Limerikki
Wikipedia
Limerikki on runomuoto, joka on epigrammin alalaji, ja jossa tyypillisesti otetaan kantaa johonkin ihmiseen, tapahtumaan, ilmiöön tms. Limerikki muodostuu viidestä säkeestä. Ensimmäinen, toinen ja viimeinen säe rakentuvat kolmesta anapesti-runojalasta(lyhyt-lyhyt-pitkä), kolmas ja neljäs kahdesta. Loppusoinnut ovat muotoa AABBA, jossa
- ensimmäinen A esittelee runon subjektin - usein tämä säe päättyy johonkin paikannimeen
- toinen A esittelee jonkun subjektiin liittyvän attribuutin
- ensimmäinen B esittelee subjektiin liittyvän predikaatin määreineen
- toinen B esittelee, mitä siihen liittyi
- kolmas A kertoo lopulta lopputuloksen - usein koomisessa tai sarkastisessa valossa.
Esimerkkinä vaikkapa:
- Oli pikkuinen tyttönen, Ulla
- Jolle maistui vain pelkästään pulla,
- Eikä porkkanan naatti,
- Nopee hiilihydraatti.
- Taisi lihavaks siitä hän tulla
Tässä runossa on opetus siitä, mitä seuraa, jos jättää terveellisen ravinnon sivuun ja syö pelkästään makeita herkkuja.
Vaikkakin ensimmäisen kerran termi Limerick esiintyi 1896 runossa, joka liittyi Limerickin kaupunkiin, on runomuodon tunnustettu isä Edward Lear, jonka lastenkirja Book of Nonsense (Hölynpölyn Kirja) julkaistiin vuonna 1846. Runomuoto on kuitenkin tunnettu jo 1300-luvulta saakka.
Limerikkejä käytetään usein ironian, satiirin tai parodian tehokeinoina, tai asioiden muistamiseen. Jo 1800-luvun lopulta on eroottinen limerikki elänyt tähän päivään asti. Alkuun se lähti Learin runojen sanoitusten muuntelusta. Olkoon edellisen limerikin allaoleva väännös esimerkkinä tästä alalajista.
- Tunsin uhkean tyttösen, Ullan,
- Povi mieleen toi mantelipullan.
- Vasen pieni kuin rusina.
- (Kouraan mahtuisi tusina)
- Silti oikee tois joukkuekullan.

