Tumajyvänen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuma mikroskooppikuvassa, tumajyvänen näkyy tummempana alueena

Tumajyvänen eli nukleoli on tuman ribosomeja tuottava osa, joka muodostuu solunjakautumisen välivaiheen aikana. Tumajyväsiä on tuolloin vähintään yksi kappale ja ne erottuvat muuta tumaa tummempina alueina.

Tumajyvänen sisältää ribosomien rakenneosana toimivan RNA:n geenit.[1] Tuma voi sisältää 1–5 tumajyvästä. Suurimmassa osassa tumista on vähintään yksi tumajyvänen, jolla ei ole kalvoa. Tumajyvänen sisältää proteiineja, DNA:ta ja RNA:ta. Lisäksi siinä kootaan yhteen ribosomien eri aineosat. Suurin osa solun ribosomaalisesta RNA:sta valmistuu tumajyväsessä ja osa siitä liittyy valkuaisaineisiin. Tämän jälkeen niiden eri aineosat siirtyvät tumakalvon aukkojen kautta solulimaan, missä niistä muodostuu ribosomeja.[2] Tumajyvänen erottuu mikroskopiassa suuren RNA-pitoisuutensa takia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tast, Tyrväinen, Nyberg, Leinonen: Lukio 4, Koulun biologia: Solubiologia ja biotekniikka, s. 17. Otava, 1999. 951-1-15670-5.
  • Egil Haug, Olav Sand, Øysten V. Sjaastad, Kari C. Toverud: Ihmisen fysiologia, s. 63. WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X. :
  • Jyrki Heino, Matti Vuento: Biokemian ja solubiologian perusteet, s. 85. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-32563-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heino, 2007
  2. Haug, 1999
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tumajyvänen.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.