Kopernikium
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Kopernikium | ||||
| Tunnus | Cn | ||||
| Järjestysluku | 112 | ||||
| Luokka | siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | 12 | ||||
| Jakso | 7 | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1996, Peter Armbrusterin ja Sigurd Hofmannin ryhmä | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 285 amu | ||||
| Orbitaalirakenne | [Rn] 5f146d107s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 32, 18, 2 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | tuntematon | ||||
| Muuta | |||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K
|
||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Kopernikium[1] (aiemmin väliaikaisnimellä ununbium, Uub) on jaksollisen järjestelmän 112. alkuaine. Sen kemiallinen merkki on Cn.
Kopernikium löydettiin 9. helmikuuta vuonna 1996 kello 22.37 Darmstadtissa Saksassa, jossa sen onnistui valmistamaan kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johtivat Peter Armbruster ja Sigurd Hofmann Institute for Heavy Ion Researchistä. Vielä ei ole onnistuttu valmistamaan sellaisia määriä kopernikiumia, että laajempia tutkimuksia olisi voitu tehdä, eikä sellaisia määriä uskota koskaan pystyttävänkään valmistamaan.
Aluksi kopernikium sai tilapäisen nimen ununbium, joka tarkoittaa suomeksi "yksi-yksi-kaksi" järjestysluvun mukaisesti. Siitä käytetään myös nimitystä eka-elohopea, koska se on jaksollisessa järjestelmässä elohopean alapuolella, jota sen arvellaankin muistuttavan kemiallisilta ominaisuuksiltaan. Tutkijaryhmä ehdotti uudelle alkuaineelle nimeä "kopernikium" Nikolaus Kopernikuksen mukaan ja symbolia "Cn", jonka IUPAC hyväksyi helmikuussa 2010.[2]
Kopernikiumin väriä ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan hopeisen valkoinen tai metallisen harmaa. Kopernikium on metalli, jolla ei ole tällä hetkellämilloin? mitään kaupallista käyttöä.
Kopernikiumia voidaan valmistaa fuusiomenetelmällä ampumalla sinkkiatomeja lyijyyn korkeaenergiaisella hiukkauskiihdyttimellä:
Muiden transuraanien tavoin kaikki kopernikiumin isotoopit ovat radioaktiivisia. Ensimmäisenä valmistetun isotoopin kopernikium-277 puoliintumisaika on vain 0,00024 sekuntia. Alkuaineen kaikkein pysyvin isotooppi on kopernikium-285, jonka puoliintumisaika on noin 10 minuuttia. Tämän jälkeen se hajoaa alfasäteilynä darmstadtium-281:ksi.
Löytöhetkellä kopernikium oli painavin ihmisen valmistamista alkuaineista.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Raskaimman alkuaineen nimeksi tuli kopernikium. Turun sanomat, 2.3.2010. Artikkelin verkkoversio Viitattu 3.1.2011.
- ↑ New element named 'copernicium' BBC. 20.2.2010. Viitattu 20.2.2010. (englanniksi)
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Eichler et al. (2007) Chemical characterization of element 112. Nature 447, 72 (englanniksi)
- Alkuaine 112 vahvistettu virallisesti. Yle Tiedeuutiset.
