Klaus Roth

Wikipedia

Klaus Friedrich Roth (s. 29. lokakuuta 1925) on brittiläinen matemaatikko, joka on tunnettu Diofantoksen approksimaatiota, suuria seulamenetelmia ja epäsäännöllisistä jakaumista koskevista julkaisuistaan. Hän syntyi Breslaussa (silloisessa Saksassa, nykyisin Wroclaw, Puola), mutta hän on elänyt nuoruudestaan asti Yhdistyneissä kuningaskunnissa. Hän valmistui Peterhousesta (Cambribge) vuonna 1945. Hänen ohjaajansa oli Harold Davenport.

Rothin merkittävin tulos, Thuen-Siegelin-Rothin lause, tai lyhyemmin Rothin lause, on vuodelta 1955, jolloin hän työskenteli luennoitsijana Lontoon College Universityssä. Hän voitti Fieldsin mitalin vuonna 1958 edellä mainitun lauseen todistuksesta.

Vuonna 1956 hän todisti, että jokaisessa kokonaislukujen osajoukossa, jolla on positiivinen tiheys, on äärettömän monta aritmeettista jonoa, jonka pituus on 3. Tämä tulos oli ensimmäinen askel kohti Szemerédin lauseen todistusta. Roth sai professuurin College Universitystä vuonna 1961 ja vuonna 1966 Lontoon Imperial Collegesta. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle vuonna 1988

[muokkaa] Palkinnot

• 1958 - Fieldsin mitali
• 1960 - valittiin Royal Societyn jäseneksi
• 1983 - LMS De Morgan-mitali
• 1991 - Sylvester-mitali