Kristjan Jaak Peterson
Kristjan Jaak Peterson (saks. Christian Jacob Petersohn; 14. maaliskuuta (J: 2 maaliskuuta) 1801 Riika, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 4. elokuuta (J: 23. heinäkuuta) 1822 Riika) oli virolainen runoilija ja kääntäjä. Häntä pidetään Virossa jopa Viron kirjallisuuden ensimmäisenä edustajana, ja hän vaikutti Viron kansalliseen heräämiseen.
Peterson syntyi Riiassa. Hänen isänsä oli kirkonpalvelija, joka oli syntyisin Viljandimaalta. Kristjan Jaak oli perheen kolmas lapsi. Hän opiskeli Riiassa kymnaasissa ja vuodesta 1819 alkaen Tarton yliopistossa, joka oli avattu uudelleen vuonna 1802. Peterson oli ensimmäisiä ylioppilaita, jotka korostivat virolaista syntyperäänsä. Hän käytti virolaisen kansanpuvun vaatekappaleita. Hän opiskeli ensin teologisessa ja sitten filosofisessa tiedekunnassa.
Yliopistossa ilmeni hänen poikkeuksellinen kielellinen lahjakkuutensa: hän oppi vaivatta vieraita kieliä sekä kykeni tuottamaan tekstiä ja kääntämään sitä. Hän laati kielitieteellisiä artikkeleita ja käänsi Christfried Gananderin Mythologia Fennican saksaksi vuonna 1821 alkuperäisestä ruotsinkielisestä laitoksesta. Peterson osasi myös muinaisia kieliä kuten latinaa, hepreaa ja kaldeaa.
Petersonin runot ovat enimmäkseen sankarillis-filosofisia oodeja ja paimenrunoja. Ne heijastavat virolaisen kansanrunouden, antiikin kirjallisuuden ja varhaisromantikkojen vaikutusta.
Peterson kuoli nuorena, jo 21-vuotiaana keuhkokuumeeseen, oletettavasti keuhkotuberkuloosiin.
Petersonin runokäsikirjoitukset löydettiin vasta vuonna 1901, ja vasta vuonna 1922 julkaistiin postuumisti 24 runoa, joista kolme on saksankielisiä ja 21 vironkielisiä, sekä päiväkirja. Tarton Toomemäellä on Jaak Soansin ja Allan Murdmaan veistämä näköispatsas vuodelta 1983.[1] Siihen on ikuistettu katkelma hänen runostaan Kuu:
- Kas siis selle maa keel
- laulutuules ei või
- taevani tõustes üles
- igavikku omale otsida?
Vapaasti suomennettuna: Eikö voi tämän maan kieli laulujen tuulessa taivaaseen nousten ikuisuutta etsiä?
Vuodesta 1996 lähtien hänen syntymäpäiväänsä on juhlistettu Virossa äidinkielen päivänä (viroksi emakeelepäev), ja vuodesta 1999 lähtien se on ollut valtiollinen juhlapäivä.
