Leino Hassinen
| Leino Hassinen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. kesäkuuta 1924 Sortavala, Karjala |
| Kuollut | 16. marraskuuta 2015 (91 vuotta) Tuusula |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Ammatti | Piispa |
| Ura | |
| Uskontokunta | Inkerin kirkko |
Leino Pekka Päiviö Hassinen (30. kesäkuuta 1924 Sortavala[1] – 16. marraskuuta 2015[2] Tuusula[3]) oli pappi, joka teki pitkän uran Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Eläkkeelle jäätyään hän toimi Inkerin evankelis-luterilaisessa kirkossa eri tehtävissä, viimeiseksi kirkon piispana (1993–1996).
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hassinen vihittiin papiksi 9. tammikuuta 1949 Tampereella. Ensimmäinen papinpaikka oli Vihdin seurakunnan nuorisopastorina 1949–1951. Teologian lisensiaatin tutkinnon Hassinen suoritti Ruotsissa Lundin yliopistossa 1951–1954. Jurvassa hän oli virallisen apulaisen tehtävissä 1954–1956. Kirkkoherrana Hassinen toimi Värtsilässä 1956–1959, Karkkilassa 1966–1968 ja Vihdissä 1977–1987. Hassinen oli uutena virkana perustetun Teknillisen Korkeakoulun ja Helsingin Kauppakorkeakoulun korkeakoulupastorina 1959–1966. Asemapaikkana oli Espoon Otaniemi. Hassinen toimi kirkon johtavan sanomalehden Kotimaan päätoimittajana 1969–1977.
Eläkkeellä oleva Hassinen kutsuttiin juuri uudelleen itsenäistyneen Inkerin luterilaisen kirkon palvelukseen 1989. Hassinen koulutti uusia pappeja inkeriläisseurakuntiin. Hallinnollisesti Viron evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluneen Inkerin rovastikunnan lääninrovastina hän toimi 1990–1992. Inkerin kirkon piispana Hassinen palveli 1993–1996. Hassinen jäi pois piispan tehtävästä Aarre Kuukaupin aloittaessa tehtävässä.
Talvisodan aikana Hassinen asui Sortavalassa. Kun Neuvostoliitto 2.2.1940 pommitti kaupunkia, Hassinen katseli kotitalonsa ikkunasta, kun palopommit iskivät läpi Sortavalan luterilaisen kirkon peltikaton ja kirkko paloi. Viisikymmentä vuotta myöhemmin hän pääsi vihkimään Sortavalan uutta kirkkoa Inkerin kirkon piispana.[2]
Tutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sacri minister kandidaatti (SMK), 1948
- Pappisvihkimys, 1949
- Teologian lisensiaatti (Lund), Luthers syn på ekonomiska frågor, 1954
- Teollisuusseminaari, 1958
- Ylempi pastoraalitutkinto, 1959
Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rovasti, 1973
- Valkoisen Ruusun I lk risti, 1982
- Teologian tohtori, h.c., Concordia Theological Seminary, Fort Wayne, Indiana, USA, 1996
- Pyhän Henrikin risti, Suomen ev.lut kirkko, 2010
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kristinusko ja kommunismi, 1967, Kirjayhtymä
- Nyt on kirkon aika, 1969, Kirjapaja
- Huomisesta loistaa kirkkaus, 1979, SLEY-kirjat
- Aikuiskatekismus, 1984, Kirjapaja
- Idän uusi aamu, Inkerin kirkon nousun vuodet, 1997, Ajatus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Irja Hämäläinen, Risto Rantala, Hannakatri Hollmén (toim.): Kuka kukin on 1994, s. 180. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7.
- ↑ a b Leino Hassinen on kuollut (Arkistoitu – Internet Archive). Vihdin Uutiset 17.11.2015.
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 6.12.2015 s. C 28
|
Edeltäjä: Simo Talvitie |
Kotimaan päätoimittaja 1969–1977 |
Seuraaja: Erkki Kario |
| Inkerin kirkon piispa | Seuraaja: Aarre Kuukauppi |
| ||||||||||||||
