Leros (kaupunki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leros
Λέρος
Leroksen Artemis Parthenoksen temppelin rauniot.
Leroksen Artemis Parthenoksen temppelin rauniot.
Sijainti

Leros
Koordinaatit 37°09′25″N, 26°51′33″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Agía Marína, Léros, Etelä-Egean saaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Eteläiset Sporadit

Leros (m.kreik. Λέρος) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Léros) Kreikassa. Se kuului Miletoksen alaisuuteen. Leroksen kaupunkikeskus sijoitetaan lähelle nykyistä Agía Marínan kaupunkia.[1][2][3][4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leroksen poliksen kaupunkikeskus sijoitetaan yleensä saaren itärannikolle nykyisen Álindanlahden kaakkoisrannalle, nykyisen Agía Marínan kaupungin paikalle tai lähistölle.[2][3][5][6] Tarkasta sijainnista on kuitenkin ollut erimielisyyttä.[1] Joskus kaupunkikeskus on sijoitettu myös nykyiseen Parthéniin saaren pohjoisrannikolle.[6]

Leroksen kaupunkivaltion alue käsitti koko samannimisen saaren, eikä sillä ollut muita poliksia.[1] Saari luettiin antiikin aikana Sporadeihin, ja nykyisin Dodekanesiaan eli Eteläisiin Sporadeihin. Se sijaitsi antiikin nimistöllä Patmoksen ja Kalymnan saarten välissä, noin 40 kilometriä länteen Kaarian rannikosta.[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Leroksen saari on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla viimeistään 2000-luvulla eaa. Sen varhaisiksi asukkaikai mainitaan kaarialaiset, lelegit, minolaiset ja foinikialaiset. Uudestaan saari on asutettu antiikin ajalla viimeistään 600-luvulla eaa.[2][7] Sen nimen on selitetty tulevan sanasta leuros (λευρός), mikä viittaa sen suhteelliseen tasaisuuteen ainakin Kalymnaan verrattuna.[7][8] Saaren alkuperäisiä asukkaita antiikin ajalla olivat todennäköisesti doorilaiset.[3] 500-luvulla eaa. Leros saattoi olla tyrannia.[1]

Myöhempi Leroksen kaupunki oli Miletoksen siirtokunta ja näin joonialaisten asuttama, päin vastoin kuin etelänpuoleiset naapurisaaret, jotka säilyivät doorilaisena alueena. Siirtokunnan perustaminen saattoi liittyä Joonian kapinaan. Herodotoksen mukaan Hekataios neuvoi kapinan puhjettua Aristagorasta perustamaan saarelle linnoituksen siltä varalta, että kapinalliset ajettaisiin pois Miletoksesta.[2][3][5][9] Näin Leros saattoi olla jo tuolloin eli noin 495 eaa. Miletoksen hallussa, tai Miletos valtasi sen viimeistään tässä yhteydessä.[1]

Leros myös säilyi läpi historiansa Miletoksen alaisena poliksena ja miletoslaisten asuttamana 400-luvulta eaa. aina roomalaiselle kaudelle saakka. Se saattoi olla alussa klassisella kaudella Miletoksen klerukhia, kun taas myöhemmin hellenistiseltä kaudelta lähtien se oli Miletoksen demos.[2][3] Kaupunki esiintyy Ateenan johtaman Deloksen meriliiton jäsenenä ja sen verotusluetteloissa vuonna 454/453 eaa. Se viittaa tuolloin oletettavasti niihin miletoslaisiin, jotka pysyivät uskollisina Ateenalle Miletoksen kapinoitua.[1][5]

Leroksesta olivat kotoisin muun muassa satiirikko Demodokos ja historioitsija Ferekydes. Ferekydes kirjoitti saaren historian, joka on kuitenkin kadonnut.[5] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Lerios (Λέριος).[3] Antiikin kirjallisuudessa leroslaiset esitettiin huonoluonteisiksi. Fokylides kirjoitti: ”Λέριοι κακοί, οὐχ ὁ μὲν, ὓς δ᾽οὔ, Πάντες, πλὴν Προκλέους: καὶ Προκλέης Λέριος, Lerioi kakoi, ūkh ho men, hys d᾽ū, Pantes, plēn Prokleūs: kai Prokleēs Lerios”, ”Leroslaiset ovat pahoja, eivät jotkut, vaan kaikki, paitsi Prokles, ja Prokles on leroslainen.”[3][10]

Leroksen kaupunki säilyi olemassa varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle saakka. Sen piispa mainitaan Konstantinopolin toisen kirkolliskokouksen osanottajien joukossa vuonna 553.[5]

Leroksella ei ole suoritettu juurikaan järjestelmällisiä arkeologisia kaivauksia.[2]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkikeskus

Nykyisen Agía Marínan ympäristöstä on löydetty joitakin klassiselle kaudelle ajoittuvia jäänteitä. Niitä on suhteellisen vähän, mutta niiden perusteella kaupunkikeskus sijoitetaan yleensä kyseiselle paikalle. Se on ollut asuttu arkaaiselta kaudelta 600-luvulta eaa. aina varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle saakka. Löytöihin lukeutuu muun muassa joonialaisia kapiteeleja, piirtokirjoituksia, hautoja sekä keramiikkaa arkaaiselta kaudelta lähtien. Leroksen kaupunkia ei oltu ympäröity muureilla, mikä kuvaa sen asemaa Miletoksen alaisena poliksena.[2][6]

Kaupungin akropoliiksi eli yläkaupungiksi ja linnavuoreksi mainitaan joskus sama Kástron kukkula, jolla nykyisin sijaitsee keskiaikainen Pantélin linna.[11] Paikalla on saattanut olla antiikin aikana pyhäkkö, mutta sieltä ei ole löydetty jäänteitä antiikin aikaisista linnoitteista.[6]

Artemis Parthenoksen temppeli

Leroksen tärkein pyhäkkö oli omistettu Parthenokselle, joka tulkitaan usein Artemiin epiteetiksi saarella. Kyseessä saattoi olla paikallinen jumalatar, joka myöhemmin yhdistettiin yleiskreikkalaiseen Artemiihin. Jumalatar esiintyy myös nimillä Parthenos Iokallis ja Parthenos Leria. Kreikkalaisessa mytologiassa pyhäkön paikka oli sama, jossa Meleagroksen sisaret muutettiin helmikanoiksi, ja siksi pyhäkössä pidettiin kyseisiä lintuja myöhemminkin.[1][3][5][12]

Artemiin temppeli sijaitsi saaren pohjoisosissa, missä sijaitsee edelleen Parthéni-niminen kylä. Siellä on edelleen vanhan kirkon rauniot, ja kyseisen kirkon uskotaan olleen rakennettu temppelin paikalle sen kiviä uudelleenkäyttäen.[1][2][3] Kirkko oli omistettu Pyhälle Georgiokselle (Pyhä Yrjö, Ágios Geórgios).[13] Temppeli vaikuttaa olleen leroslaisten hallintokeskus, ja siellä säilytettiin poliksen virallisia asiakirjoja.[2][6]

Temppelin länsipuolelta on löydetty asutuksen jäänteitä. Sitä on joskus ehdotettu Leroksen kaupunkikeskuksen paikaksi, mutta jäänteiden perusteella paikka on ollut liian pieni kaupungiksi. Temppelin paikan läheltä on löydetty myös tornin jäänteet.[6]

Palaiókastro

Saaren eteläosissa nykyisen Xirókampoksen kylän pohjoispuolella sijaitsevalla Palaiókastron kukkulalla (myös Kástro ton Lepídon)[14] on linnoituspaikka, josta on löydetty muuria tai mahdollisesti tornin jäänteet. Paikan historian katsotaan alkavan 300-luvulta eaa.,[1][2][6] vaikka sitä on sanottu myös saaren varhaisimmaksi akropoliiksi ja olleen käytössä viimeistään arkaaisella kaudella 500-luvulta eaa. lähtien.[13] Nykyisin kukkulalla on Neitsyt Marialle (Panagía) omistettu kirkko.[13]

Muut löydökset

Agía Marínan läheltä on löydetty Asklepioksen pyhäköksi oletetut rauniot. Asklepioksen nimi on säilynyt paikalla olleen lähteen nimessä Palaiaskloúpi.[1][6] Useissa rakennuksissa, erityisesti kirkoissa, eri puolilla saarta on käytetty antiikin aikaisten rakennusten osia.[2] Varhaiselta bysanttilaiselta kaudelta saarelta on löydetty useiden basilikakirkkojen raunioita.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g h i j Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”504 Leros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LEROS Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Leros”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Leros Pleiades. Viitattu 13.5.2019.
  5. ↑ a b c d e f g Leros (Dodecanese) 33 Ag. Marina - Λέρος ToposText. Viitattu 13.5.2019.
  6. ↑ a b c d e f g h Bean, G. E. & Cook, J. M.: The Carian Coast III. The Annual of the British School at Athens, 1957, 52. vsk, s. 58–146. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ a b Λέρος: Ιστορική αναδρομή Leros.gr. Viitattu 13.5.2019.
  8. ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: λευρός, ά, όν A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  9. ↑ Herodotos: Historiateos 5.125; Thukydides: Peloponnesolaissota 8.26–27; Strabon: Geografia 14.
  10. ↑ Strabon: Geografia 10.
  11. ↑ Medieval Castle in Leros Greeka.com. Viitattu 13.5.2019.
  12. ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia 8.533; Athenaios: Deipnosofistai 14.655.
  13. ↑ a b c Leros: Archaeological Sites Aegean Islands. Arkistoitu 27.5.2019. Viitattu 13.5.2019.
  14. ↑ Palaiókastron sijainti: 37°06′49″N, 26°51′59″E
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Leros_(kaupunki)&oldid=20969691”