Leduånin vesistö
Leduånin vesistö (ruots. Leduåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 31) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Leduånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 330 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Leduån. Joen kokonaispituus on 60 kilometriä ja laskee Itämereen hieman yli 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) ja Ångermanjoen vesistön (tunnus 38) välissä, jossa on yhdeksän pienempää päävesistöä. Leduånin vesistö on niistä kolmanneksi pienin ja se jääkin täysin Öreälvenin vesistön (tunnus 30) ja Lögdeälvenin vesistön (tunnus 32) väliin. Rannikolla sen joensuuta ympäröi mereen laskevien ojien ja purojen pienet valuma-alueet, joiden yhteispinta-ala on hieman Leduånin vesistöä pienempi.[3]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (48,1 %), turve (9,5 %), kalliomaa (18 %), hiekka ja sora (8,5 %), multamaa (7,9 %), savimaa (2,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,2 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (86,3 %), soita ja kosteikkoja (2,3 %), viljelymaita (3,9 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,2 %) sekä joutomaita (2,3 %). Näiden lisäksi on 5,0 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Leduånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Leduånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,09 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 23,6 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,69 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 3,5 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 23 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 27,1 m³/s on mitattu toukokuussa 2012 ja pienin 0,2 m³/s helmikuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Leduånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Leduån (SE705881-168013) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1464–1465, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Leduånin vesistö (Excel-lomake nro 22596), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
