Kromatidi
1: kromatidi
2: sentromeeri
3: kromosomin lyhyt käsivarsi (p) ja
4: kromosomin pitkä käsivarsi (q).
Kromatidi on kahdentuneen kromosomin toinen puolikas, joka muodostuu mitoosin ja meioosin aikana ennen solunjakautumista. Yhden kahdentuneen kromosomin muodostavat siis kaksi identtistä kromatidia, jotka ovat toisissaan kiinni sentromeerin kohdalta. Siinä yhteydessä kromatidipareja saatetaan kutsua myös sisarkromatideiksi.[1][2] Sentromeeri sijaitsee kromosomista vaihdellen eri paikassa kromatideja, eli joko keskellä tai lähempänä jompaakumpaa päätä.[3]
Solunjakautumisen aikana sukkularihmasto tarttuu sentromeeriin kiinni ja vetää sisarkromatidit erilleen toisistaan, jonka jälkeen solu jakautuu kahdeksi uudeksi soluksi. Koska molemmissa sisarkromatideissa on keskenään sama perimä, ne myös sisältävät keskenään samat tiedot. Solunjakautumisen lopuksi molemmissa uusissa soluissa onkin täysin sama perimä kuin vanhassakin solussa oli.[2] Kromosomit kuitenkin kuvataan usein juuri kahden kromatidin kanssa.
Kromatideissa olevat poikkeamat voivat johtaa ongelmiin geeniperimässä ja soluissa. Esimerkiksi solunjakautumisen aikana voi käydä niin, että kromatidit eivät irtoa toisistaan kunnolla ja jakautuneisiin soluihin päätyy liian suuri tai pieni määrä kromosomeja.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Peruskäsitteitä | |
|---|---|
| Osa-alueita | |
| Sovellutuksia |
| ||||||||||||||||||||||||