Lögdeälvenin vesistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin päävesistöalueet

Lögdeälvenin vesistö (ruots. Lögdeälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 32) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Lögdeälven ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 608 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Lögdeälven. Joen kokonaispituus on 200 kilometriä ja laskee Itämereen noin 0,6 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]

Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lögdeälvenin vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) ja Ångermanjoen vesistön (tunnus 38) välissä, jossa on yhdeksän pienempää päävesistöä. Lögdeälvenin vesistö on niistä neljänneksi suurin. Se jää Gidejoen vesistön (tunnus 34) ja Öreälvenin vesistön (tunnus 30) väliin. Ångermanjoen vesistö reunustaa vain pientä osaa sen valuma-alueen luoteispäätä. Lögdeälvenin vesistön lounaisreunalla sillä on yhteinen vedenjakaja Gidejoen vesistön ja alajuoksulla Husånin vesistön (tunnus 33) kanssa. Lögdeälvenin vesistön vastakkaisella koillispuolella on yhteistä vedenjakajaa yläjuoksulla Öreälvenin vesistöllä ja alajuoksulla Leduånin vesistöllä (tunnus 31). Merenrannikolla Lögdeälvenin joensuuta ympäröi mereen laskevien purojen ja ojien pienet valuma-alueet, joiden yhteispinta-ala on pieni.[3]

Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (56,9 %), turve (20,3 %), kalliomaa (9,4 %), hiekka ja sora (1,7 %), multamaa (4,5 %), savimaa (0,3 %) ja jäätikköjokijäänteet (3,0 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (82,1 %), soita ja kosteikkoja (12,5 %), viljelymaita (0,5 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,1 %) sekä joutomaita (0,8 %). Näiden lisäksi on 3,9 % vesistöjä.[5]

Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lögdeälvenin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Lögdeälvenin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 19,9 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 108 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,92 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 18,5 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 108 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 108,4 m³/s on mitattu toukokuussa 1988 ja pienin 1,2 m³/s maaliskuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Lögdeälven.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lögdeälvenin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  2. a b Lögdeälven (SE707533-165907) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
  3. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1468–1481, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Lögdeälvenin vesistö (Excel-lomake nro 22361), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Lögdeälven
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.