Louis Agassiz
| Louis Agassiz | |
|---|---|
| Syntynyt | 28. toukokuuta 1807 Môtier, Sveitsi |
| Kuollut | 14. joulukuuta 1873 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat |
| Asuinpaikka | Sveitsi, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus | Sveitsiläis-yhdysvaltalainen |
| Tutkimusala | Eläintiede, glasiologia, geologia |
| Tutkinnot | Friedrich-Alexander yliopisto |
Jean Louis Rodolphe Agassiz (28. toukokuuta 1807 – 14. joulukuuta 1873) oli sveitsiläis-yhdysvaltalainen eläintieteilijä, glasiologi ja geologi. Hänet muistetaan monien kasvien löytämisestä. Hän lienee ollut aikoinaan merkittävin jääkausiteorian puolestapuhuja. Agassiz piti eri rotuja eri kantaisistä syntyneinä ja muun muassa sen takia epätasa-arvoisina, mikä oli tuohon aikaan tavallista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä
Louis Agassiz syntyi Sveitsin Môtierissa, joka on nyt osa Haut-Vullya. Agassiz väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1829 Friedrich-Alexander yliopistossa ja vuotta myöhemmin lääketieteen tohtori.
[muokkaa] Jääkausiteorian tukija
Ennen Agassizia jääkautta olivat kannattaneet Horace-Bénédict de Saussure, Ignaz Venetz, Jean de Charpentier ja Karl Friedrich Schimper olivat tutkineet Alppien jäätiköitä ja niiden vaikutuksia ympäristöön. Charpentier ja Schimper olivat päätelleet että jäätiköt olivat kuljettaneet kiviä kauas Juravuorilla ja sulaneet pois. Agassiz asui varta vasten rakennetussa mökissä Aarin lähellä olevan jäätikön lähellä Alpeilla ja tutki jäätiköitä. Agassiz oli ensimmäinen, joka uskoi Alppien peittynneen aikoinaan jäätikön alle ja muistuttaneen nykypäivän Grönlantia. Alppien jäätiköitymistä koskevat tutkimukset Agassiz julkaisi teoksessa Etudes sur les glaciers.
Agassiz kuvaa kirjassaan muun muassa jääkauden synnyttämiä moreeneja, kalliota kuluttavaa, siloittavaa ja uurtavaa vaikutusta ja jään kuljettamia siirtolohkereita.
Vuonna 1840 Agassiz löysi merkkejä jääkaudesta Brittein saarilta. Myöhemmin Agassiz väitti löytäneensä jääkauden merkkejä tropiikistakin, mutta tätä ei nykytiede vahvista. Agassizin jääkausiteoriasta kiisteltiin Suomessakin pitkään, vielä 1860-luvulla[1], nykyisn jääkauden jälkinä pidettyjen silokallioiden uurteiden ja muiden uskottiin syntyneen vedenpaisumuksen veisen virtauksessa tai muissa vastaavissa tapahtumissa.
[muokkaa] Lähteet
- http://www.britannica.com/eb/article-9003993/Louis-Agassiz
- http://www.ucmp.berkeley.edu/history/agassiz.html
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Jääkaudet. Päätoimittaja: Marjatta Koivisto. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
Sivulta puuttuu