Kyllikki (nimi)
| Kyllikki | |
|---|---|
| Nimipäivä | |
| – suomenkielinen | 8. joulukuuta |
| – ruotsinkielinen | – |
| – ortodoksinen | – |
| Muunnelmia | Kylli |
| Vastineita eri kielissä | Külli, Küllike (Viro) |
| Nimen alkuperä | kyllä |
Kyllikki on suomalainen naisen etunimi. Se tulee runsautta merkitsevästä kyllä-sanasta.
Suomalaiseen kalenteriin nimi lisättiin vuonna 1905, Kansanvalistusseuran kalenterissa se oli ollut jo vuonna 1882. Kyllikki on kansallisromanttisen kauden nimiä, Kalevalasta on tuttu Lemminkäisen puoliso Saaren Kyllikki.
Vanhan suomalaisen kulttuuriperinteen vaalija J. R. Aspelin otti ensimmäisenä nimen uudelleen käyttöön, hänen tyttärensä olivat nimiltään Aura Kyllikki ja Aino Kyllikki.
Kyllikki-nimen suosio nousi vuonna 1905 ilmestyneen Johannes Linnankosken romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta myötä. Nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla suosituimmillaan ensimmäisenä etunimenä, toisena kolmisenkymmentä vuotta kauemmin.
Virossa Kyllikki oli ensin suomenkielisenä lainana (kalenterissa 1882), ja ensimmäiset vironkieliset vastineet ovat vuosilta 1932–1940 ja ne olivat 1960-luvulla kymmenen suosituimman naisennimen joukossa. Linnankosken romaani käännettiin viroksi vuonna 1926, joten se lienee vaikuttanut Virossakin nimen suosioon.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan Suomessa on nimen Kyllikki saanut vuoden 2019 loppuun mennessä 67 643 naista ja ainakin yksi mies. Heistä on vuosina 1920–1939 syntyneitä 28 642 naista ja ainakin yksi mies, vuosina 1940–1959 syntyneitä 23 609.[1]
Tunnettuja Kyllikkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kyllikki Aspelin-Ignatius (1877–1951), suomentaja ja teosofi
- Kyllikki Forssell (1925–2019), näyttelijä ja teatterineuvos
- Kyllikki Hatakka (1920–2005), lähetystyöntekijä ja kirjailija
- Kyllikki Hiisku (1905–1966), toimittaja ja kirjailija
- Kyllikki Hirvonen, o.s. Naukkarinen (1925–2011), aitajuoksija, korkeus- ja pituushyppääjä
- Kyllikki Hämäläinen (1906–1993), kirjailija ja kääntäjä
- Kyllikki Härkäpää (1921–1998), kirjallisuuden suomentaja
- Kyllikki Ilola (1917–2011), runoilija
- Kyllikki Immonen, o.s. Pellinen (1912–1998), opettaja ja kirjailija
- Kyllikki Kallas (1917–1979), kirjailija
- Sylvi-Kyllikki Kilpi (1899–1987), poliitikko (SDP, SKDL)
- Kyllikki Leisti (1924–2023), kirjailija
- Kyllikki Malin (1894–1981), kirjailija
- Kyllikki Muttilainen (s. 1946), poliitikko ja kansanedustaja (SDP)
- Kyllikki Mäntylä (1907–1979), kirjailija
- Kyllikki Pohjala (1894–1979), poliitikko (Kokoomus)
- Kyllikki Saari (1935–1953), henkirikoksen uhri, jonka murha edelleen on mysteeri
- Kyllikki Salmenhaara (1915–1981), keramiikkataiteilija
- Kyllikki Snell (1891–1972), taidemaalari
- Kyllikki Solanterä (1908–1965), laulaja ja laulunopettaja sekä sanoittaja
- Kyllikki Tapola (1933–2018), yritysjohtaja
- Kyllikki Tiensuu (s. 1945), kirkkohistorioitsija ja professori
- Kyllikki Tuominen (1908–1994), opettaja ja oppikirjojen tekijä, presidentti K. J. Ståhlbergin tytär
- Kyllikki Valtonen (1923–2009), opettaja, toimitussihteeri ja kirjailija
- Kyllikki Vapaavirta (1914–1990), kirjailija
- Kyllikki Villa (1923–2010), kirjailija
- Kyllikki Virolainen, ent. Stenros, o.s. Salojärvi (1924–2009), poliitikko ja toimittaja, Johannes Virolaisen puoliso
- Kyllikki Väre (1912–1951), elokuvanäyttelijä
- Kyllikki Wallenius (1913–1995), lastenkirjailija
Kuvitteellisia Kyllikkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Moision Kyllikki, Laulu tulipunaisesta kukasta -romaanin sankaritar
- Kyllikki, Jaakko Pakkasvirran televisioelokuvassa Kyllikki ja hatut
- Kyllikistä laulavat muun muassa Georg Ots, Georg Malmsten, Olavi Virta ja Leevi and the Leavings
- ”Kyllikki”, Leevi and the Leavingsin kappale vuodelta 1983
Kyllikkejä mytologiassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kyllikki, Saaren neito Kalevalassa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen (toim.): Etunimet (WSOY, 2005) ISBN 951-1-18892-5
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 8.12.2021.