Välikokoinen säie

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Välikokoisiin säikeisiin kuuluvat epiteelisolujen keratiinisäikeet värjättyinä punaisella.

Välikokoiset säikeet muodostavat mikrotubulusten ja mikrofilamenttien kanssa solun tukirangan. Niiden tehtävä on tukea solun rakennetta ja tumaa, sekä lisätä solun kestävyyttä mekaanista rasitusta vastaan. Säikeet kiinnittyvät soluliitoksiin muodostaen tukevan verkoston solulimassa.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välikokoiset säikeet muistuttavat rakenteeltaan lujia köysiä. Ne syntyvät polymeroimalla tiettyjä proteiineja.[1] Proteiineja on useita erilaisia ja ne voidaan jakaa sijainnin ja toiminnan perusteella neljään eri ryhmään taulukon mukaisesti. [2] Säikeet ovat läpimitaltaan 10nm. Kaikkien monisoluisten eliöiden soluista löytyy ainakin yksi säietyyppi.[3] Säikeet kattavat suuren osan solun tilavuutta. Proteiinissa on alfakierteisiä osia, joiden ansiosta ne voivat kiertyä köysimäisiksi rakenteiksi. [4]

  Sijainti solussa Solutyypit
Keratiini Sytoplasmassa Epiteelisoluissa
Vimentiini ja sen kaltaiset Sytoplasmassa Lihassoluissa, hermoston gliasoluissa, ja tukikudoksessa
Neurofilamentit Sytoplasmassa Hermosoluissa
Lamiinit Tumassa Tumakotelossa

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välikokoiset säikeet lujittavat paitsi yksittäistä solua mekaanista stressiä vastaan, myös solukudosta kun desmosomit yhdistävät vierekkäisten solujen säikeet vahvaksi verkostoksi[2]. Eri solutyypit ilmentävät niille tyypillisiä välikokoisia säikeitä. Niitä analysoimalla voidaan saada tietoa myös solun alkuperästä organismissa. Tätä käytetään esimerkiksi syöpätutkimuksissa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bruce Alberts, Dennis Bray, Karen Hopkin, Alexander Johnson, Julian Lewis, Martin Raff, Keith Roberts, Peter Walter.: ”16”, Essential Cell Biology, s. 514. Garland science, 1998. ISBN 0-8153-2045-0..
  • Jyrki Heino, Matti Vuento: ”8”, Biokemian ja solubiologian perusteet, s. 210. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alberts ym. 1998, 515
  2. a b Alberts ym. 1998, 517
  3. Heino & Vuento 2001, 210
  4. Alberts ym. 1998, 515-516
  5. Heino & Vuento 2001, 212.