Lääketieteelliset yliopistotutkinnot
Sivulta puuttuu Lääketieteellistä tutkintoa vaaditaan lääkärin ammatin harjoittamiseen.
Sisällysluettelo |
Iso-Britannia [muokkaa]
Isossa-Britanniassa lääkärin ammattia saa harjoittaa Bachelor of Medicine - tai Bachelor of Surgery -tutkinnon (’lääketieteen kandidaatti’ ja ’kirurgian kandidaatti’, MB ja BS) suorittanut. Muita lääkäreitä paitsi kirurgeja kuitenkin puhutellaan nimityksellä Doctor (’tohtori’). [1]
Italia [muokkaa]
Lääketieteellinen tutkinto on kuudessa vuodessa suoritettava 360 opintopisteen laajuinen Laurea specialistica in Medicina e Chirurgia.[2][3] Tutkinto on yksiportainen.[4]
Suomi [muokkaa]
-
Katso myös: Lääkärit Suomessa
-
Katso myös: Yliopistolliset tutkinnot
Lääketieteen lisensiaatin (LL, ruots. medicine licentiat, ML) tutkintoon (ylempi korkeakoulututkinto) vaaditaan 360 opintopisteen opintoja. Opinnot kestävät kuusi vuotta. [5] Lääketieteessä ei ole alempaa korkeakoulututkintoa, vaan lääketieteen koulutusohjelma on Suomessa yksiportainen.[6][7] Lääketieteen opiskelija saa kuitenkin lääketieteen kandidaatin (LK, ruots. medicine kandidat, MK) arvonimen suoritettuaan tietyn määrän opintoja.[8]
Lääketieteen tohtorin (LT, ruots. medicine doktor, MD) tutkintoon (jatkotutkinto) vaaditaan väitöskirjaa ja jatko-opintoja (Helsingin yliopistossa 40–60 opintopistettä).[9] Tutkinto oli aiemmin nimeltään lääketieteen ja kirurgian tohtori (LKT).
Puhekielessä lääkäristä käytetty nimitys tohtori ei välttämättä liity lääkärin oppiarvoon.
Yhdysvallat [muokkaa]
Lääketieteelliset korkeakoulut Yhdysvalloissa myöntävät Doctor of Medicine -oppiarvoja (’lääketieteen tohtori’, MD). Tutkinnon saa, kun on suorittanut yliopistossa noin neljän vuoden esiammatillisen koulutuksen ja neljän vuoden lääketieteen opinnot. [10]
On mahdollista osallistua tutkimusprojektiin ja kirjoittaa väitöskirja opintojen aikana. Tällöin valmistuu yliopistosta riippuen esimerkiksi kunniamaininnalla MD with Thesis (’lääketieteen tohtori väitöskirjalla’). [11]
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
Suomalaisten tutkintojen lyhenteet:
- ”Tutkinnoista ja oppiarvoista käytettyjä lyhenteitä”, Suomen valtiokalenteri, s. 20. Jyväskylä: Helsingin yliopisto, 2007. ISBN 978-952-14-1147-2, ISSN 0355-2462. Luku verkossa (PDF).
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Kysy mitä vain. Miksi kirurgeja kutsutaan Englannissa mistereiksi? YLE Radio Suomi. Viitattu 31.3.2009.
- ↑ Laurea specialistica in Medicina e Chirurgia (ciclo unico) Università degli Studi di Verona. Viitattu 20.5.2010. (italiaksi)
- ↑ Regolamento Didattico del Corso di Laurea Specialistica in Medicina e Chirurgia (PDF) Università di Pisa. Viitattu 20.5.2010. (italiaksi)
- ↑ Medicina e Chirurgia 2009 / 2010. Guida di orientamento alla Facoltà (PDF) (Sivu 19) 2009. Università degli Studi di Padova. Viitattu 20.5.2010. (italiaksi)
- ↑ Lääketiede Opintoluotsi. 30.1.2009. Opetusministeriö. Viitattu 31.3.2009.
- ↑ Lääketieteellinen tiedekunta. Terveystieteet. Opinto-opas 2008–2009, s. 42. Kuopion yliopisto, 2008. ISSN 1455-321X. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004)
- ↑ Yleistä lääketieteen opiskelusta Turussa Turun Lääketieteenkandidaattiseura ry..
- ↑ Tutkinnonuudistus Helsingin yliopistossa Helsingin yliopisto. Viitattu 31.3.2009.
- ↑ Physician Education, Licensure, and Certification American Medical Association. Viitattu 31.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Curriculum 19.8.2008. University of California, San Francisco. Viitattu 31.3.2009. (englanniksi)
