Luettelo Norjan kaupungeista

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli on luettelo Norjan kaupungeista.

Norjan nykyinen kunnallishallinnon perusyksikkö on kunta (norj. kommune), eikä kaupunkien ja muiden kuntien oikeuksissa ja velvollisuuksissa ole eroa. Vuoden 1996 lakiuudistuksen mukaan kaupungin (norj. by) statuksen (nimen) voi kunta itse kuitenkin ottaa kuntaan kuuluvalle taajamalle, edellyttäen että kunnassa on vähintään 5 000 asukasta ja että kuntaan sisältyy kaupunkimainen taajama kaupunkimaisine palveluineen. Väkilukurajaan on harvoja poikkeuksia.

Norjassa on virallisesti 98 kaupunkia ja yksi "kaivoskaupunki", Røros, joka on joskus laskettu virallisesti kaupungiksi[1]sekä yhteensä 922 taajamaa[2] Seuraavassa taulukossa on ilmoitettu myös kunnan väkiluku tapauksissa, joissa kaupunki on kuntansa ainut tai selkeästi keskeisin taajama. Eräissä tapauksissa, kuten Oslo tai Drammen, kaupunkitaajama ulottuu myös muiden kuntien alueelle, jolloin kunnan väkimäärä voi olla varsinaisen kaupunkitaajaman väkimäärää pienempi. Lørenskog ja Lillestrøm og Strømmen ovat kaupunkitaajamia ja kuntia, jotka ovat osa Oslon suurtaajamaa.[3]

Luettelo on jaettu kahteen osaan sen mukaan onko paikkakunnasta tullut kaupunki ennen vuoden 1996 lakiuudistusta vai vasta sen jälkeen.

Kaupungit vuoteen 1996[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki Kunta Lääni Kaupunki
vuodesta
Kaupungin/taajaman
väkiluku[3]
Kunnan
väkiluku[3][4]
Arendal Arendal Aust-Agder 1723 32 439 41 241
Bergen Bergen Hordaland 1070 227 752 252 051
Bodø Bodø Nordland 1816 36 482 46 495
Brevik Porsgrunn Telemark 1845 2 000 -
Drammen Drammen Buskerud 1811 96 563 61 405
Drøbak Frogn Akershus 1842 12 420 14 435 (Frogn)
Egersund Eigersund Rogaland 1798 10 397 13 969
Farsund Farsund Vest-Agder 1795 3 123 9 427
Flekkefjord Flekkefjord Vest-Agder 1842 5 837 8 975
Florø Flora Sogn og Fjordane 1860 8 448 11 448
Fredrikstad Fredrikstad Østfold 1567 101 698 (Fredrikstad/Sarpsborgin taajama) 58 895
Gjøvik Gjøvik Oppland 1861 18 707 28 611
Grimstad Grimstad Aust-Agder 1816 10 668 20 111
Halden (ent. Fredrikshald) Halden Østfold 1665 22 986 28 389
Hamar Hamar Hedmark 1848 30 015 23 434
Hammerfest Hammerfest Finnmark 1789 6 807 9 493
Harstad Harstad Troms 1904 19 519 23 126
Haugesund Haugesund Rogaland 1854 42 850 32 557
Holmestrand Holmestrand Vestfold 1752 6 595 9 964
Horten Horten Vestfold 1858 18 211 25 471
Hønefoss Ringerike Buskerud 1852 14 292 28 645 (Ringerike)
Kongsberg Kongsberg Buskerud 1624 18 809 24 381
Kongsvinger Kongsvinger Hedmark 1854 11 360 17 326
Kopervik Karmøy Rogaland 1866 6 752 -
Kragerø Kragerø Telemark 1666 5 334 10 620
Kristiansand Kristiansand Vest-Agder 1641 67 547 80 109
Kristiansund Kristiansund Møre og Romsdal 1742 17 002 22 937
Larvik Larvik Vestfold 1671 23 899 42 124
Levanger Levanger Nord-Trøndelag 1836 8 924 18 464
Lillehammer Lillehammer Oppland 1842 20 097 26 104
Lillesand Lillesand Aust-Agder 1830 6 330 9 329
Lørenskog[5] Lørenskog Akershus 1908 31 966 (osa Oslon taajamaa) 32 300
Mandal Mandal Vest-Agder 1921 10 494 14 543
Mo i Rana Rana Nordland 1923 17 894 25 281 (Rana)
Molde Molde Møre og Romsdal 1742 19 353 24 554
Mosjøen Vefsn Nordland 1875 9 629 13 342 (Vefsn)
Moss Moss Østfold 1720 41 725 29 588
Namsos Namsos Nord-Trøndelag 1845 9 358 12 723
Narvik Narvik Nordland 1902 13 927 18 348
Notodden Notodden Telemark 1913 8 474 12 313
Oslo Oslo Oslo 1000 876 391 (Oslon taajama) 572 872
Porsgrunn Porsgrunn Telemark 1807 31 711 (osa Porsgrunn/Skien -taajamaa) 34 377
Risør Risør Aust-Agder 1630 4 535 6 889
Røros[6] Røros Sør-Trøndelag 1644 3 640 5 563
Sandefjord Sandefjord Vestfold 1845 42 654
Sandnes Sandnes Rogaland 1860 50 709 (osa Stavanger/Sandnes-taajamaa) 63 431
Sarpsborg Sarpsborg Østfold 1016 42 803 (Osa Sarpsborg/Fredrikstadin taajamaa) 51 723
Skien Skien Telemark 1000 45 253 (osa Skien/Porsgrunn -taajamaa) 51 359
Skudeneshavn Karmøy Rogaland 1857 3 233 -
Stavanger Stavanger Rogaland 1125 189 828 (Stavanger/Sandnesin taajama) 121 610
Stavern (ent. Fredriksvern)[7] Larvik Vestfold 1943 5 732 -
Steinkjer Steinkjer Nord-Trøndelag 1857 11 538 20 868
Svelvik Svelvik Vestfold 1845 3 931 6 459
Svolvær Vågan Nordland 1918 4 167 8 976 (Vågan)
Tromssa Tromsø Troms 1794 55 057 66 513
Trondheim Trondheim Sør-Trøndelag 997 160 072 168 257
Tvedestrand Tvedestrand Aust-Agder 1836 2 062 5 939
Tønsberg Tønsberg Vestfold 871 47 465 38 914
Vesisaari (Vadsø) Vadsø Finnmark 1833 5 057 6 076
Vuoreija (Vardø) Vardø Finnmark 1789 1 891 2 144
Ålesund Ålesund Møre og Romsdal 1848 46 471 42 317
Åsgårdstrand Horten Vestfold 1650 2 932 -

Vuoden 1996 jälkeen kaupungeiksi nimitetyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki Kunta Lääni Kaupunki
vuodesta
Kaupungin/taajaman
väkiluku[3]
Kunnan
väkiluku[3][8]
Alta Alta Finnmark 1999 13 583 18 488
Askim Askim Østfold 1996 13 137 14 703
Brekstad Ørland Sør-Trøndelag 2005 1 888 5 117 (Ørland)
Brumunddal Ringsaker Hedmark 2010 8 890 -
Bryne Time Rogaland 2001 9 627 15 836 (Time)
Brønnøysund Brønnøy Nordland 2000 4 506 7 597 (Brønnøy)
Elverum Elverum Hedmark 1996 13 541 19 687
Fagernes Nord-Aurdal Oppland 2007 1 762 6 451 (Nord-Aurdal)
Fauske Fauske Nordland 1998 5 938 9 447
Finnsnes Lenvik Troms 2000 4 185 11 207 (Lenvik)
Fosnavåg Herøy Møre og Romsdal 2000 3 521 8 400 (Herøy)
Førde Førde Sogn og Fjordane 1997 9 248 11 838
Hokksund Øvre Eiker Buskerud 2000 7 319 (osa Drammenin taajamaa) -
Honningsvåg[9] Nordkapp Finnmark 1996 2 367 3 180 (Nordkapp)
Jørpeland Strand Rogaland 1998 5 930 11 045 (Strand)
Kirkkoniemi (Kirkenes) Sør-Varanger Finnmark 1998 3 316 9 623 (Sør-Varanger)
Kolvereid Nærøy Nord-Trøndelag 2002 1 448 4 991 (Nærøy)
Langesund Bamble Telemark 1998 3 700 -
Leknes Vestvågøy Nordland 2002 2 661 10 706
Lillestrøm og Strømmen[10] Skedsmo Akershus 1997 44 273 (osa Oslon taajamaa) 46 668 (Skedsmo)
Lyngdal Lyngdal Vest-Agder 2001 4 184 7 636
Moelv Ringsaker Hedmark 2010 4 147 -
Mysen Eidsberg Østfold 1996 5 881 10 701 (Eidsberg)
Måløy Vågsøy Sogn og Fjordane 1997 3 026 5 989 (Vågsøy)
Odda Odda Hordaland 1996 5 097 7 054
Otta Sel Oppland 2000 1 659 6 015 (Sel)
Rjukan Tinn Telemark 1996 3 368 6 010 (Tinn)
Sandnessjøen Alstahaug Nordland 1999 5 711 7 208 (Alstahaug)
Sandvika Bærum Akershus 2003 108 484 (osa Oslon taajamaa) 109 700 (Bærum)
Sauda Sauda Rogaland 1999 4 258 4 730
Setermoen[11] Bardu Troms 1999 2 457 3 981 (Bardu)
Ski Ski Akershus 2004 12 876 27 699
Sortland Sortland Nordland 1997 4 612 9 632
Stathelle Bamble Telemark 1998 5 200 -
Stjørdal Stjørdal Nord-Trøndelag 1997 10 779 20 960
Stokmarknes Hadsel Nordland 2000 3 148 7 950 (Hadsel)
Stord Stord Hordaland 1997 11 424 17 289
Ulsteinvik Ulstein Møre og Romsdal 2000 5 156 7 604 (Ulstein)
Verdalsøra Verdal Nord-Trøndelag 1998 7 631 14 157 (Verdal)
Åkrehamn Karmøy Rogaland 2002 9 946 -
Åndalsnes Rauma Møre og Romsdal 1996 2 207 7 376 (Rauma)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Byer i Norge Kommunal Rapport. 2009. Viitattu 6.6.2010. (norjaksi)
  2. Befolkning - et aldrende samfunn. www.ssb.no. 2009. Statistisk sentralbyrå. Viitattu 6.6.2010. (norjaksi)
  3. a b c d e NAF Veibok 2010-2012. Norges Automobil-Forbund, 2010. (norjaksi)
  4. 1.1.2009, Statistisk sentralbyrå, Norja
  5. Lørenskogin kunnan päätaajama on osa Suur-Osloa, mutta esim. NAF-veibok listaa sen omaksi kaupungikseen.
  6. Røros on usein luokiteltu kaupungiksi, mutta tarkkaan ottaen se on "kaivoskaupunki" (bergstad) pohjautuen vuoden 1683 Sachenin herttuakunnan kaivoslainsäädäntöön, jonka mukaan paikkakunta sai kaivosoikeudet. Rørosiin muodostui oma yhdyskuntansa, jossa olivat omat lakinsa. Røros on harkinnut virallista kaupunkistatusta, mutta on päättänyt pysyä erityislaatuisemmassa kaivoskaupunki-nimikkeessä. Norjassa vain Kongsberg ja Røros voivat kutsua itseään kaivoskaupungeiksi. Lähde:Kommunal Rapport.
  7. Stavern kutsuu itseään kaupungiksi, mutta sitä ei aina virallisesti lueta kaupunkien joukkoon. NAF veibok listaa Stavernin kaupungiksi vuodesta 1943 lähtien. Lähteet: Kommunal Rapport, NAF Veibok.
  8. 1.1.2009, Statistisk sentralbyrå, Norja
  9. Honningsvåg luetaan kaupungiksi huolimatta kunnan vain 3 400:sta asukkaasta. He julistivat itsensä kaupungiksi heti lain muututtua 1996 ja Stortinget päätti vasta tämän jälkeen, että kaupunkistatukseen tarvittava kunnan väkimäärä on 5 000. Koska lainsäädännöllä ei ollu taannehtivaa voimaa, on Honningsvåg maailman pohjoisin kaupunki. Lähde: Kommunal Rapport.
  10. Lillestrøm og Strømmenin taajama on osa Suur-Osloa, mutta esim. NAF-veibok listaa sen omaksi kaupungikseen.
  11. Setermoenin taajama haki kaupungistatusta 1999, mutta hakemus hylättiin Bardun kunnan liian pienen asukasmäärän vuoksi. Se mainostaa itseään kyläkaupunki ("bygdebyen") -nimikkeellä, on ollut mukana aikaisemmin Norjan kaupunkiluetteloissa ja esimerkiksi NAF:in listalla paikkakunta on luettu "kaupungiksi". Lähteet: Kommunal Rapport, NAF Veibok.