähtöisin Ningbosta, Zhejiang-provinssista. Se on kehitetty aikaisempien domino- ja korttipelien sekä kiinalaisten rahojen pohjalta. Kiinalaiset dominot ovat yhä osa peliä, mutta niiden tehtävä siinä on toimia pistelaskun apuvälineinä.

Mah-jongia on käytetty uhkapelaamiseen, josta nykyiset pistelaskujärjestelmät ovat periytyneet. Kommunistisen puolueen ottaessa vallan Kiinassa majiang kiellettiin, koska ihmiset pelasivat rahasta vuorokaudet läpeensä sen sijaan että olisivat tehneet töitä.

Kiinalainen sivistyneistö pitää mah-jongia rahvaan pelinä, eikä kiinalainen, joka haluaa tehdä sivistyneen vaikutuksen, myönnä edes osaavansa pelata sitä. Sivistyneistölle sopiva peli on 圍棋 wéiqí, joka lännessä tunnetaan paremmin japanilaiselta nimeltään go.

Kiinasta peli vietiin Japaniin 1907. 1920-luvulla mah-jong levisi Yhdysvaltoihin. Sekä japanilaiset että yhdysvaltalaiset kehittivät peliä monimutkaisemmaksi ja siitä julkaistiin monia sääntökokoelmia. The Mah Jong Association of Japan julkaisi säännöstön, jota on pidetty viime vuosikymmeninä eräänlaisena kansainvälisenä standardisäännöstönä. Amerikkalainen mahjong (Mah Jongg) taas poikkeaa täysin perinteisestä majiangista.

Mah-jongin säännöt ovat vaihdelleet suuresti maittain ja paikkakunnittain. Vuonna 1998 Kiinan valtiollinen urheilukomitea julisti mah-jongin viralliseksi kilpalajiksi ja julkaisi standardisäännöt, jotka tulivat maailman tietoisuuteen lokakuussa 2002, kun niitä käytettiin ensimmäisessä mah-jongin maailmanmestaruuskilpailussa Tokiossa. Ne tarkoitettiin virallisiksi kansainvälisiksi säännöiksi.

Lokakuussa 2005 perustettiin the World Mahjong Organisation (WMO) Beijingissä, Kiinassa. Mukana olivat muun muassa the Japan Mahjong Organizing Committee (JMOC) ja the European Mahjong Association (EMA). Kansainvälisiin sääntöihin tehtiin joitakin muutoksia vuonna 2006. Ne ovat nyt "majiangin kilpailusäännöt", joita sovelletaan kilpailuissa.

Näillä kilpasäännöillä pelataan olympialaisessa hengessä ilman rahapalkintoja. Vuonna 2007 Macaossa pelattiin ensimmäisen kerran World Series of Mahjong -maailmanmestaruusturnaus, jossa pelataan rahapalkinnoista. Vuoden 2008 World Series of Mahjong -turnauksen voittaja sai palkinnoksi 500 000 dollaria. World Series -turnauksessa käytetään omia World Series -sääntöjä.

Kirjoitusasusta

Mah-jong levisi länteen amerikkalaisten välityksellä. Sanan latinisoinnissa käytettiin siis englantia varten kehitettyjä menetelmiä kuten Wade-Giles. Vuonna 1979 hyväksyttiin mandariinikiinan viralliseksi kansainväliseksi latinisointimenetelmäksi hanyu-pinyin. Wade-Gilesin mukainen nimitys on ehtinyt kuitenkin vakiintua.

Pelivälineet

Peliväineinä käytetään tiilen muotoisia pelinappuloita, joita on virallisessa pelissä 144. Pelitiili on perinteisesti luupala, jossa on bambuselkä. Nykyään tiilet ovat muovista, mutta ne on tehty kaksiosaisiksi niin, että varsinaisen pelitiilen takapuoli on väriltään poikkeava ja merkitsemätön "selkä" (kuten pelikorttien takapuoli).

Tiilet jaetaan maihin (108 tiiltä), arvotiiliin (kunnianarvoisiin) (28 tiiltä) ja bonustiiliin (8 tiiltä). Tiilet edustavat "kolmea aarretta" (三財 sāncái) eli taivaan (天 tiān), maan (地 dì) ja ihmisen (人 rén) kolmijakoa. Maat edustavat ihmistä, arvotiilien ilmansuunnat maata eli tilaa, arvotiilien päätiilet taivasta eli aikaa. Bonustiilet symboloivat satunnaista onnea.

Maat

• kolikot (筒子 tǒngzǐ eli kolikko - renkaat, ympyrät, pallot)

• bambut (索子 suǒzǐ eli sata kolikkoa)

• wan (萬字 wànzǐ eli 100x100 kolikkoa eli 10 000 - "kirjaimet" tai "merkit")

Kaiyuan-tongbao

Kussakin maassa on yhdeksän erilaista tiiltä, joilla on numeroarvo 1–9. Jokaista tiiltä on neljä kappaletta.

Kolikko on kiinalainen kolikko tóng 銅.

Bambu on sadan kolikon nauha sǔo 索. Jossain vaiheessa nauhat, joissa on kolikoita, tulkittiin bambunvarsiksi.

Nimitys kirjain tulee tiilessä olevasta punaisesta kirjoitusmerkistä, joka on kiinan kielen sana wàn 萬 (japanil. won), 10 000 eli 100 x sadan kolikon nauhaa. Sininen (tai musta) merkki näyttää tiilen luvun kiinalaisin numeroin 1-9. Länsimaisille pelaajille tarkoitetuissa seteissä on usein arabialaiset numerot tiilien nurkassa helpottamassa pelaamista.

Arvotiilet (japanil. kunnianarvoisat)

• Tuulet (風牌 fēngpái - tuulitiilet): itä (東 dōng), etelä (南 nán), länsi (西 xī) ja pohjoinen (北 běi). Länsimaisissa seteissä tuulissa on lisäksi kirjaimet E, S, W ja N.

• Päätiilet (lohikäärmeet) (三元牌 sānyuánpái - kolmen aikakauden tiilet): punainen, vihreä, valkoinen. Länsimaisin kirjaimin lohikäärmeet on merkitty C, F ja P.

Kutakin arvotiiltä on neljä kappaletta.

"Lohikäärme" on 1920-luvulla keksitty nimitys, jonka keksi majiangin länsimaihin tuonut Joseph Babcock. Koska lännessä ei ymmärretty kiinalaisia merkkejä, keksittiin käyttää sanaa "lohikäärme", joka kuulosti eksoottisen kiinalaiselta. Joissain länsimaisissa seteissä tiiliin onkin kuvattu lohikäärmeitä.

Valkoinen voi olla täysin tyhjä tiili, mutta usein tiileen on piirretty kehys erottamaan valkoiset tyhjistä korvaustiilistä ja toisaalta estämään huijauksia, joissa pelaaja piirtää huomaamatta tyhjään tiileen tarvitsemansa tiilen kuvion.

Päätiilien merkityksille on annettu ainakin kaksi selitystä:

Kiinalaiset kutsuvat sarjaa vaihtoehtoisesti nimellä "nuoli" 箭 (jiàn). Vihreä 發 (fā) on kehotus ampua, punainen 中 (zhōng) merkitsee kohteeseen osumista ja valkoinen 白 (bái) näyttää epäonnistumista.

Merkit vastaavat myös kiinalaisen keisarillisen tutkintomenetelmän tuloksia. Punainen tiili (中榜 zhōngbǎng, "läpäisseiden lista") näytti, että oppilas oli läpäissyt tutkinnon ja nimitetään virka-asemaan. Vihreä tiili (發"財 fācái, "vaurastuminen") näyttää, että kokeissa menestymistä ja virka-aseman saavuttamista seuraa vauraus. Valkoinen tiili (白版 báibǎn) on muistutus nuhteettoman, lahjomattoman toiminnan tärkeydestä.

中 zhong on varhaisimmissa majiang-peleissä ollut osana ilmansuuntaryhmää. Kiinalaisille ilmansuuntia on viisi. Viides on keskusta eli zhong ja se oli alun perin sininen kuten muutkin ilmansuunnat. On luultavasti länsimaisten markkinavoimien vaikutusta, että se irrotettiin alkuperäisestä yhteydestään ja tiilet ryhmiteltiin toisin.

Päätiilien nimi, "kolmen aikakauden tiilet", kertoo, että niiden on tarkoitus symboloida taivasta, joka määrää ajasta. Kolme aikakautta koostuvat kukin kolmesta 20 vuoden ajanjaksosta. Uusien virallisten sääntöjen lisäykset tuovat yhdeksän ajanjakson symboliikan entistä vahvemmin peliin.

Kukkatiilet (bonustiilet)

• kevät (春 chūn) ja luumu (梅 méi) - itä
• kesä (夏 xià) ja orkidea (蘭 lán) - etelä
• syksy (秋 qiū) ja krysanteemi (菊 jú) - länsi
• talvi (冬 dōng) ja bambu (竹 zhú) - pohjoinen

Näitä kutsutaan yleisnimityksellä "kukat ja vuodenajat" (花牌 huāpái - kukkatiilet). Kukkien ja vuodenaikojen lisäksi tai asemasta pelin mukana voi tulla ammatteja, kahdeksan kuolemattoman symboleja tms. esittäviä sarjoja. Kuvamotiivista huolimatta ne kaikki edustavat neljää ilmansuuntaa, mikä on olennainen tieto pistelaskuvaiheessa perinteisiä pistelaskusääntöjä käytettäessä. Uusissa säännöissä kaikki tiilet ovat samanarvoisia.

Aitokiinalaisissa peleissä on yleensä myös kaksi tiiliparia, joilla pelaamiselle on omat sääntönsä. Tavallisesti parit esittävät kissaa ja rottaa sekä vaurauden jumalaa (财神; pinyin: Cáishén; Wade-Giles: Zhao Gongming) ja aarrepataa.

Maatiilet ovat pysyneet muuttumattomina, mutta arvotiilet ja bonustiilet ovat sallineet pelin tilaajien ja valmistajien mielikuvitukselle ja toiveille paljon liikkumavaraa. Lisäksi eri maiden majiang-muunnelmissa kukkatiilissä on suuria eroja. Esimerkiksi vietnamilaisissa seteissä 16 numeroitua kukkatiiltä (1, 2, 3 ja 4 kaikki neljään kertaan) ja kahdeksan ylimääräistä bonustiiltä.

Muut pelivälineet

Noppa

Pelissä käytetään kahta kuusisivuista arpakuutiota, joissa ykkönen ja nelonen on värjätty kiinalaiseen tapaan punaisiksi.

Neljä tuulta

Majiang-settiin voi kuulua joko nelisivuinen arpomisväline tai neljä pyöreää kiekkoa, joista kukin edustaa yhtä ilmansuuntaa, jonka merkki on kaiverrettu ja maalattu siihen. Näillä arvotaan istuimet ja ilmansuunnat sekä merkitään kuluvan kierroksen tuulta. Erilaisia tuuliosoittimia on paljon: kiekkoja, noppia, telineessä olevia pyöritettäviä sylintereitä ja niin edelleen.

Laskutikut

Lisäksi pelin mukana tulee pistetikkuja tai pisteluita. Tikkujen käyttö ei ole välttämätöntä, mutta ne helpottavat tulostilanteen seuraamista, koska pisteenlasku perustuu maksuille pelaajalta toiselle. Tikkujen sijasta voi käyttää myös esimerkiksi pokeripelimerkkejä tai kynää ja paperia. Tikkuja (alun perin dominoita) on neljän tyyppisiä:

• Taivas: 12 pistettä, joista puolet punaisia, puolet sinisiä (tai mustia)
• Maa: kaksi pistettä
• Ihminen: 8 pistettä
• Sopusointu: kolme sinistä (tai mustaa) pistettä ja yksi punainen piste

Ihmisen ja maan pisteiden värit vaihtelevat peliseteissä. Pisteet voivat olla maalattuina tikun keskelle tai sen molempiin päihin.

Tavallisesti pistearvot ovat:
Taivas - 500 pistettä
Maa - 100 pistettä
Ihminen - 10 pistettä
Sopusointu - 2 pistettä

Uusissa säännöissä pistelasku on uudistettu täysin, eikä pisteitä kerry yhtä paljon kuin vanhojen sääntöjen mukaan. Laskutikuille voidaan antaa esimerkiksi seuraavat arvot:

Taivas - 100 pistettä
Maa - 25 pistettä
Ihminen - 5 pistettä
Sopusointu - 1 pistettä

Rahasta pelattaessa tikkujen loppuminen ei lopeta peliä tikut hävinneen kohdalla, koska hän voi yksinkertaisesti ostaa toisilta pelaajilta tikkuja käyttöönsä.

Japanilaisissa seteissä on erilaiset tikut:

• 7 punaista pistettä ja 2 mustaa pistettä: 10 000 pistettä
• 5 punaista pistettä: 5 000 pistettä
• 1 punainen piste: 1 000 pistettä
• 8 mustaa pistettä: 100 pistettä

Nämä pistearvot pätevät modernissa japanilaissa mahjongissa. Perinteisillä säännöillä pelattaessa pistearvot ovat pienemmät.

Yksinkertaiset säännöt

Majiangia on pelattu yksityiskohdiltaan vaihtelevin säännöin. Jos pelataan vanhojen sääntöjen mukaan, pitää pelaajien varmistaa ennen pelin alkua, että kaikki ovat samaa mieltä pelissä noudatettavista säännöistä. Joidenkin virallisten sääntöjen (esimerkiksi uusien kilpasääntöjen, World Series of Mahjongin sääntöjen tai Euroopan mahjong-liiton riichi-säännöt) noudattaminen eliminoi sääntöjen tulkinnanvaraisuuden.

Seuraavassa on esitetty pelin säännöt, joita suomalaiset yleisesti noudattavat. Kohdissa, joihin uusien sääntöjen mukaan on tullut muutoksia, eroavuus on mainittu. Peruspeli on suurimmaksi osaksi sama. Suurin ero vanhaan on pistelaskussa.

Peliin tarvitaan neljä pelaajaa, joskin kolmen pelaajan peli onnistuu myös. Kolmella pelaajalla pelatessa toimitaan ikään kuin mukana olisi neljäskin pelaaja (tyhjä paikka nimetään tuuleksi ja muuri rakennetaan normaalisti).

Yleisiä periaatteita

Pelaajiin liittyvät toimet kiertävät aina vastapäivään, muuriin liittyvät toimet myötäpäivään. Pelin tempo voi olla miten nopea tahansa, kunhan kullakin pelaajalla on riittävästi aikaa reagoida muutoksiin. Tarvittaessa pelaaja voi pyytää hetken miettimisaikaa missä vaiheessa tahansa.

Aloitus

Pelin alkua

Peliä pelataan mielellään neliönmuotoisen pöydän äärellä. Neljän pelaajan keskinäiset paikat arvotaan jollakin yhteisesti sovitulla tavalla. Samoin arvotaan, ketä pelaajista kutsutaan itätuuleksi. Kun itätuuli on selvitetty, häntä vastapäätä istuva pelaaja nimitetään länsituuleksi, itätuulen oikealla puolella istuva etelätuuleksi ja viimeinen pelaaja pohjoistuuleksi. Tuulet eivät siis mene kompassin mukaan.

Tuulten nimeämisen jälkeen tiilet käännetään pöydälle kuvapuoli alaspäin ja sekoitetaan. Kukin pelaaja rakentaa eteensä 18 tiilen levyisen (17 tiilen, jos kukka- ja vuodenaikatiilet on jätetty pois pelistä) muurin, jossa on kaksi tiiltä päällekkäin kuvapuoli alaspäin. Pelaajat yhdistävät muurit siten, että muurin rakentamisen jälkeen kaikki tiilet ovat asetettuna pöydän keskellä olevaan neliöön.

Muurin murtaminen

Neliönmuotoinen muuri

Itätuuli heittää arpakuutioita ja laskee vastapäivään, itsestään aloittaen, arpakuutioiden osoittaman pelaajan. Tämä pelaaja heittää arpakuutioita uudelleen ja lisää tuloksen itätuulen heittämään summaan. Sama pelaaja laskee nyt muurin murtamiskohdan aloittaen oman muurinsa oikeasta laidasta laskien yhteissumman verran tiilipareja vasemmalle. Jos summa on yli 18, laskua jatketaan seuraavan pelaajan muurille. Kun paikka on selvä, laskutoimituksen tehnyt pelaaja nostaa kyseisen tiiliparin päällimmäisen tiilen aukon oikealle puolelle ensimmäiseen paikkaan ja alimmaisen tiilen aukon oikealle puolelle kolmanteen paikkaan.

Muurin murtamisen jälkeen pöydällä olevat tiilet ovat siis neliön muodossa, jossa on 18 tiiltä kahdessa kerroksessa kullakin sivulla, paitsi yksi tiilipari puuttuu, ja aukon oikealla (vastapäiväisessä suunnassa) puolella on kolme tiiltä päällekkäin ensimmäisessä ja kolmannessa pinossa. Tätä muurin osaa kutsutaan raunioksi tai kuolleeksi muuriksi.

Kun muurin murtamiskohta on selvä ja raunio on rakennettu, pelaajat ottavat itselleen tiiliä aukon vasemmalta puolelta seuraavasti: itätuuli ottaa kaksi tiiliparia (neljä tiiltä), etelätuuli ottaa kaksi tiiliparia, samoin länsi ja viimeiseksi pohjoinen. Jako suoritetaan kolmesti, jonka jälkeen itätuuli ottaa vielä kaksi tiiltä, muut yhden. Jaon jälkeen itätuulella on 14 tiiltä ja muilla 13. Nyt pelaajat voivat katsoa tiilensä ja asetella ne eteensä siten, etteivät muut pelaajat näe niitä.

Pelin kulku

Raunio

Jos bonustiilet ovat pelissä mukana, itätuuli aloittaa jaon jälkeen pelin kutsumalla kukat ja vuodenajat esiin. Tällöin kaikki pelaajat asettavat pöydälle eteensä mahdollisesti jaossa saamansa bonustiilet kuvapuoli ylöspäin ja ottavat rauniosta käteensä korvaavat tiilet. Kun pelaaja nostaa pelin aikana muurista bonustiilen, hän asettaa sen heti pöydälle näkyviin ja korvaa sen käteensä rauniosta otetulla tiilellä.

Itätuuli aloittaa varsinaisen pelin asettamalla yhden tiilistään eteensä pöydälle, muurin sisäpuolelle, kuvapuoli ylöspäin. Etelätuuli ottaa seuraavan tiilen muurin murretusta päästä (ei rauniosta) ja laittaa sen tai jonkin muun tiilen eteensä pöydälle, niin ikään muurin sisäpuolelle. Näin jatketaan, kunnes joku pelaajista saa majiangin tai muurista loppuvat tiilet (uusien sääntöjen mukaan) tai muurissa (mukaan lukien raunio) on enää 14 tiiltä (vanhojen sääntöjen mukaan).

Poisheitetyt tiilet pitää asettaa pöytään järjestyksessä rinnakkain kuuden ryhmissä.

Sarjat

Tiilistä kerätään erilaisia sarjoja. Majiang on käsi, jossa on neljä sarjaa ja pari. Majiangin saa myös tietyillä erikoiskäsillä.

Majiang, joka sisältää avoimen gangin

Sarjat ja vaihtoehtoiset nimitykset:

• peng (碰 pinyin: pèng; ent. pong, pung; japan. pon)
• gang (perinteinen: 槓, yksinkertaistettu 杠, pinyin: gàng; ent. kong; japanil. kan)
• chi (吃 chī tai 上 shàng; ent. chow; tsao, japanil. chi)
• pari (將 jiāng tai 眼 yǎn - silmät; japanil.: tyyny; )

Sarjan voi muodostaa kahdella tavalla: pelaamalla sen kädestä (piilosta) tai huutamalla. Kädestä pelattu peng tai gang (piilo-peng tai piilo-gang) on arvokkaampi kuin huudettu. Pelaaja voi omalla vuorollaan pelata sarjan pöytään. Koska kädestä pelattu sarja on arvokkaampi kuin huutamalla saatu, sarja merkitään kädestä pelatuksi kääntämällä yksi tiilistä sivuttain tai nurin. Pistelaskussa ei ole merkitystä, onko kädessä rakennettu sarja pelattu pöydälle vai ei.

Peng (pong)

Peng koostuu kolmesta samanlaisesta tiilestä. Se on yleisin majiangin muodostamiseen käytetty sarja. Arvokkain peng on tehty tuulitiilistä, jossa tuuli on samalla sekä pelaajan oma tuuli että kierroksen tuuli.

Gang (kong)

Gang kostuu neljästä samanlaisesta tiilestä.

Avoin gang:

Pöydälle asetetun pengin voi täydentää myöhemmin gangiksi, jos saa sopivan tiilen muurista. Pöydälle asetettua pengia ei voi täydentää huutamalla. Kun gang tehdään, pelaaja ottaa täydentävän tiilen muurin rauniosta.

Huudettu gang:

Pelaaja voi huutaa toisen pelaajan poisheittämän tiilen täydentämään kädessään piilossa olevan pengin gangiksi. Sarja asetetaan pöydälle ja yksi tiilistä käännetään nurinpäin osoittamaan, että gang on tehty piilossa olleen pengin avulla. Käsi täydennetään rauniosta otetulla tiilellä.

Piilossa oleva gang:

Kaikki neljä tiiltä tulevat käteen muurista. Kun pelaaja saa gangin neljännen tiilen, hän asettaa sarjan pöydälle ilmoittaen "piilossa oleva (tai piilo-) gang" ja ottaa rauniosta neljännen tiilen tilalle korvaavan tiilen. Gangista voi kääntää kaksi tiiltä nurin merkitsemään piilo-gangia, jos on sovittu, että piilo-gangista saa lisäpisteitä.

Pelaaja voi säilyttää neljännen tiilen kädessään ilmoittamatta gangia tai heittää sen myöhemmin pelissä pois.

Chi (tsao)

Chi on suora, jossa on kolme numeroarvoltaan peräkkäistä tiiltä. Chin voi huutaa itselleen vain vasemmalla puolella eli vuorojärjestyksessä edellisenä istuvan pelaajan pois laskemasta tiilestä.

Perinteisten sääntöjen mukaan chistä ei saa pisteitä, ellei kädestä tehty majiang ole erikoistapaus. Chitä käytetään silloin, kun halutaan voittoa (majiang), mutta se ei ole suotavaa rahapelissä. Rahasta pelaava pelaaja pyrkii välttämään chin käyttöä, ellei hänellä ole edellytyksiä erikoiskäteen.

Kilpailusääntöjen mukaan pisteitä voi saada erilaisista chi-kokoonpanoista.

Pari

Pari eli silmät (japanilaisittain tyyny) on kaksi samaa tiiltä. Parin voi huutaa vain, kun se tarvitaan majiangin tekemiseen.

Huutaminen

Pois heitetyn tiilen voi huutaa itselleen. Huudon voi tehdä ennen kuin seuraava tiili heitetään pois. Vain uusin pois heitetty tiili on huudettavista. Aikaisemmin heitettyjä tiiliä ei enää voi käyttää pelissä.

Huutaminen katkaisee normaalin vuorojärjestyksen. Huutaja ilmoittaa kiinnostuksestaan pois heitettyyn tiileen sanomalla ääneen sen sarjan nimen (peng, gang, chi), johon hän aikoo tiiltä käyttää. Tämän jälkeen hän ottaa heitetyn tiilen, asettaa sen eteensä muurin ulkopuolelle ja lisää kädestään sarjasta puuttuvat tiilet. Huutoa ei voi siis suorittaa, ellei tiili täydennä sarjaa valmiiksi.

Kun huutaja on asettanut valmiin sarjan pöytään, hän laittaa yhden jäljellä olevista tiilistään pois normaalisti. Kierrosta jatketaan huutajasta oikealle.

Huutojen arvokkuus

Mikäli kaksi pelaajaa huutaa saman tiilen, tiilen saaja ratkaistaan huutojen arvokkuusjärjestyksellä.

• majiang (arvokkain)
• gang tai peng
• chi

Jos kaksi pelaajaa huutaa majiangin, tiilen saa vuorojärjestyksessä seuraava. Joissain säännöissä, kuten japanilaisessa riichi-pelissä, voittajia voi olla useita.

Majiang

Kun pelaaja on yhtä tiiltä vaille majiang, hänen sanotaan kuulostelevan (eli odottavan) tiiltä (聽牌 tīngpái) tai japanilaisittain istuvan kivellä (myös riichi). Sanomalla majiang hän voi silloin huutaa minkä tahansa tarvitsemansa tiilen, myös parin. Huudettuaan hän näyttää majiangin muille pelaajille. Pelaaja voi huutaa myös tiilen, jota joku pelaaja käyttää täydentääkseen pöydällä jo olevaa pengia gangiksi. Tätä sanotaan gangin ryöstämiseksi.

Uusien sääntöjen mukaan majiang-kädessä pitää olla vähintään 8 pistettä. Jos pelaaja ilmoittaa tekevänsä majiangin, mutta häneltä puuttuu pisteitä, hän joutuu maksamaan muille pelaajille sakkoja. Tällaisen virheen jälkeen pelaajan käsi on kuollut eikä pelaaja saa saman pelin aikana tehdä majiangia, vaikka saisi parannettua kättään.

Japanilaisten sääntöjen mukaan pelataan joskus niin, että pelaajan on ilmoitettava istuvansa kivellä tai hän ei saa tehdä majiangia, vaikka saisi tarvittavan tiilen. Tavallisesti tämä sääntö ei kuitenkaan ole voimassa. Japanilaisessa majiangissa riichi- eli odotusilmoituksesta saa kuitenkin lisäpisteitä.

Erän päättäminen

Erä päättyy, kun pelaaja ilmoittaa saaneensa majiangin sanomalla "majiang" tai "hu" (胡). Voittaja näyttää kätensä, jotta voidaan varmistaa, että käsi täyttää ehdot. Tämän jälkeen lasketaan pisteet. Jos käsi ei täytä voittoon tarvittavia kriteerejä, peli jatkuu.

Jos vanhojen sääntöjen mukaan pelattaessa itätuuli tekee majiangin, pelataan seuraava kierros samoilla tuulilla. Muutoin etelätuulesta tulee itätuuli, länsituulesta etelätuuli ja niin edelleen. Kun kukin pelaaja on ollut vuorollaan itätuuli, pelin tuuli vaihtuu itätuulesta etelätuuleksi, myöhemmin etelätuulesta länsituuleksi ja lopulta pohjoistuuleksi. Pelin tuulen vaihtuessa pelin itätuulena aloittanut on jälleen itätuuli.

Uusien sääntöjen mukaan peli koostuu neljästä kierroksesta (itä, etelä, länsi ja pohjoinen), jotka kukin sisältävät neljä erää (itä, etelä, länsi ja pohjoinen). Voittajan tuuli ei vaikuta pelattavien erien (16) määrään. Kilpasäännöissä pelin pituutta rajoittaa aina myös aikaraja, yleensä 2-2,5 tuntia. Kun aika loppuu, peli loppuu välittömästi.

Pistelasku (vanha)

Pistelasku muodostuu peruspisteiden laskemisesta ja kerrannaisten selvittämisestä. Joissain säännöissä vain voittaja saa pisteitä, toisissa muutkin voivat saada pisteitä pengeista ja gangeista. Peruspisteet kerrotaan kerrannaisilla. Enimmäispisteiksi on yleensä määrätty 500.

Peruspisteet

• peng: numerot 2–8

pöydällä (2 pistettä)

kädessä (4 pistettä)

gang (8 pistettä)

gang kädessä (16 pistettä)

• peng: 1:t, 9:t, kunnianarvoisat

pöydällä (8 pistettä)

kädessä (16 pistettä)

gang (16 pistettä)

gang kädessä (32 pistettä)

• pari: lohikäärmeet, pelin tuuli tai oma tuuli

(2 pistettä)

Lisät peruspisteisiin majiangin tekijälle:

• majiangin teko (20 pistettä)
• voittava tiili muurista (2 pistettä)

Kaikille yhteiset kerrannaiset

• lohikäärme, pelin tuuli tai oma tuuli -peng x2

Majiangin tekijän kerrannaiset

• ei chitä x2
• ei arvotiiliä x2
• vain saman maan tiiliä, arvotiilet sallittuja x2
• vain saman maan tiiliä x3
• majiangin aikaansaanut tiili on muurin viimeinen nostettavissa oleva tiili (15. viimeinen) x2
• kaikki sarjat kädestä x2
• gangin ryöstäminen x2
• peng kahdesta lohikäärmeestä ja pari kolmannesta lohikäärmeestä x2

Erikoiskädet

13 orpoa

Majiangin voi suorittaa rakentamalla erikoiskäsiä, joilla majiangin tekeminen tuottaa enimmäispisteet. Yleensä erikoiskäsien saaminen on hankalaa ja majiangmestari saattaa pelata ikänsä näkemättä kaikkia määriteltyjä erikoiskäsiä. Erikoiskäsissä peng voi olla myös gang.

• Yhdeksän porttia – kaikki saman maan tiilet siten, että 1:t ja 9:t muodostavat pengin ja muut numerot esiintyvät chissä ja parissa
• Päät ja hännät – 1:ien ja 9:ien muodostamat pengit ja pari
• Kolme suurta mestaria – peng jokaisesta lohikäärmeestä
• Neljä siunausta – peng jokaisesta tuulesta
• Tuulet ja lohikäärmeet – vain arvotiiliä (kunnianarvoisia)
• Kätketty aarre – neljä pengia kädestä
• Taivaallinen siunaus – itätuuli tekee majiangin suoraan jaosta
• Maallinen siunaus – pelaaja tekee majiangin huutamalla ensimmäisen itätuulen poispaneman tiilen

Erikoiskädet, joissa ei tarvitse sarjoja

• Seitsemän paria – seitsemän paria (viimeinen tiili huudettu = pisteet 250)
• Kolmetoista orpoa – 1 kpl jokaista päätytiiltä (1 ja 9) ja arvotiiltä ja toinen kpl yhdestä näistä

Bonustiilet

Bonustiiliä ei mielellään käytetä pelin strategiapuoleen vakavasti suhtautuvien parissa, sillä ne lisäävät satunnaisen onnen merkitystä – yksi onnekas kukkatiili voi antaa saman bonuksen kuin tarkkaan rakennettu erikoiskäsi. Toisin paikoin Kauko-Itää suhtautuminen on päinvastainen ja bonus- ja jokeritiiliä on pelissä runsaasti, jopa 32 kappaletta.

Yksi bonustiili lisää peruspisteitä neljällä.

Jos bonustiili edustaa pelaajan tuulta tai pelierän tuulta, pelaaja saa yhden kertoimen. Bonustiilen ollessa sekä pelaajan oma että pelin tuuli, pelaaja saa kaksi kerrointa. Onnekas pelaaja voi siis saada kolminkertaiset pisteet, vaikkei rakentanutkaan majiangia.

Pistelasku (uusi)

Pisteitä saa alkuperäisen 440 yhdistelmän sijasta 81 yhdistelmästä. Voittavassa kädessä voi olla useampia pisteisiin oikeuttavia yhdistelmiä. Pisteenlaskua mutkistaa se, että osa yhdistelmistä sisältää implisiittisesti toisensa, eikä niitä silloin saa laskea samasta kädestä.

Ainoastaan voittajan pisteet lasketaan. Voittokädessä on oltava vähintään kahdeksan pistettä, eikä bonustiilistä saatavia pisteitä saa laskea tässä vaiheessa vielä mukaan.

Voittajan käden yhdistelmien pisteet ja mahdolliset bonuspisteet lasketaan yhteen.

Jos voittava tiili tuli muurista, 8 pistettä lisätään peruspisteisiin ja häviäjät maksavat kukin yhteenlasketun pistemäärän voittajalle.

Jos voittava tiili on toisen pelaajan poisheittämä, muut pelaajat maksavat voittajalle 8 pistettä kukin. Lisäksi tiilen poisheittänyt pelaaja maksaa voittajalle peruspisteet.

Jos pelaaja on ilmoittanut tekevänsä majiangin, mutta hänen pisteensä eivät riitä, hän joutuu maksamaan sakkona 10 pistettä kullekin muista pelaajista sekä pelin lopussa voittajalle normaalisti.

Yhdistelmät jaetaan 12 ryhmään niistä annettavien pisteiden mukaan seuraavasti:

1 piste

• Chi-kaksoset: kaksi identtistä chitä samasta maasta, esimerkiksi kaksi 345 -bambusarjaa.
• Chi-pari: kaksi samanlaista chitä eri maista, esimerkiksi bambu-678 ja kolikko-678.
• Kahden chin sarja: kaksi peräkkäistä chitä samasta maasta, esimerkiksi kolikoiden 123 ja 456.
• Päätychit: 123 ja 789 samasta maasta.
• Tuulten tai päätytiilien (1 ja 9) peng.
• Avoin gang: poisheitetystä tiilestä muodostettu gang.
• Tyhjä maa: käsi, josta puuttuu yksi kolmesta maasta.
• Ei arvotiiliä: käsi muodostuu vain maista.
• Majiang kolmosen tai seiskan avulla: mahjiangin muodostaminen täydentämällä 123 tai 789.
• Majiang keskitiilen avulla: chin täydentäminen keskitiilellä, esimerkiksi 4 täydentää chin 345.
• Parin täydentäminen. Tämä ei päde, jos majiang olisi voitu muodostaa myös toisella tiilellä.
• Itse nostettu: maijiangin tekeminen ottamalla tiili muurista.
• Bonus-tiili

2 pistettä

• Lohikäärmepeng
• Kierroksen tuulen peng
• Istuimen tuulen (oman tuulen) peng
• Piilossa oleva käsi, jonka poisheitetty tiili täydentää majiangiksi.
• Neljä chitä: pari ei saa muodostua arvotiilistä.
• Hajotettu gang: kolme tiiltä muodostaa pengin ja neljäs on osa chitä.
• Kaksoispeng: samanarvoinen peng eri maista, esimerkiksi kirjain- ja bambu-kutoset.
• Kaksi piilossa olevaa pengiä
• Piilossa oleva gang
• Kaikki tavallisia: ei arvotiiliä eikä päätytiiliä (1 ja 9).

4 pistettä

• Suuri käsi: vain arvotiiliä ja päätytiiliä (1 ja 9).
• Piilossa oleva käsi: kaikki sarjat ovat piilossa ja majiang tehdään muurista otetulla tiilellä.
• Kaksi avointa gangia: kumpikin sisältää poisheitetyn tiilen.
• Neljäs tiili: majiangin muodostaminen neljännellä tiilellä, kun muut kolme ovat esillä pöydässä.

6 pistettä

• Neljä pengiä
• Yksi maa ja arvotiiliä
• Kolme etenevää chitä: etenevät sarjat, esimerkiksi 234, 345, 456, kaikki eri maata.
• Suku: jokainen sarja sekä pari muodostuvat kolmesta maasta sekä tuulesta ja lohikäärmeestä.
• Avoin käsi: sekä sarjat että pari sisältävät poisheitetyn tiilen.
• Kaksi piilossa olevaa gangia
• Kaksi lohikäärmepengiä

8 pistettä

• Sarjojen liitto: 123, 456 ja 789 kolmesta eri maasta.
• Käänteiset tiilet: majiang tiilistä, jotka toisin päin käännettyinä näyttävät samalta (bambut paitsi 1, 3 ja 7, kolikot paitsi 6 ja 7 sekä bai eli valkoinen lohikäärme).
• Yhtenevä kolmoischi: sama chi kolmesta eri maasta, esimerkiksi 345- bambut, 345-kolikot, 345-kirjaimet.
• Etenevät pengit: kolme pengiä eri maista, peräkkäiset numerot, esimerkiksi kirjain-555, kolikko-666, bambu-777.
• Kana: mikään käden osa ei saa yhtään pistettä mistään syystä.
• Viimeinen tiili: majiangin tekeminen muurin viimeisellä tiilellä.
• Viimeinen poisheitto: majiangin tekeminen pelin viimeisellä poisheitetyllä tiilellä.
• Gangin korvaustiili: majiangin muodostaminen tiilellä, joka on nostettu muurista täydentämään käsi gangin muodostamisen jälkeen.
• Gangin ryöstäminen: majiangin muodostaminen tiilellä, jonka toinen pelaaja huutaa muodostaakseen gangin.

12 pistettä

• Pienet arvotiilet
• Pienet arvotiilet ja yhteenliitetyt: 147-, 258- ja 369-sarjat (kolme aikakautta) eri maista sekä yksinäisiä arvotiiliä.
• Yhteenliitettyjen sarja: kolme sarjaa 147, 258 ja 369 eri maista.
• Suuret luvut: käsi koostuu vain eri maiden numeroista 6-9.
• Pienet luvut: käsi koostuu vain eri maiden numeroista 1-4.
• Kolme suurta tuulta: kolme tuulipengiä tai -gangia.

16 pistettä

• Sarja: neljä chitä, joista kolme ovat 123, 456 ja 789 sekä pari samasta maasta.
• Toisiaan vastaavat päätychit: 123 ja 789 kahdesta maasta sekä viitospari kolmannesta maasta.
• Kolme askellettua chitä: kolme chitä samasta maasta, yhden tai kahden askelen erolla, esimerkiksi 123, 234 ja 345 tai 123, 345 ja 567.
• Kaikki viitoset: jokainen sarja sisältää jonkin maan viitosen, myös pari on viitospari.
• Kolmoispeng: kolme samaa pengiä eri maista, esimerkiksi kolikko-444, bambu-444 ja kirjain-444.
• Kolme piilossa olevaa pengiä

24 pistettä

• Pelkkiä pareja: seitsemän paria
• Suuret arvotiilet ja yhteenliitetyt: yksi jokaista arvotiiltä, yhteenliitettyjä sarjoja ja pari.
• Neljä parillista pengia: kaikki tiilet ovat parillisia numeroita eli 2, 4, 6 ja 8.
• Yksi maa: kaikki tiilet kuuluvat samaan maahan.
• Chi-kolmoset: kolme samaa chitä samasta maasta (= kolme pengiä).
• Kolmen pengin sarja: peräkkäiset pengit samasta maasta, esimerkiksi kolikoiden 333, 444 ja 555.
• Kolme korkeinta numeroa: kaikki tiilet koostuvat numeroista 7-9.
• Kolme keskimmäistä numeroa: kaikki tiilet koostuvat numeroista 4-6.
• Kolme alinta numeroa: kaikki tiilet koostuvat numeroista 1-3.

32 pistettä

• Neljä etenevää chitä: esimerkiksi 234, 345, 456 ja 567 tai 123, 345, 567 ja 789.
• Kolme gangia
• Arvotiilet ja päätytiilet: pengit ja pari ovat kaikki arvotiiliä tai päätytiiliä (1, 9).

48 pistettä

• Chi-neloset: neljä idettistä chitä samasta maasta.
• Neljä etenevää pengiä: pengit samasta maasta, esimerkiksi bambujen 444, 555, 666 ja 777.

64 pistettä

• Puhtaat päädyt: kaikki tiilet ovat päätytiiliä eli 1 tai 9.
• Neljä pientä tuulta: kolmen tuulen pengit tai gangit sekä pari neljännestä tuulesta.
• Kolme pientä lohikäärmettä: kahden lohikäärmeen pengit tai gangit sekä pari kolmannesta.
• Puhtaat arvotiilet: kaikki tiilet ovat arvotiiliä.
• Neljä piilossa olevaa pengiä.
• Neljä päätychitä: kaksi 123-chitä ja kaksi 789-chitä sekä viitospari samasta maasta .

88 pistettä

• Neljä suurta tuulta: neljän tuulen pengit tai gangit.
• Neljä suurta lohikäärmettä: kolmen lohikäärmeen pengit tai gangit.
• Jade: kaikki tiilet ovat vihreitä, joita ovat bambujen 2, 3, 4, 5, 6 ja 8 sekä ”alku” (vihreä lohikäärme).
• Yhdeksän porttia: käsi, joka koostuu yhden maan tiilistä ja jonka täydentämiseksi sopii mikä tahansa maan numerotiilistä.
• Neljä gangia
• Seitsemän paria sarjassa: esimerkiksi kolikoiden 22, 33, 44, 55, 66, 77 ja 88.
• Kolmetoista orpoa: yksi jokaista arvotiiltä ja päätytiiltä sekä pari yhdelle näistä.

Lähteet

• Shozo Kanai and Margaret Farrell: Mah Jong for Beginners, based on the Rules and Regulations of the Mah Jong Association of Japan
• A.D.Millington: The Complete Book of Mah-Jongg; the Rules, Strategy and Philosophy of the Classical Chinese Game
• D. B. Pritchard: The New Mahjong: The International Game, Elliot Right Way Books 2004
• The World Mahjong Organization: Mahjong Competition Rules, 2006

Aiheesta muualla

• Sami Mustajoen mahjong-säännöt
• Jukka Korpelan mahjong-sivut
• Pistelasku A.D.Millingtonin mukaan
• Mah Jong Museum
• Majiangin viralliset kilpailusäännöt englanniksi
• Mahjong-opas