Kirjarovio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Natsit polttamassa kirjoja Berliinissä vuonna 1933.

Kirjarovio on seremoniallinen tapahtuma, jossa hävitetään julkisesti polttamalla kirjoja tai muuta painettua materiaalia. Rovion polttamista perustellaan yleensä moraalisin, poliittisin tai uskonnollisin syin.

Kirjarovioita esiintyy usein poliittisten vallanvaihtojen yhteydessä. Toiminnan tarkoituksena voi olla uusien vallanpitäjien pyrkimys päästä eroon omalta kannaltaan haitallisista aatteista tai pyrkimys niin sanottuun historian uudelleenkirjoittamiseen.

Saksalainen kirjailija Heinrich Heine kirjoitti vuonna 1821: ”Siellä, missä ensiksi poltetaan kirjoja, poltetaan seuraavaksi ihmisiä.” Pahaenteinen lausahdus mainitaan yleensä viitattaessa natsien Berliinin Opernplatzilla toukokuussa 1933 toteuttamiin kirjarovioihin.

Suomen historiassa kirjarovioita on järjestetty ainakin vuonna 1829, jolloin Jaakko Juteinin kirja Anteckningar af Tankar uti Varianta Ämnen poltettiin Viipurissa kirjaroviolla. Kyseistä kirjaa pidettiin vääräoppisena ja takavarikoimisen jälkeen se poltettiin oikeuden päätöksellä.

1950-luvulla Agnar Myklen romaani Laulu punaisesta rubiinista aiheutti Suomessa oikeudenkäynnin, jonka seurauksena ”epäsiveellisen” kirjan 5 000 kappaleen suomenkielinen painos poltettiin vuonna 1959 Naantalin höyryvoimalaitoksessa. Kustantaja oli kuitenkin kätkenyt kirjasta 800 kappaleen erän, jonka Sotainvalidien Veljesliitto myi postimyyntinä viranomaisten tietämättä toimintansa rahoittamiseksi.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaija Olin-Arvola: Laulu punaisesta rubiinista 20.1.2011. Viitattu 3.4.2014.