Leukas (kaupunki)
| Leukas | |
|---|---|
| Λευκάς | |
| Sijainti | |
  Leukas |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Lefkas, Jooniansaaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 657 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Leukas, Akarnania |
Leukas (m.kreik. Λευκάς) eli Leukadia (Λευκαδία) (lat. Leucas tai Leucadia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Leukaksen (nyk. Lefkas, Lefkáda) saarella Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi Leukaksen saaren koillisosassa noin kaksi kilometriä etelään nykyisestä Lefkaksen kaupungista.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leukaksen kaupunki sijaitsi rannikolla samannimisen saaren koillisosassa. Saari luettiin antiikin aikana osaksi Akarnaniaa. Kaupungissa oli akropolis eli linnavuori tai yläkaupunki. Alakaupunki sijaitsi rannikkotasangolla akropoliin itäpuolella sen ja rannikolla olevien laguunien välisellä alueella.[3]
Leukaksen kaupungin lisäksi saarella oli ainakin kaksi muuta kaupunkia, Fara (Φαρά) ja Hellomenon (Ἑλλόμενον).[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leukas oli alun perin Korintin siirtokunta ja näin doorilaista aluetta. Se perustettiin Korintin tyranni Kypseloksen aikana noin 657–625 eaa. Leukaksen kaupungin kerrotaan korvanneen saaren mykeneläiseltä kaudelta periytyneen kaupungin nimeltä Nerikos (Νήρικος). Uuden kaupungin nimi oli alun perin Epileukadioi (Ἐπιλευκάδιοι), ja sen asutti 1 000 siirtokuntalaista.[2][3] Toisaalta vielä Thukydides viittasi kaupunkiin Nerikoksen nimellä.[4] Kreikkalaisessa mytologiassa Leukas sai nimensä heeros Leukadioksesta, joka oli Ikaroksen poika.[5]
Leukaksen saari oli alun perin niemi, joka oli yhteydessä Akarnanian rannikkoon kannaksen välityksellä. Strabonin mukaan korinttilaiset siirtokuntalaiset kaivoivat kannaksen poikki kanavan (Dioryktos) kaupungin perustettuaan.[2][5]
Persialaissodissa Leukas osallistui Salamiin meritaisteluun kolmella laivalla. Peloponnesolaissodassa se oli Korintin ja Spartan puolella Ateenaa vastaan. Leukas kukoisti Korintin kanssa käydyn kaupan ansiosta. Se vei muun muassa viiniä ja oliiviöljyä sekä parfymoitua öljyä. Kaupunki löi omaa rahaa 400-luvulta ensimmäiselle vuosisadalle eaa.[5] Kaupungin hallintomuoto oli alun perin aristokraattinen,[3] mutta muuttui Aristoteleen mukaan myöhemmin demokraattisemmaksi, kun julkisista viroista poistettiin varallisuusvaatimukset.[6]
300-luvulla eaa. Leukas oli edelleen Korintin puolella aina vuoteen 368 eaa. saakka. Saari päätyi Makedonian vallan alle vuonna 338 eaa. Makedonialaisvallan aikana Leukas oli koko Akarnanian merkittävin kaupunki, ja se toimi Akarnanian liiton keskuksena vuosina 230–189 eaa. Makedonian ja Rooman sodissa kaupunki oli Makedonian puolella. Roomalaiset valtasivat kaupungin vuonna 197 eaa.[3][7] Kaupunki sai Roomalta vapaakaupungin oikeudet vuonna 167 eaa.[8] Agrippa valtasi Leukaksen Octavianuksen ja Antoniuksen sodassa vuonna 31 eaa.
Leukas ilmeisesti säilyi ainakin jossain määrin asuttuna roomalaisella kaudella.[7] Tuolloin, ensimmäisellä vuosisadalla eaa., kanava kaivettiin tai kunnostettiin uudestaan ja sen poikki rakennettiin kivinen silta.[2][5][8] Toisaalta kaupunki taantui Nikopoliin perustamisen jälkeen, jolloin ainakin osa väestöstä siirrettiin sinne.[7]
Leukas oli olemassa kaupunkina vielä varhaiskristillisellä ajalla. Tämä näkyy siitä, että kaupungin piispan tiedetään osallistuneen Nikean kirkolliskokoukseen vuonna 325 eaa.[3]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungissa
Leukaksen kaupunki oli ympäröity linnoitusmuurilla.[5] Osa muureista on säilynyt sekä akropoliilla että alakaupungin alueella. Akropolis oli oletettavasti varhaisemman Nerikoksen kaupungin paikka ja säilyi linnavuorena myös antiikin ajalla.[2][3]
Kaupungin teatteri on löydetty, samoin hautausmaat, jotka sijaitsivat kaupungin lounaispuolella.[2]
Korinttilaisten kaivama kanava eli Dioryktos oli kolme stadioninmittaa pitkä.[3]
Muualla saaressa
Saaren eteläosasta Pyhän Johanneksen kirkon (Ágios Ioánnis Rodáki) luota on löydetty doorilaista tyyliä edustaneen temppelin rauniot. Eri puolilla saarta on vartiotornien raunioita.[2]
Saaren itärannikolta, Stenósta Nydrín läheltä on löydetty niin kutsutut Nydrín pronssikautiset haudat, jotka ajoittuvat varhaiselle ja keskiselle helladiselle kaudelle. Paikalta on tunnistettu myös suurikokoisen rakennuksen paikka.[2]
Saaren eteläpäässä Leukataksen (nyk. Lefkátas) niemellä sijaitsi Apollonille omistettu temppeli.[2]
Esinelöydöt
Saarelta tehtyjä esinelöytöjä on näytteillä Lefkaksen arkeologisessa museossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”126 Leukas”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Leukas, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Leucas”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota II.7.
- ↑ a b c d e Bonelou, Elena: Leukas The Encyclopedia of Ancient History. Wiley Online Library. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ Aristoteles: Politiikka 1266b20–25.
- ↑ a b c Morris, Sarah P.: The Ancient Towers of Ancient Leukas. Hesperia 70 2001. The American School of Classical Studies at Athens. Viitattu 28.8.2017.
- ↑ a b Leucas Encyclopaedia Britannica. Viitattu 28.8.2017.