Lawrencium
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Lawrencium | ||||
| Tunnus | Lr | ||||
| Järjestysluku | 103 | ||||
| Luokka | Aktinoidi | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | Ei kuulu varsinaisesti mihinkään ryhmään | ||||
| Jakso | 7 | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1961, Albert Ghiorso, Torbjørn Sikkeland, Almon Larsh ja Robert M. Latimer | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 262,11 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 287 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Rn]5f146d17s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 9, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +3 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | |||||
| Sulamispiste | 1900 K (1627 °C) | ||||
| Muuta | |||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K
|
||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Lawrencium on keinotekoisesti valmistettu alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Lr, järjestysluku 103 ja CAS-numero 22537-19-5. Lawrencium on lyhytikäinen radioaktiivinen transuraaninen maametalli, jota on valmistettu ydinreaktioiden avulla kaliforniumista, eikä sillä ole tunnettua käyttöä.
Lawrenciumin ulkonäkö on tuntematon, mutta sen oletetaan todennäköisimmin olevan hopean-valkoinen tai harmaa ja metallinen. On viitteitä siitä, että kemiallisesti se käyttäytyisi aktinidien tavoin.
Lawrenciumin löysivät A. Ghiorso, T. Sikkeland, A. Larsh ja R. M. Latimer 1961 Berkeleyn säteilylaboratoriossa. Nimi tulee fyysikko Ernest O. Lawrencesta, joka keksi syklotronin.
Pitkäikäisin isotooppi on Lr-262, jonka puoliintumisaika on 216 minuuttia hajoten nobelium-256:ksi.