Kopernikium

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
RöntgeniumKopernikiumUnuntrium
Hg

Cn

Uut  
 
 
Cn-TableImage.png
Yleistä
Nimi Kopernikium
Tunnus Cn
Järjestysluku 112
Luokka siirtymämetalli
Lohko d-lohko
Ryhmä 12
Jakso 7
Löytövuosi, löytäjä 1996, Peter Armbrusterin ja Sigurd Hofmannin ryhmä
Atomiominaisuudet
Atomipaino 285 amu
Orbitaalirakenne [Rn] 5f146d107s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 32, 18, 2
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto tuntematon
Muuta
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K


Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Kopernikium[1] (aiemmin väliaikaisnimellä ununbium, Uub) on jaksollisen järjestelmän 112. alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Cn (lat. copernicium). Kopernikium on äärimmäisen radioaktiivinen synteettinen alkuaine ja sen pysyvimmän isotoopin kopernikium-285:n puoliintumisaika on 29 sekuntia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kopernikium löydettiin 9. helmikuuta vuonna 1996 kello 22.37 Darmstadtissa Saksassa, jossa sen onnistui valmistamaan kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johtivat Peter Armbruster ja Sigurd Hofmann Institute for Heavy Ion Researchistä. Löytöhetkellä kopernikium oli painavin ihmisen valmistamista alkuaineista. Vielä ei ole onnistuttu valmistamaan sellaisia määriä kopernikiumia, että laajempia tutkimuksia olisi voitu tehdä, eikä sellaisia määriä uskota koskaan pystyttävänkään valmistamaan.

Aluksi kopernikium sai tilapäisen nimen ununbium, joka tarkoittaa suomeksi "yksi-yksi-kaksi" järjestysluvun mukaisesti. Siitä käytetään myös nimitystä eka-elohopea, koska se on jaksollisessa järjestelmässä elohopean alapuolella, jota sen arvellaankin muistuttavan kemiallisilta ominaisuuksiltaan. Tutkijaryhmä ehdotti uudelle alkuaineelle nimeä "kopernikium" Nikolaus Kopernikuksen mukaan ja symbolia "Cn", jonka IUPAC hyväksyi helmikuussa 2010.[2]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kopernikiumin väriä ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan hopeisen valkoinen tai metallisen harmaa. Kopernikium on metalli, jolla ei ole toistaiseksi mitään kaupallista käyttöä.

Kopernikiumia voidaan valmistaa fuusiomenetelmällä pommittamalla sinkkiatomeja lyijyyn korkeaenergiaisella hiukkauskiihdyttimellä:

{208 \atop 82}\mathrm{Pb}+{70 \atop 30}\mathrm{Zn}\quad\rightarrow\quad{277 \atop 112}\mathrm{Cn}+{1 \atop 0}\mathrm{n} \;

Muiden transuraanien tavoin kaikki kopernikiumin isotoopit ovat radioaktiivisia. Ensimmäisenä valmistetun isotoopin kopernikium-277 puoliintumisaika on vain 0,00024 sekuntia. Alkuaineen pysyvin isotooppi on kopernikium-285, jonka puoliintumisaika on 29 sekuntia mutta arvellaan, että sen isomeerin puoliintumisaika olisi jopa 8,9 minuuttia. Tämän jälkeen se hajoaa alfasäteilynä darmstadtium-281:ksi.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raskaimman alkuaineen nimeksi tuli kopernikium. Turun sanomat, 2.3.2010. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.1.2011.
  2. New element named 'copernicium' BBC. 20.2.2010. Viitattu 20.2.2010. (englanniksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]